Valtakunnallinen työpaja

Valtakunnallinen merialueiden kestävän käytön työpaja järjestettiin 1.10.2019 Helsingissä.

Tälle sivulle on koostettu työpajatyöskentelyn tuloksia: toimialojen SWOT-analyysit sekä toimialojen välisiä synergioita ja ristiriitoja. Luonnos Suomen merialueiden kestävän käytön vision sisällöstä ja toimialakohtaisista visiolauseista löytyy Visio-sivulta.

Aineistoon toivotaan sidosryhmiltä kommentointi-osuuteen näkemyksiä aineiston jatkotyöstöä varten.

Energia-ala

Keskeisiä tavoitteita

  • Hiilineutraali Suomi vuonna 2035 tarkoittaa merkittäviä lisäyksiä tuulivoimaan. Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle. (A35)
  • Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian osuuden nostaminen vähintään 50 % :iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020-luvulla. (A3)
  • Tuulivoimalat tulee sijoittaa ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja teknistaloudellisen toteutettavuuden parantamiseksi. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • EU:n sinistä kasvua koskevien tavoitteiden mukaan 2030 mennessä merituulivoiman tulisi kattaa 14 % EU:n sähköntarpeesta (A2)
  • Vuoteen 2030 mennessä EU:ssa: 40 % päästövähennykset vuoden 1990 tasosta, uusiutuvan energian osuus 32 %: iin energian kokonaiskulutuksesta ja vähintään 15 prosenttia EU:n sähköverkoista liitetty yhteen (A1)
  • Luotettavat energiamarkkinat ja uusiutuvan energian kehittämisen edistäminen (A2)
  • Uusien työpaikkojen luominen lisäämällä merellisen uusiutuvan energian tuotantoa ja EU:n globaalin edelläkävijäaseman vahvistaminen (A2)
  • Vuoteen 2050 mennessä valtamerienergia (kuten aalto- ja vuorovesienergia teknologiat) voisi tuottaa 10 % EU:n sähkön tarpeesta (A2)

Kansalliset tavoitteet

  • Suomi hiilineutraali vuonna 2035: Merkittäviä lisäyksiä tuulivoimaan. Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle. (A35)
  • Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian osuuden nostaminen vähintään 50 % :iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020-luvulla (A3)
  • Energiaomavaraisuuden nostaminen 55%: iin 2020-luvun loppuun mennessä uusiutuvaa lisäämällä ja parantamalla energiatehokkuutta (A2) PUOLUSTUSVOIMIEN
  • Energiajärjestelmän muuttaminen päästöttömäksi pitkällä aikavälillä (A2)
  • Uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen teollisen mittakaavan sähköntuotannossa (A2)
  • Uusiutuvan sähkön tuotantoinvestointien toteutuminen markkinalähtöisesti (A2)
  • Tuulivoimaloiden sijoittaminen ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja teknistaloudellisen toteutettavuuden parantamiseksi on maakuntakaavojen sisältövaikutus (A2)
  • Meren ja vesistöjen ravinteisiin ja biomassaan sitoutuneen energian hyödyntäminen (A2)

Vahvuudet

Merituulivoiman nopea kasvu maailmanlaajuisesti ja Itämeren otolliset olosuhteet merituulivoimalle. Laivanrakennus- ja offshore-alan osaamista voidaan hyödyntää merituulivoiman rakennuksessa. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisista sekä lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. 

Vahvuudet

  • Merituulivoima on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava energiantuotannon lähde (A2)
  • Itämeren olosuhteet otolliset merituulivoimalle (tuulisuus, meren mataluus ym.) (A2), lisäksi komponentit helpommin kuljetettavissa ja vähemmän konflikteja asukkaiden kanssa maatuulipuistoihin verrattuna (A20)
  • Energia- ja ympäristötekniikan koulutusta saatavilla ja erityisosaamista useilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla (A2)
  • Uusiutuvat energialähteet vähentävät päästöjä ja riippuvuutta fossiilisista, monipuolistavat energiatarjontaa (A7, A4) sekä lisäävät omavaraisuutta ja huoltovarmuutta (A24)
  • Kotimaisten energialähteiden käyttö lisää työpaikkoja (A4, A7
  • Suomen laivanrakennus- ja offshore–alan osaaminen hyödyllistä myös merituulivoiman rakentamista ajatellen (A20)

Heikkoudet 

Merituulivoiman kehittymättömyys Suomessa, toistaiseksi kehittymätön tekniikka ja infra sekä merelle rakentamisen korkeammat investointikustannukset. Lisäksi puolustusvoimien intressien yhteensovittaminen energiatuotannon kanssa sekä tuulivoimaloiden aiheuttama tutkanhäirintä ja maisema- ja luontovaikutukset.

Heikkoudet 

  • Merituulivoima vielä kehittymätöntä Suomessa – ensimmäinen voimalapuisto rakennettu 2017 (A20)
  • Valtion tuulivoimapolitiikan puute ja investointiympäristön turvaaminen (A24) sekä avoimet oikeuskysymykset merialueella esimerkiksi lupa- ja verotusasioihin liittyen (A34)
  • Merelle rakentamisen korkeammat investointikustannukset, kustannushaasteet esim. siirtoverkon rakentamiseen (A2)
  • Siirtoverkkoon liittyvät haasteet: kustannukset, toiminnalliset ja hallinnolliset haasteet yms., työnjako (valtio-toimija). Puistohankkeiden välinen yhteistyö: iso volyymi tuo taloudellista tehokkuutta (A34)
  • Vaikka merituulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti, Suomen asema ja merkitys on pieni (A34)
  • Vielä kehittymätön tekniikka/infra (esim. merituulipuistojen liittyminen sähköverkkoihin) (A5)
  • Tuulivoimaloiden aiheuttama tutkanhäirintä ja maisema- ja luontovaikutukset (A4) sekä pinnanalainen melu (A24)
  • Suuralueiden kategorinen syrjäytyminen (esim. Suomenlahti) (A34)
  • Lauhdevesien aiheuttama meriveden lämpeneminen (A4)
  • Energiavoimaloiden vuoto-onnettomuudet (A4)
  • Puolustusvoimien intressien yhteensovittaminen energiantuotannon kanssa (A24)
  • Energia-alan osaajien/työntekijöiden eläköityminen ja koulutetun väen puute (A34)

Mahdollisuudet 

Tekniikan kehittymisen avaamat mahdollisuudet kuten kelluvat tuulipuistot tai energian varastoinnin kehittyminen. Strategisen yhteistyön lisääminen kansainvälisissä tuulivoimahankkeissa ja investoinnit puhtaaseen energiaan. Tuulivoiman lisäksi mahdollisuuksia liittyen biomassaan, lämpövoimaloiden lämpöpumppuprosessin hyödyntämiseen, meriveden käyttöön lämpö- ja viilennysenergian tuottamisessa sekä aaltoenergiaan.

Mahdollisuudet 

  • Yhteiskunnan sähköistyminen (ml. meriliikenne) kasvattaa energian kysyntää Itämeren alueella (A24)
  • Energiamurros: uusiutuvien lisääntyminen, tuotannon kasvu ja kausittaisuus, energiavarastointi ja uudet siirtoyhteydet (A24) Isot offshore alueet takaisivat tasaisen tuotannon (A34)
  • Tekniikan kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia (esim. kelluvat tuulipuistot, jääolosuhteiden parempi hallinta, siirtokaapelit, energian varastointi) (A6, A24).
  • Tuulipuistojen ja -voimaloiden kasvava koko vähentää tarvetta kaapeleille, huoltokäynneille ym. per tuotettu MW (A6)
  • Strategisen yhteistyön lisääntyminen maiden välillä kansainvälisissä tuulivoimahankkeissa (A5)
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren jäätilanteeseen (jään väheneminen tai jopa jäätymättömyys) (A34)
  • Tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyyden lisääminen suunnitteluun osallistamalla tai taloudellisilla kannustimilla (A5)  
  • Tuulivoima-alueet voivat tarjota synergisiä etuja esim. vesiviljelyn ja matkailun alalla, tai aaltoenergian kanssa (jaettu infra) (A8). Kiertotalouden vaikutus energia-alaan oletettavasti suuri, joskin sen rooli ja vaikutukset vielä epäselviä (A20).
  • Suomi liittynyt Mission Innovation –projektiin (2016), jossa maat sitoutuneet tuplaamaan R&D-investoinnit puhtaaseen energiaan 5 vuoden ajalla (A20)
  • Tuulivoiman lisäksi mahdollisuuksia liittyen biomassaan, lämpövoimaloiden lämpöpumppuprosessin hyödyntämiseen, meriveden käyttöön lämpö- ja viilennysenergian tuottamisessa sekä aaltoenergiaan (A4)

Uhat

Ristiriidat muiden toimialojen kanssa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset: äärevöityvät sääolosuhteet ja jäätilanteen muutokset. Energiatuotannon omistajuuden keskittyminen ulkomaisille tai monikansallisille tahoille sekä toisaalta kansallisen fokuksen ja tukien keskittyminen muihin energialähteisiin kuin merienergiaan.

Uhat

  • Mahdolliset ristiriidat kalastuksen tai muiden toimintojen kanssa (A34)
  • Mahdolliset haittavaikutukset virtaama-olosuhteisiin ja sitä kautta liettymiseen ja rehevöitymiseen (A34)
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamat jäätilanteen muutokset voivat olla uhka (A34)
  • Kansallinen fokus ja esim. R&D –tuki toistaiseksi keskittynyt muihin energialähteisiin kuin merienergiaan (A20
  • Energiatuotannon omistajuuden keskittyminen ulkomaisille tai monikansallisille tahoille (A24). Hyväksyttävyyden kannalta kotimaisuudella on iso merkitys (A34).
  • Jos merituulivoimaloiden sijoittumista rajoitetaan, yritysten investointihalukkuus saattaa laskea (A24)
  • Olemassa olevan teollisuus- ja satamainfrastruktuurin läheisyyteen rakennetaan teollisuuden viherpesuhankkeita ilmastonäkökulmalla. Muut ympäristöarvot ja kokonaisvaltainen yhteensovittaminen jää huomiotta teollisuuden sijoittelussa. (A24)
  • Yhteiskunnan sähköistyminen tuo onnettomuusriskejä ja uhkia (A24, A34)
  • Äärevöityvät sääolosuhteet voivat vaikeuttaa rakentamista (A2)
  • Merenpohjan mahdolliset massaliikunnat ja maanvyöryt voivat vaikeuttaa esim. merikaapelien asennusta (A4)
  • Puolustusvoimien muuttuvat tarpeet rajoittavat merituulivoiman rakentamista mm. Suomenlahdella (A2)
  • Tuulivoimahankkeiden hidastuminen tai estyminen paikallisväestön tai organisaatioiden vastustuksen takia (A5)
  • Eri maiden vaihtelevat lupakäytännöt vaikeuttavat kansainvälisiä tuulivoimahankkeita (A5)   

Merilogistiikka

Keskeisiä tavoitteita

  • Merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä. (A13)
  • Kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuuksien turvaaminen sekä Itämeren alueen kehittäminen älykkään digitalisaation kehitysalustana. (A2)
  • Suomalaisen merenkulun kehittyminen Itämeren johtavaksi logistiikka- ja satamapalveluntuottajaksi. (A2)
  • Turvallinen toimintaympäristö kaikissa olosuhteissa. (A13)

Kansainväliset tavoitteet

  • Euroopan energiavarmuuden varmistaminen merenkulun avulla (A2)
  • EU:n kasvukäytävien (korridoorien) ja niiden tavoitteiden tunnistaminen ja implementointi (A34)
  • Päästötön ja turvallinen merenkulku EU:ssa; Itämeren alueen merenkulun päästöjen vähentäminen samalla kun meriliikenteen määrä kasvaa (A2)
  • EU:n meriliikenteen kilpailukyvyn vahvistaminen ja satamien palveluiden ja infrastruktuurin kehittäminen, teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen (A2)
  • EU:n merenkulun 2020 prioriteetit ovat vähähiilisyys, digitalisaatio, kilpailukyky, tehokkaat sisämarkkinat sekä maailmanluokan meriklusteri (A13)
  • EU:n merellisen liikenteen politiikan pitkän aikavälin tavoitteena nollapäästöt ja -jätteet (A10)
  • Turvallinen toimintaympäristö (IMO/A34)

Kansalliset tavoitteet

  • Tavoitteena on, että merilogistiikka on Suomessa kasvava toimiala, joka toimii edelläkävijänä digitalisoinnissa, autonomisessa liikenteessä ja päästöjen vähentämisessä (A13)
  • Kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuuksien turvaaminen (A2)
  • Itämeren alueella kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun liikennekäytön [markkinoiden] edistäminen kaikissa liikennemuodoissa (A2)
  • Itämeren alueen kehittäminen älykkään digitalisaation kehitysalustana (A2)
  • Korkean osaamisen varmistaminen: Suomen kehittyminen talvi- ja ympäristöteknologian edelläkävijäksi. (A34)
  • Suomalaisen merenkulun kehittyminen Itämeren johtavaksi logistiikka- ja satamapalveluntuottajaksi (A2)
  • Yhteistyön lisääminen naapurimaiden kanssa ympäristövahinkojen torjunnassa, meripelastuksessa ja merialueiden turvallisuudessa (A2)
  • Suomen satamien toimintaedellytyksistä [kiinnostavuudesta] huolehtiminen tavara- ja matkustajaliikenteen / logistiikan solmukohtina (A2)
  • Itämeren erityispiirteiden tunnistaminen: Helsingin ja Tallinnan välisen logistiikan [tunnelihankkeen] edistäminen (A2)
  • Kasvavan itä-länsisuuntaisen liikenteen huomioiminen (A34)
  • Turvallinen toimintaympäristö kaikissa olosuhteissa (A13)

Vahvuudet

Merilogistiikan suuri merkitys Suomen taloudelle (viennistä ja tuonnista 80 % hoidetaan meriteitse, työllistämisvaikutus, liikevaihdon suuruus). Itämeren tärkeä rooli EU-maille sekä alueen sisäisessä että Venäjä-kaupassa.

Vahvuudet

  • Merilogistiikan suuri merkitys Suomen taloudelle; viennistä ja tuonnista 80 % hoidetaan meriteitse (A2)
  • Itämerellä tärkeä rooli EU-maille Venäjä-kaupan ja alueen sisäisen kaupan suhteen (A10)
  • Meriteollisuus, satamatoiminnot, logistiikka ja näihin liittyvät palvelut käsittävät yhdessä yli 3 000 yritystä, jotka työllistävät noin 50 000 henkilöä. Meriklusterin kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa [suhde näkyviin] (A13)
  • Matkailun ja virkistyksen mahdollistaja merialueilla (A4)
  • Merenkulku hyvä esimerkki toimialasta, jolla ympäristöystävällisempiä menetelmiä otetaan käyttöön (A22)
  • Toimintaa harjoitetaan ympäristösäädösten mukaisesti (A34)

Heikkoudet   

Yleisen talouskehityksen ja kaupan muutosten heijastuminen alaan voimakkaasti. Ympäristöön kohdistuvat päästöt ja melu, vaikutukset herkille luontoalueille, haitallisten vieraslajien leviäminen sekä väylien rakentamisen vaikutukset kuten ruoppausmassojen sijoittaminen.

Heikkoudet   

  • Suomen talouden riippuvaisuus merilogistiikasta (A34)
  • Yleinen talouskehitys ja muutokset kaupassa heijastuvat alaan voimakkaasti (A10)
  • Ympäristöön kohdistuvat päästöt ja melu (A4)
  • Väylien rakentamisen vaikutukset, kuten ruoppausmassojen sijoittaminen (A4)
  • Suuri liikennemäärä edellyttää riittävän leveitä ja syviä vesiväyliä (A8
  • Painolastivesien mukana leviävät haitalliset vieraslajit (A12)
  • Maapuolen ympäristöystävällinen infra kehittyy liian hitaasti (A34)

Mahdollisuudet

Teknologian kehitys, puhtaammat polttoaineet, paikallinen tuotanto ja kiertotalousratkaisut voivat vähentää merilogistiikan haitallisia ympäristövaikutuksia. Alusten sähköistyminen, autonomisten ja kauko-ohjattavien alusten kehittyminen ja satamatekniikan digitalisoituminen mahdollistaisivat liikenteen sujuvoittamisen.

Mahdollisuudet

  • Alukset sähköistyvät ja muuttuvat autonomisiksi ja kauko-ohjattaviksi ja myös satamatekniikka digitalisoituu (A24)
  • Teknologian kehitys, puhtaammat polttoaineet, paikallinen tuotanto ja kiertotalousratkaisut voivat vähentää merilogistiikan haitallisia ympäristövaikutuksia (A24)
  • Mahdolliset kansainvälisten suuryritysten investoinnit Suomeen (logistiikkaan, merellisiin datakeskuksiin) (A24)
  • Tietoliikenteen ja autonomisen teknologian kehitys mahdollistaa liikenteen sujuvoittamisen (A24)
  • Yksikköliikenne lisääntyy suhteessa massatavaran kuljetukseen (kontit, pienemmät eräkoot) (A24)
  • Pienkuljetusten lisääntyminen saaristossa siirtäisi kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaisi saavutettavuutta ja palveluita (A24)
  • Alusten ja satamien tiedonvaihtoa kehittämällä alukset voisivat ajoittaa nykyistä paremmin saapumisensa satamaan, jolloin alus voi hidastaa merellä ja päästä siten merkittäviin vähennyksiin kasvihuonekaasupäästöissä (A13)
  • Valtioiden välisen laivaliikenteen lisääntyminen myös pohjoisella merialueella (esim. Vaasa-Uumaja) (A24)
  • Arktisen reitin vaikutukset (sekä mahdollisuudet että uhat) (A24)
  • Suunnannäyttäjän rooli kestävien logistiikkakonseptien tarjoamisessa (A20)
  • Lyhyen matkan laivaliikenne voi kompensoida tie- ja raidekuljetuksia polttoaineen hinnan noustessa (A20)

Uhat

Lisääntyvät öljy- ja kemikaalikuljetukset sekä risteävä matkustaja-alusliikenne kasvattavat ympäristölle tuhoisien ja laaja-alaisten onnettomuuksien riskiä. Sään ääri-ilmiöt voivat haitata laivaliikennettä. Autonomisen liikenteen kehitystä vaikeuttavat ja hidastavat kyberuhat. 

Uhat

  • Onnettomuusriskien kasvaminen Suomenlahdella kasvavan meriliikenteen myötä (A24)
  • Harvaan asutuille alueille kuljetusten hidastuminen ja kallistuminen (autonomisen liikenteen yleistymisen myötä?) (A24)
  • Autonomisen liikenteen kehitystä vaikeuttavat ja hidastavat kyberuhat (A24)
  • Tavaraliikenteen siirtyminen kulkemaan Venäjälle (A24, A34)
  • Sään ääri-ilmiöt voivat haitata laivaliikennettä (A8)
  • Merenkulun vaikutukset herkille luontoalueille (A24)
  • Merilogistiikan ympäristövaikutukset: fossiilisten polttoaineiden päästöt, meluhaitat satama-alueilla ja saaristossa (A24)
  • Aluskoon kasvaminen (A34)
  • Lyhytjänteinen päätöksentekopolitiikka (A34)
  • Lisääntyvät öljy- ja kemikaalikuljetukset sekä risteävä matkustaja-alusliikenne kasvattavat ympäristölle tuhoisien ja laaja-alaisten onnettomuuksien riskiä (A24)

Kalastus

Keskeisiä tavoitteita

  • Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesialueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa. (A35)
  • Tavoitteena on kestävä kalastus, joka ei aiheuta merkittävää haittaa meriympäristölle. Pitkäjänteinen kalastuksen säätely. (A2)
  • Uhanalaisten lajien suojelemisen tehostaminen ja kalatiestrategian toimeenpano. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • Kestävä, resurssitehokas ja kilpailukykyinen kalastus, joka aiheuttaa vähemmän haittaa ekosysteemeille ja tuottaa vähemmän hukkaa (A2)
  • Kalastuskapasiteetin ja -mahdollisuuksien välisen tasapainon varmistaminen (A2)
  • Innovaatioiden ja lisäarvon avulla alasta tulee taloudellisesti kannattava ja ulkoisiin häiriöihin ja kilpailuun sopeutuva (A2)
  • EU:n kuluttajille terveellisiä ja ravintoarvoltaan korkeita tuotteita (A2)
  • Korkean lisäarvon tuotteiden luominen (A2)
  • Parempi raaka-aineen prosessointi ja tuotteiden markkinointi (A2)
  • Alueellinen yhtenäisyys rannikon ja sisämaan yhteisöjen välillä (A2) IDEA AUKEAA VÄHÄN HUONOSTI
  • Datan keruun ja hallinnan kehittäminen osaamisen ja valvonnan parantamiseksi (A2)

Kansalliset tavoitteet

  • Ympäristölaatunormeja ja ravinnoksi käytettävän kalan laatunormeja ei ylitetä EIKÖ LAATUNORMI PITÄISI YLITTÄÄ? (A2)
  • Uhanalaisten lajien suojelemisen tehostaminen ja kalatiestrategian toimeenpano (A2)
  • Kestävä kalastus, joka ei aiheuta merkittävää haittaa meriympäristölle ja pitkäjänteinen kalastuksen säätely (A2)
  • Lohen kalastuksen tarkastelu kokonaisuutena (EU:ssa, alueellisesti, kansallisesti) (A2)
  • Riittävä kalastuksen valvonta (A2)
  • Alueellinen yhtenäisyys rannikon ja sisämaan yhteisöjen välillä (A2)
  • Kalakantojen käytön hyväksyttävyyden turvaaminen (A2) HYVÄ
  • Suomen huoltovarmuudenturvaaminen (A2)
  • Jatkojalostukseen käytettävät resurssit ja jatkuva kehittäminen (tuotekehitys ja laitekehitys (A2/A34)
  • Rannikkokalastuksen toimintaedellytysten varmistaminen (sis. hylje ja merimetso-ongelman ratkaisemisen sekä uusien kalastajien koulutus mestari-kisälli periaatteella/aloittavan kalastajan tukijärjestelmällä tms.) (A34)
  • Rannikon läheiset alueet varataan rannikkokalastuksen käyttöön ja perinteiset troolausalueet säilytettävä kalastuskäytössä (kalatalousalueiden käyttö ja hoitosuunnitelmat) (A34)
  • Tutkimuksen ja kalastajien välisen kumppanuuden kehittäminen (A2)
  • Ajankohtaista tietoa kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuksesta ja seurannasta päätöksentekoa varten, kalastajien osallistuminen tiedon keruuseen (A2)
  • Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen (A34)
  • Monialaisen kalastuksen kehittäminen (A34)
  • kalastukseen soveltuvien alueiden sekä tärkeiden kalojen elinympäristöjen turvaaminen (Merialuesuunnittelu) (A34)

Vahvuudet 

Ympäristömyrkkyjen määrä Itämeren kaloissa vähentynyt. Suomen meripyynnistä 95% on MSC- sertifioitua kalaa ja kalastus poistaa samalla ravinteita Itämerestä. Kalastus tukee saariston ja rannikon elinvoimaisuutta, ylläpitää kulttuuria ja perinteitä sekä tarjoaa kotimaista kalaa kuluttajille ja kalanjalostusteollisuudelle.

Vahvuudet 

  • Tarjoaa kotimaista kalaa kuluttajille ja kalanjalostusteollisuudelle (A4)
  • Jalostustoiminnan arvo on merkittävä (A2)
  • Suomen meripyynnistä 95% on MSC- sertifioitua kalaa (A9)
  • Ympäristömyrkkyjen määrä Itämeren kaloissa vähentynyt (A9) Ympäristömyrkyt eivät juuri rajoita Itämeren kalojen käyttöä ravinnoksi (A34)
  • Kalastus poistaa samalla ravinteita Itämerestä (A4)
  • Ylläpitää kulttuuria ja perinteitä (A4)
  • Pieni hiilijalanjälki ja negatiivinen itämerijalanjälki (A34)
  • Kotimainen luonnonkala on haluttu ja arvostettu tuote (A34)
  • Tukee saariston ja rannikon elinvoimaisuutta (A34)
  • Proteiinilähteiden pula maailmassa ja lihansyönnin rajoittaminen ilmastovaikutusten vuoksi voisi lisätä kalan osuutta ruokavaliossa ja nostaa sen arvoa. Ulkomainen kysyntä ja sen myötä vienti voi kasvaa (A24)

Heikkoudet  

Itämeren kalan kulutus Suomessa on pieni verrattuna tuontikalaan eikä rannikkokalastus kykene tuottamaan riittävästi kalaa vastatakseen kysyntään. Kalastus on työvoimaintensiivistä, joten kannattavuuden kehitys on hankalampaa kuin vesiviljelyssä. Itämeren saastuneisuus (sekä todellinen tilanne että mielikuvavaikutus kalan kuluttamiseen). Kalastajien korkea keski-ikä.

Heikkoudet  

  • Valikoiva kalastus ja sen vaikutus luonnon populaatioihin (A4)
  • Tiettyjen lajien ylikalastus, esim. turska (9). Kalakanta 30-40 % historiallista keskiarvoa alempana (A21)
  • Itämeren kalan kulutus Suomessa on pieni verrattuna tuontikalaan (9). Yli 80 % on tuontikalaa, ja merkittävä osuus kalaviennistä palaa jalostetumpien tuotteiden tuontina (A23). Rannikkokalastus ei kykene tuottamaan riittävästi kalaa vastatakseen kysyntään (A34).
  • Suurin osa saaliista päätyy rehuksi (A2) (silakka- ja kilohailisaaliista, (A34)
  • Alusten melu- ja päästövaikutukset (A4)
  • Jalostustoimintaa rajoittaa jonkin verran kalan saatavuus (A2)
  • Osa isoista troolareista on siirtynyt ulkomaalaisten omistukseen, ja saalista on alettu purkaa yhä enemmän Ruotsiin ja Viroon (A2)
  • Itämerta pidetään yhtenä maailman saastuneimmista meristä ja osa kalasaaliista kelpaamatonta ihmisravinnoksi (A21, A22) Se kuinka turvallista Itämeren kalan syöminen on, on kuitenkin myös mielikuvakysymys eikä aina perustu faktoihin (on turvallisempaa kuin usein luullaan) (A34)
  • Vesiviljelyyn verrattuna perinteinen kalastus on työvoimaintensiivisempää ja siinä on vähemmän potentiaalia radikaaleille innovaatioille, eikä siten omaa yhtä potentiaalista kannattavuuden kehitystä kuin vesiviljely (A23)
  • Kalastajien ikärakenne (keski-ikä noin 60) (A34)
  • Toiminnan hajanaisuus (pitkät välimatkat ja kallis logistiikka) (A34)
  • Puutteellinen infra (joillain alueilla) (A34)

Mahdollisuudet 

Proteiinilähteiden pula maailmassa ja lihansyönnin rajoittaminen ilmastovaikutusten vuoksi voisi lisätä kalan osuutta ruokavaliossa ja nostaa sen arvoa. Synergiat muiden toimialojen kanssa, esim. turismin yhdistäminen ammattikalastukseen ja sivuvirtojen hyödyntäminen sinisen bioteknologian alalla. Jalostusasteen lisääminen, esim. särkikalatuotteiden kaupallistaminen sekä Suomeen soveltuvan teknologian ja toimintatapojen kehittäminen kalasaaliiden täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

Mahdollisuudet 

  • Kotimaisen kalan arvon lisääminen (A2) sekä arvostuksen lisääminen (A34)
  • Jalostusasteen lisääminen, esim. särkikalatuotteiden kaupallistaminen sekä Suomeen soveltuvan teknologian ja toimintatapojen kehittäminen kalasaaliiden täysimääräiseksi hyödyntämiseksi (erityisesti silakka, kilohaili ja särkikalat) (A4, A9)  
  • Ulkomainen kysyntä ja sen myötä vienti voi kasvaa (A24). Uudet vientikohteet, kuten vaurastuva Kiina ja Afrikka (A34).
  • Ravinteiden poistaminen vesistöistä särkikalojen poisto- /hyötykalastuksella (A9)
  • Työllisyyden ja kotimaisen kalan tarjonnan lisääntyminen alan kannattavuuden parantumisen myötä (A4)
  • Synergiat muiden toimialojen kanssa, esim. turismin yhdistäminen ammattikalastukseen ja sivuvirtojen hyödyntäminen sinisen bioteknologian alalla (A2)
  • Kalastajan elinkeinon monipuolistuminen ja laajeneminen matkailu- ja virkistyspalveluiden sekä jalosteiden myyntiin. (A24)
  • Hyljetuotteiden kauppakiellon kumoaminen (A34)
  • Hylje- ja merimetso-ongelman ratkaiseminen (A34)
  • Rannikkokalastuksen uusi nousu edistäisi saariston elinvoimaisuutta (A34)
  • Kalan hyvä maine ilmastoystävällisenä ja terveellisenä ravintona (A34)

Uhat

Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin ja meriekosysteemeihin. Vaarallisten aineiden päästöt, öljyonnettomuus, vieraslajit painolastivesien mukana. Elinkeinon kannattavuuden heikkeneminen, kalastajien määrän väheneminen ja nuorten kalastajien puute sekä muiden käyttötarpeiden priorisointi kalastuksen tarpeiden edelle.

Uhat

  • Kalakantojen heikkeneminen ja rakenteen muuttuminen (A4, A2
  • Rehevöityminen ja sen vaikutus kalakantoihin (esim. särkikalojen lisääntyminen) (A9)
  • Vaarallisten aineiden päästöt, öljyonnettomuus, vieraslajit painolastivesien mukana (A4, A22, A24)
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalakantoihin ja meriekosysteemeihin (A4)
  • Elinkeinon kannattavuuden heikkeneminen (A4) tai pysyminen samana (A34)
  • Kalastajien määrän väheneminen ja nuorten kalastajien puute (A4)
  • Kalastuslaivastojen keskittyminen (troolaus kauempana rannasta) (A24) yhä enemmän ulkomaiseen omistukseen (A34).
  • Mahdollinen yritysten ehdoilla tapahtuva kiintiösääntelyjärjestelmän purkautuminen uhkaa kalakantojen kestävää kalastusta (A24)
  • Harmaahylkeiden populaatioiden kasvu vaikeuttaa rannikkokalastusta (A24, A34)
  • Vesialueen muiden käyttötarpeiden priorisointi kalastuksen tarpeiden edelle (A34)

Vesiviljely

Keskeisiä tavoitteita

  • Luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu). (A35)
  • Kalaomavaraisuuden kasvu ja kotimaisen viljellyn kalan osuuden lisääminen suomalaisten kalan kulutuksessa. (A2)
  • Vesiviljelyn arvon, määrän ja kapasiteetin kasvattaminen eri teknologioilla ja tuotantostrategioilla. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • EU:n tavoitteena on kasvattaa kestävää vesiviljelyä merkittävästi (A21)
  • Vesien hyvä tila nostettava huomioitavaksi (A34)
  • EU:n kalan tuontiriippuvuuden vähentäminen (A34)
  • Kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti pk-yritykset (A2)
  • Alan investointien edistäminen jalostusasteen korottamista varten (A2)
  • EU:n kestävien käytäntöjen ja hyvien toimintatapojen hyödyntäminen (A2)
  • Olemassa olevan pohjoismaisen osaamisen, toiminnan ja tutkimusfasiliteettien kartoittaminen (A2)
  • Avomerelle siirtyminen viljelyssä, avomeriviljelyn teknologian optimointi sekä kannattavuuden varmistaminen (A2)
  • Symbioosit avomerellä sijaitsevien tuulipuistojen kanssa (A2)
  • Kiertovesilaitosten tuotantoteknologian optimointi, kannattavuuden varmistaminen ja pohjoismainen kokeilualusta (A2)
  • Multitrooffinen vesiviljely (A2)
  • Uusien lajikkeiden tutkiminen ja rahoituksen takaaminen tutkimukseen (A2)
  • Levätuotannon sekä muiden biotuotteiden viljelyn kasvu (A2)

Kansalliset tavoitteet

  • Ravinnepäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen (A2)
    • Vesien hyvä tila nostettava huomioitavaksi (A34)
    • Vesiviljelyn innovaatio ohjelmalla pyritään kehittämään ja hakemaan ratkaisuja kasvun edistämiseksi (A34)
  • Riittävien resurssien turvaaminen jatkojalostukseen (A2)
  • Kalaomavaraisuuden kasvu ja kotimaisen viljellyn kalan osuuden lisääminen suomalaisten kalan kulutuksessa (A2)
  • Rehun raaka-aineiden alkuperä pääosin kotimainen (A2)
  • Arvon, määrän ja kapasiteetin kasvattaminen eri teknologioilla ja tuotantostrategioilla (A2)

Vahvuudet

Pitkäaikainen yhteistyö ympäristöalan kanssa ja ravinnekuormituksen vähentyminen, EU:n korkeat standardit ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, terveyden ja työolojen suhteen. Kotimaisen kalan tarjoaminen kuluttajille ja kalanjalostusteollisuudelle. Vahva vesiviljelyosaaminen Suomessa.

Vahvuudet

  • Kotimaista kalaa kuluttajille ja kalanjalostusteollisuudelle (tällä hetkellä lähinnä kirjolohenkasvatusta) (A4)
  • EU:ssa korkeat standardit ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, terveyden ja työolojen suhteen (A15)
  • Pitkäaikainen yhteistyö ympäristöalan kanssa (A34)
  • Ravinnekuormituksen voimakas vähentyminen (A34)
  • Vesiviljelyn vahva osaaminen Suomessa (A34)
  • Viljelykalan kysyntä on vahvaa (A34)
  • Kalateollisuuden ja kaupan perusraaka-aine (A34)
  • Ravinteiden kierrätysmahdollisuudet (A34)

Heikkoudet

Ravinnekuormitus ja paikallinen rehevöityminen. Riippuvaisuus rehutuotannosta, esim. soijasta (ja sen kestävyys). Teknologian ja logistiikan kehittämisen tarve esim. laajamittaiseen vesiviljelyyn tuulipuistojen yhteydessä.

Heikkoudet

  • Toiminnasta aiheutuu ravinnekuormitusta ja siten vesiviljely lisää paikallisesti rehevöitymistä (A4)
  • Teknologian ja logistiikan kehittämisen tarve esim. laajamittaiseen vesiviljelyyn tuulipuistojen yhteydessä (A4)
  • Riippuvaisuus rehuntuotannosta, esim. soijasta ja siihen liittyvät kestävyysnäkökohdat (A16)
  • Rehevöityminen heikentää merellistä monimuotoisuutta (A34)
  • Itämerirehu ei ratkaise paikallisia ongelmia (A34)

Mahdollisuudet

EU:n kasvava kysyntä mereneläville ja kalalle. Vesiviljelyllä on potentiaalia kestävien työpaikkojen ja kasvun lähteenä. Vesiviljelyn (simpukoiden ja levän) käyttö veden ja ympäristön puhdistamisessa. Suljetun vesikierron kalan- ym. kasvatuksen yleistyminen ja kasvumahdollisuudet, erityisesti kaupunkien lähellä.

Mahdollisuudet

  • EU:ssa kasvava kysyntä mereneläville ja kalalle (A14, A15);
  • Synergiamahdollisuuksia monen toimialan kanssa (A34)
  • Toimialalla potentiaalia kestävien työpaikkojen ja kasvun lähteenä (14); kasvua uusien teknologiainvestointien ja innovaatioiden ansiosta (tehokkuus, tuottavuus) (A21)
  • Jalostusasteen nostaminen ja korkeamman lisäarvon tuotteiden edistäminen (A4); uudet innovaatiot ja lajit, esim. levien viljely energian lähteenä (A4)
  • Kalan osuuden lisääminen ruokavaliossa sen vähäisten ilmastovaikutusten vuoksi (A34)
  • Vesien tilan paraneminen lisää mahdollisuuksia ja luo kasvutilaa (A34)
  • Itämerirehu – ravinteita kierrättävä rehu (A34)
  • Merialuesuunnittelu, sijainninohjaus, luvitus, kaavoitus (A34)
  • Mahdolliset EU:n tuet vesiviljelylle (A24)
  • Vesiviljelyn yhdistäminen esim. tuulivoima-alueisiin (A24)
  • Suljetun vesikierron kalan- ym. kasvatuksen yleistyminen ja kasvumahdollisuudet, erityisesti kaupunkien lähellä (A15, A16 A24)
  • Kuluttajien tiedon lisääminen EU:ssa kasvatetusta turvallisesta ja ympäristön huomioivasta ravinnosta (A14)
  • Avomerikasvatuksen painottuminen alueille, missä meriympäristölle vähiten haittaa (A24)
  • Vesiviljelyn (simpukoiden ja levän) käyttö veden ja ympäristön puhdistamisessa (A24)

Uhat

Ympäristön olosuhteiden, kuten veden laadun heikkeneminen ja vaikutukset avovesisysteemeihin. Meren lämpötilan kohoaminen vaikeuttaisi vesiviljelyä sisärannikolla ja paine siirtyä ulkosaaristoon kasvaisi. Mahdolliset konfliktit muiden alojen kanssa (matkailu, vapaa-ajan- tai ammatillinen kalastus, luonnonsuojelu).

Uhat

  • Ympäristön olosuhteiden, kuten veden laadun heikkeneminen vaikuttaa avovesisysteemeihin (A15, A4)
  • Mahdolliset konfliktit muiden alojen kanssa (matkailu, vapaa-ajan- tai ammatillinen kalastus, luonnonsuojelu) (A22)
  • Jos veden lämpötila kohoaa, se vaikeuttaa vesiviljelyä sisärannikolla ja paine siirtyä ulkosaaristoon kasvaa (A24, A34)
  • Luvitusprosessin vaikeutuminen (A34)
  • Vesientilan heikkeneminen (A34)
  • Yleisen mielikuvan kalanviljelystä muuttuminen negatiiviseksi (A34)
  • Erilaiset tulkinnat eri alueilla vaikuttavat (esim. Ahvenanmaa – Suomi) (A34)
  • Tautiriskit (A34)
  • Tietämättömyys – viestinnän ja vuorovaikutuksen puute (A34)
  • Vesien jatkuva huononevan tilan pahentuminen (A34)

Sininen bioteknologia

Keskeisiä tavoitteita

  • Suomi maailman johtajana puhtaiden teknologioiden kehittäjänä ja kaupallistajana. (A2)
  • Sinisen biotalouden biomassat osaksi biomassa-atlasta. (A2)
  • Teknologia- ja toimialarajoja ylittävän yritysyhteistyön edistäminen. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • Bioteknologiasektorin edistäminen (A2)
  • Oikeudenmukaisen geenivarojen hyödyntämisen edistäminen (A2)
  • Uusien ruoka-aineiden, kosmetiikan, biokemikaalien ja lääkeaineiden tuottaminen (A2)
  • Yhteistyömahdollisuuksien tarkentaminen, erityisesti cleantechin sekä veden käsittelyn ja kierrätyksen ympärille (A2)
  • Tutkimuksesta kaupalliseen vaiheeseen siirtymisen helpottaminen (A2)

Kansalliset tavoitteet

  • Rohkeiden kokeilujen toteuttaminen ja innovaatiotoiminnan tukeminen (A2)
  • Teknologia- ja toimialarajoja ylittävän yritysyhteistyön edistäminen (A2)
  • Kalastuksen innovaatio-ohjelmassa kehitetään pyyntiteknologiaa
  • Jotta voidaan hyödyntää luonnollista monimuotoisuutta bioteknologian suhteen, pitää tutkia enemmän monimuotoisuutta ja luonnon tuotteita, ehkä jopa vieraslajeista
  • Vedenalainen bioteknologian kehittäminen
  • Seurantamenetelmät ja uudet teknologiakehityksen seurannan suhteen, esim. satelliittiseuranta
  • Uusien teknologioiden testaaminen esim. miehittämättömät alukset ja satelliittipohjainen valvonta (A2)
  • Kotimaisen kalan käytön ja arvon lisääminen sekä sivuvirtojen hyödyntäminen kehittämällä korkean lisäarvojen tuotteita, esim. bioöljy, uudet elintarvikkeet, proteiinit, bioaktiiviset peptidit, biokaasu, ruotojen kehitys, suomujen kehitys (A2)
  • Biomassojen prosessointiteknologioiden ja kierrätyslannoitteiden kehityksen edistäminen (A2)
  • Suomi maailman johtajana puhtaiden teknologioiden kehittäjänä ja kaupallistajana (A2)
  • Sinisen biotalouden biomassat osaksi biomassa-atlasta (A2)
  • Teollisten symbioosien syntymisen tuki, erityisesti ravinteiden, materiaalien ja energian hyödyntämiseksi sekä rehevöitymisen hillitsemiseksi (A2)

Vahvuudet

Suomessa on yleisesti vahvaa osaamista teknologiassa, kiertotaloudesta ja kemianteollisuudesta. Suomessa korkeatasoinen koulutus ja tutkimus sekä tutkimuksen ja käytännön yhteistyö. Paljon merialuetta, pitkä rannikko ja laaja saaristo.

Vahvuudet

  • Suomessa yleisesti vahvaa osaamista teknologiassa, kiertotaloudesta ja kemianteollisuudesta
  • Suomen korkeatasoinen koulutus ja tutkimus sekä tutkimuksen ja käytännön yhteistyö
  • Paljon merialuetta (esim Ahvenanmaa), pitkä rannikko, ja laaja saaristo. Lisää myös mahdollisuuksia. (A34)

Heikkoudet

Toimiala on varhaisessa kehitysvaiheessa. Tutkimuksen vähäiset resurssit. Uuden toimialan kannattavuus on epäselvää.

Heikkoudet

  • Toimiala varhaisessa kehitysvaiheessa
  • Tutkimuksen vähäiset resurssit (A34)
  • Uuden toimialan kannattavuus (A34)

Mahdollisuudet

Globaalit trendit vaativat uusia ratkaisuja vesituotannon potentiaalin kasvattamiseen sekä energian, ruoan ja muiden biotuotteiden tuotantoon. Ravinteiden kierron ratkaisut ja korkean lisäarvon tuotteet voivat tarjota merkittäviä mahdollisuuksia. Liiketoimintamahdollisuuksia vesi-, ravinne- ja energialiiketoiminnan välillä, sekä vedenkulutukseen liittyen (sivu- ja jätevirrat).

Mahdollisuudet

  • Globaalit trendit vaativat uusia ratkaisuja vesituotannon potentiaalin kasvattamiseen sekä energian, ruoan ja muiden biotuotteiden tuotantoon (A25)
  • Liiketoimintamahdollisuuksia ’teollisuussymbioosi’ vesi-, ravinne- ja energialiiketoiminnan välillä, sekä vedenkulutukseen liittyen (sivu- ja jätevirrat), vesijärjestelmien ennallistaminen, regulaatio innovaatioiden ja pilottien vauhdittajana (A25)
  • Potentiaalia Suomessa mm. järviruo’on, vähempiarvoisen kalan, kalastuksen sivuvirtojen ja mikrolevien kasvattamisen osalta (A2)
  • Teknologinen kehitys voi mahdollistaa sinisimpukan ja levän viljelyn esim. kosmetiikan ja lääketeollisuuden käyttöön (A24)
  • Ravinteiden kierron ratkaisut ja korkean lisäarvon tuotteet voivat tarjota merkittäviä mahdollisuuksia (A2); ravinteiden ja niiden sisältämän energian hyödyntäminen samalla parantaen ympäristön tilaa (A25)

Uhat

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen. Vaikutukset meren ekosysteemiin. Sinisen bioteknologian kannattavuus on epäselvää, ei välttämättä ole kannattavaa tulevaisuudessakaan.

Uhat

  • Osaavan työvoiman saannin turvaaminen (A2)
  • Vaikutukset meren ekosysteemiin?
  • Mietitäänkö asioita loppuun vai hosutaanko liikaa (A34)
  • Sinisen bioteknologian kannattavuus on epäselvää. Entä jos siitä ei tule kannattavaa tulevaisuudessakaan? (A34)

Meriteollisuus

Keskeisiä tavoitteita

  • Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen (A2)
    • Toimittajaverkoston yritysten jatkuva kehittäminen ja kansainvälistäminen (A34)
    • Digitalisaation kehittymisen tukeminen  (A34)
    • Innovaatiotoiminnan tukeminen (A34)
    • Itämeri autonomisen meriliikenteen edelläkävijäksi Itämeren maiden yhteistyötä edistämällä (A34)
  • Merialan koulutuksen lisääminen sekä meriä koskevaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen panostaminen. (A2)
  • Energiatehokkuusindeksien määrittely siten että, mahdollistetaan myös talvimerenkulkuun soveltuvien alusten rakentaminen. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • Innovaatioiden lisääminen Euroopan laivanrakennus- ja laivavarusteteollisuudessa (A2)
  • Laivojen ympäristövaikutusten pienentäminen (A2)
  • Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen digitalisaation ja ympäristö- ja turvallisuusmääräysten pohjalta (A2)
    • Itämeri erityisen herkkä merialue (PSSA, particularly sensitive sea area) sekä päästöjen tarkkailun erityisalue (ECA, emission control area)

Kansalliset tavoitteet

  • Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen (A2)
    • Toimittajaverkoston yritysten jatkuva kehittäminen ja kansainvälistäminen
    • Digitalisaation kehittymisen tukeminen 
    • Innovaatiotoiminnan tukeminen
    • Itämeri autonomisen meriliikenteen edelläkävijäksi Itämeren maiden yhteistyötä edistämällä
  • Merialan koulutuksen lisääminen ja vahvistaminen (A2)
  • Meriä koskevaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen panostaminen (A2)
  • Talvimerenkulkuun Arktiseen merenkulkuun soveltuvien alusten rakentamisen mahdollistaminen energiatehokkuusindeksien määrittelyssä (A2)

Vahvuudet

Suomessa meriteollisuus, satamatoiminnot, logistiikka ja näihin liittyvät palvelut käsittävät yhdessä yli 3000 yritystä, jotka työllistävät noin 50 000 henkilöä. Meriklusterin kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa. Merkittävä kansainvälinen toimiala Suomessa ja Suomella erityisosaamista mm. clean techin, laivanrakennuksen, automaation ja arktisen osaamisen osalta.

Vahvuudet

  • Meriteollisuus, satamatoiminnot, logistiikka ja näihin liittyvät palvelut käsittävät yhdessä yli 3000 yritystä, jotka työllistävät noin 50 000 henkilöä. Meriklusterin kokonaisliikevaihto on 13 miljardia euroa (A13)
  • Merkittävä toimiala Suomessa, Suomella erityisosaamista mm. clean techin, laivanrakennuksen, automaation ja arktisen osaamisen osalta (2) on myös kansainvälinen toimiala Suomessa (A34)

Heikkoudet

Alan suhdanneherkkyys ja materiaali- ja energiaintensiivisyys. Kova kilpailu ja paljon vapaata kapasiteettia kansainvälisesti. Pitkän aikavälin ajattelun puute vaikuttaa negatiivisesti investointeihin.

Heikkoudet

  • Kova kilpailu ja paljon vapaata kapasiteettia kansainvälisesti (A21)
  • Pitkän aikavälin ajattelun puute vaikuttaa negatiivisesti investointeihin (A21)
  • Suhdanneherkkyys ja materiaali- ja energiaintensiivisyys 

Mahdollisuudet

Satamatoimintojen ja meriteollisuuden tilan tarve kasvaa, eikä se voi keskittyä pelkästään suurimpiin asuinkeskittymiin, mahdollisuus investoinneille myös harvemmin asutuille alueille. Uusia mahdollisuuksia vanhan kaluston/laivaston uusimiseen Euroopassa. IMO:n regulaatiot edellyttävät uusia polttoainetyyppejä ja teknologisia ratkaisuja. Kasvava palvelullistuminen kehittyneillä teollisuuden aloilla.

Mahdollisuudet

  • Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosaan elinvoimaa meriteollisuudella ja meriliikenteen uusilla ratkaisuilla. Alan koulutusta alueella. (A24)
  • Satamatoimintojen ja meriteollisuuden tilan tarve kasvaa, eikä se voi keskittyä pelkästään eteläisiin kaupunkeihin tai asuinalueiden läheisyyteen. Investointeja voi olla myös harvemmin asutuilla alueille (A24)
  • Uusia mahdollisuuksia vanhan kaluston/laivaston uusimiseen Euroopassa (A21)
  • IMO:n regulaatiot edellyttävät uusia polttoainetyyppejä ja teknologisia ratkaisuja (mm. LNG) (A21)
  • Jälkimarkkinoiden kasvu (A20)
  • Kasvava palveluistuminen kehittyneillä teollisuuden aloilla (A20)

Uhat

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen. Toteutuessaan Tallinna-tunneli saattaa heikentää Suomenlahden henkilöliikennettä (risteilyturismin vähentyminen). Ulkomaisten investointien myötä tuotot (ja verotulot) siirtyvät ulkomaille.

Uhat

  • Osaavan työvoiman saannin turvaaminen (A2)
  • Toteutuessaan Tallinna-tunneli saattaa heikentää Suomenlahden henkilöliikennettä (A24, A34)
  • Ulkomaisten investointien myötä tuotot siirtyvät ulkomaille, mikä aiheuttaa ongelmia taloudelle veropohjan katoamisen myötä (A24)
  • Risteilyturismin romahtaminen tai jääminen kauas ennusteista

Kaivannaiset

Keskeisiä tavoitteita

  • Luonnonvarojen hyödyntäminen resurssiviisaasti pyrkien kiertotalouteen. (A2)
  • Selvitetään merenpohjan kiviaines- ja mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. (A11)
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen vastuullisella luonnonvarojen hyödyntämisellä ja edelläkävijäksi pyrkiminen kaivannaisteollisuuden kestävässä kehityksessä. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • Kansainvälisissä tavoitteissa korostetaan uusien teknologioiden kehitystä, jotta merien mineraaliesiintymiä saataisiin hyödynnettyä (A2
  • Vuoteen 2030 mennessä 10 % maailman mineraaleista voi olla peräisin merenpohjasta (A2)
  • Tukea uusien turvallisten ja kestävien teknologioiden kehitystä merien mineraaliesiintymien hyödyntämisessä EU:n alueella (A34)

Kansalliset tavoitteet

  • Luonnonvarojen hyödyntäminen resurssiviisaasti pyrkien kiertotalouteen (A2) (pattereiden ja akkujen kierrätys) (hiekan uusiokäyttö tällä hetkellä vajavaista – esim. käyttämättömät tiet, kaikki minne hiekka on laitettu se jätetään sinne)
  • Kotimaisen mineraalialan vahvistaminen kansantalouden tukijalaksi erityisesti tasapainoisen alueellisen kehityksen näkökulmasta (A2)
  • Mineraalialan teknologisen johtajuuden ylläpitäminen kotimaisen kaivannaistoiminnan kehittämisellä (A2)
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen vastuullisella luonnonvarojen hyödyntämisellä ja edelläkävijäksi pyrkiminen kaivannaisteollisuuden kestävässä kehityksessä (A2)
  • Selvitetään merenpohjan kiviaines- ja mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten hyödyntämisen vaikutuksia sekä aineksen jatkojalostuksen kehittymisen edellytyksiä (A11)
  • Vahvuudet 

    Merenpohjan ainesten käyttö säästäisi maanpäällisiä alueita (esim. harjuja) ja vähentäisi liikennettä maalla. Suomella on erikoistuneita aluksia ja osaamista merenalaisiin operaatioihin. Merenpohjan aineksia (hiekkaa) hyödynnetään myös merituulivoiman rakentamisessa.

Vahvuudet 

  • Merenpohjan ainesten käyttö säästäisi maanpäällisiä alueita (esim. harjuja) ja vähentää liikennettä maalla (A4, A11)
  • Suomella on erikoistuneita aluksia ja osaamista merenalaisiin operaatioihin, ja suuri osa myös muusta laitteistosta jo käytössä öljyn- ja kaasunporausalalla (A2)
  • Merenpohjan aineksia (hiekkaa) hyödynnetään myös merituulivoiman rakentamisessa (A34)

Heikkoudet

Paljon tietopuutteita, esim. vain 25 % Suomen merialueiden merenpohjasta kartoitettu ja mm. rautamangaanin merkitys ekosysteemissä vielä tutkimatta. Tällä hetkellä merihiekan käyttöön liittyy suuria kustannuksia, minkä vuoksi se on hyödynnettävissä vain suurissa hankkeissa ja lähellä käyttöpaikkaa. Kaivuu-, ruoppaus- ja läjitystoimien suorat ja välilliset haittavaikutukset vedenlaatuun, kasvillisuuteen ja eliöstöön ja kaluston rikkoutumisten ja haitallisten aineiden päästöjen vaikutukset ympäristöön.

Heikkoudet

  • Paljon tietopuutteita, esim. vain 25 % Suomen merialueiden merenpohjasta kartoitettu (A2), ja mm. rautamangaanin merkitys ekosysteemissä vielä tutkimatta (A11)
  • Tällä hetkellä merihiekan käyttöön liittyy suuria kustannuksia; hyödynnettävissä vain suurissa hankkeissa ja lähellä käyttöpaikkaa (A11)
  • Edellyttää kuljetus-, jalostus- ja tuotantoketjujen sekä teknologian kehittämistä (A11)
  • Kaivuu-, ruoppaus- ja läjitystoimien suorat ja välilliset haittavaikutukset vedenlaatuun, kasvillisuuteen ja eliöstöön (A4, A11)
  • Kaluston rikkoutumiset ja haitallisten aineiden päästöt voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista (A11)
  • Edellyttää kattavia selvityksiä ympäristövaikutuksista (A11)
  • Merihiekan koostumusta ei varmuudella tiedetä, orgaanista ainesta hiekan päällä ja seassa (sekapohja) (A34)

Mahdollisuudet

Merenpohjan sora- ja hiekkavarantojen hyödyntämispaine lisääntyy kaupungistumisen, rantarakentamisen ja maanpäällisten varantojen hupenemisen myötä erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä. Myös mineraalivarojen kysyntä kasvaa. Materiaalin kuljetus-, varastointi- ja jatkojalostustoiminnan sijoittaminen jo olemassa olevien satamien tai teollisuusalueiden yhteyteen mahdollistaa olemassa olevan infran hyödyntämisen. Geologisesti merkittäviä alueita ja merellisiä kiviainesvarantoja on tunnistettu joillakin alueilla (esim. Uusimaa).

Mahdollisuudet

  • Mineraalivarojen kysyntä kasvaa, mikä lisää kiinnostusta myös merialueiden kaivannaisia kohtaan (A4, A8, A24)
  • Merenpohjan sora- ja hiekkavarantojen hyödyntämispaine lisääntyy kaupungistumisen, rantarakentamisen ja maanpäällisten varantojen hupenemisen myötä erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä (A4, A11, A24)
  • Imuruoppaustekniikoilla hiekka- ja soravarantoja voidaan hyödyntää tehokkaasti (A11)
  • Myös rautamangaanissa (A4) ja pohjasedimenttiin varastoituneessa fosforissa mahdollisesti potentiaalia (A11
  • Geologisesti merkittäviä alueita ja merellisiä kiviainesvarantoja on tunnistettu joillakin alueilla (esim. Uusimaa) (A2)
  • Saarten potentiaali kaivannaisalalla syytä huomioida, vaikkakin niiden luonnollisen tilan säilyttäminen usein korkeammalle arvotettuja (A2)
  • Materiaalin kuljetus-, varastointi- ja jatkojalostustoiminnan sijoittaminen jo olemassa olevien satamien tai teollisuusalueiden yhteyteen mahdollistaa jo olemassa olevan infran hyödyntämisen (A11)

Uhat

Rajoitusten (esim. suojelu, kulttuuriperintö, puolustus) vuoksi vain pieni osa varannoista on hyödynnettävissä. Konfliktit muiden toimialojen kuten kalastuksen ja vesiviljelyn kanssa sekä haitat ympäristön tilalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Suurin riski on paikallisen ekosysteemin totaalinen katoaminen

Uhat

  • Vain pieni osa varannoista on hyödynnettävissä rajoitusten vuoksi (esim. suojelu, kulttuuriperintö, puolustus) (A11)
  • Konfliktit ja haitat merialueiden ja saarten ympäristön tilalle ja luonnon monimuotoisuudelle (A2, A24)
  • Suurin riski on paikallisen ekosysteemin totaalinen katoaminen
  • Merellinen kaivosteollisuus voi uutena toimialana ajautua törmäyskurssille perinteisten kasvavien toimialojen kanssa (esim. kalastus ja vesiviljely) (A24)
  • Pohjan happitilanne vaikuttaa rautamangaaniesiintymien “kasvamiseen” (A34)
  • Kiinalla 95% maailman puolijohdannevalmisteista (A34)

Matkailu

Keskeisiä tavoitteita

  • Rannikko- ja saaristoalueiden matkailupalveluiden saavutettavuuden parantaminen. (A2)
  • Yritysten verkostoitumisen edistäminen laajempien ja eri sesongit huomioivien palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. (A2)
  • Rannikkoalueiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja maisemien erityispiirteiden säilyttäminen; luonnonsuojelun tason turvaaminen ja luonnonsuojelutoimien paikallisen hyväksyttävyyden lisääminen. (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • Matkailualan työpaikkojen epävarmuuden vähentäminen ja lisäarvoa tuottavien työpaikkojen määrän lisääminen EU:ssa (A2)
  • Matkailun sesonkivaihteluiden tasaaminen (A2)
  • Turismin ympäristövaikutusten pienentäminen EU:ssa, erityisesti rannikkoalueilla (A2)

Kansalliset tavoitteet

  • Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen; puhtaan ja turvallisen Itämeren saavuttaminen matkailutoiminnan houkuttelemiseksi alueelle (A2)
  • Rannikkoalueiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja maisemien erityispiirteiden säilyminen; luonnonsuojelun tason turvaaminen ja luonnonsuojelutoimien paikallisen hyväksyttävyyden lisääminen (A2)
  • Kansallisen ja kansainvälisen luontomatkailun lisääminen (A2)
  • Rannikko- ja saaristoalueiden matkailupalveluiden saavutettavuuden parantaminen (A2)
  • Yritysten verkostoitumisen edistäminen laajempien ja eri sesongit huomioivien palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi (A2)
  • Vedenalaiseen meriluontoon ja historiakohteisiin liittyvän matkailun edistäminen (A2)
  • Esimerkkihankkeiden käynnistäminen vesistömatkailussa ja vesiluontoon perustuvissa hyvinvointipalveluissa (A2)
  • Ekologisen ja kestävän matkailun tavoitteiden täydennys (A34)

Vahvuudet

Voimakkaasti kasvava toimiala jolla myönteisiä vaikutuksia paikallistalouteen sekä muille toimialoille. Suomen vetovoimatekijät kulttuuriympäristö, monimuotoinen luonto sekä puhtaus ja imago turvallisena ja luotettavana maana.

Vahvuudet

  • Voimakkaasti kasvava toimiala; rannikkomatkailu kasvaa, sekä yöpymiset että matkustajamäärät (A8)
  • Vaikutukset paikallistalouteen; tukee tasapainoista aluerakennetta (A19) . Paljon kerrannaisvaikutuksia muille aloille (A19), esim. risteilymatkailun tuoma elinvoima Suomenlahden kaupunkien ja lähisaariston yrityksille (A24)
  • Suomen vetovoimatekijöinä kulttuuriympäristö ja puhtaus sekä imago turvallisena ja luotettavana maana (A19). Lisäksi monipuolinen luonto (A34)

Heikkoudet

Liikkumisesta aiheutuvat päästöt sekä ympäristön roskaantuminen ja kuluminen, yhteensovittaminen paikallisten luonto- ja kulttuuriarvojen kanssa, vaikutukset herkkiin ekosysteemeihin. Toimialan hajanaisuus: kehittäminen ja kaikkien toimijoiden sitouttaminen kestävän kehityksen tavoitteisiin haastavaa. Rannikkokohteiden saavutettavuus erityisesti julkisella liikenteellä.

Heikkoudet

  • Liikkumisesta aiheutuvat päästöt
  • Ympäristön roskaantuminen ja kuluminen, yhteensovittaminen paikallisten luonto- ja kulttuuriarvojen kanssa, vaikutukset herkkiin ekosysteemeihin
  • Matkailualan tavoitteiden ristiriidat muiden toimialojen kanssa (esim. kaivannaisteollisuus)
  • Sesonkiluonteisuus, osaavan työvoiman saatavuus (A4)
  • Kohteiden saavutettavuus ja kulkuyhteydet (19). Houkuttelevien julkisten liikenteen yhteyksien kehittäminen keskuksista rannikkokohteisiin tarpeen (A20).
  • Luontomatkailualan kehitystä voi rajoittaa yrittäjien tyytyväisyys nykyiseen toimintatasoon ja pienimuotoiseen yrittämiseen (ns. elämäntapayrittäminen) (A17)
  • Tällä hetkellä toimialan tilastointi on erittäin haastavaa, tulisi olla ketterämpää (A34)
  • Toimiala on pirstaloitunut, mikä hankaloittaa kokonaisuuden kehittämistä (A34)
  • Hajanainen ala ja pieniä yrittäjiä, kaikkien yrittäjien sitouttaminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on vaikeaa (A34)
  • Kuluttajien tietoisuus matkailun vaikutuksista Itämereen ei ole riittävää (A34)
  • Kansainväliset toimijat (esim. risteilymatkustajat) eivät ole sitoutuneet yhtä vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin (A34)
  • Yhteistyön puute eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä (A34)

Mahdollisuudet

Nousevat trendit kuten ekologisuus ja kestävyys, lähi-, luonto- ja elämysmatkailu, rauha ja hiljaisuus sekä pienemmät kohteet, paikallisuus ja autenttisuus. Toisaalta digitaalisuuden ja uusien teknologioiden avaamat mahdollisuudet. Uudet kohderyhmät kuten nousevien talouksien keskiluokkaistuva väestö ja ikääntyvät ikäluokat. Matkailun yhdistäminen muihin sektoreihin kuten kalastukseen, suojeluun, kulttuuriperintöön.

Mahdollisuudet

  • Kasvava toimiala globaalisti ja alueellisesti; EU:n ulkopuolelta tulevat, risteilymatkailu (A20)
  • Suurin osa sinisen talouden uusista työpaikoista avautunee matkailussa (A21); matkailun tulot voivat ohjautua pienille paikallisille toimijoille (A24)
  • Matkakohteiden saavutettavuuden, palveluiden ja ympärivuotisuuden kehittäminen; sääolosuhteista riippumaton matkailu (A17)
  • Arktisuus vetovoimatekijänä: Pohjanlahti; vuodenajat, hiljaisuuden ja pimeyden brändäys (A24); arktinen merimatkailu ja luontosafarit ja -metsästys, pohjoisen alueen vedenalainen kulttuuriperintö (A24)
  • Ympäristöllisen matkailupääoman ylläpitäminen; matkailumäärien- ja vaikutusten hallinta sekä paikallisen kantokyvyn määrittäminen
  • Digitaalisuus: Markkinoinnin ja myynnin muutos, uudet teknologiat (esim. automaatio, VR/AR, tekoäly, sosiaalinen media) (A17); yhteiskäyttö ja digitaaliset alustat edistävät matkailua (A24)
  • Uudet kohderyhmät: ’emerging economies’ keskiluokan vaurastuminen & kouluttautuminen, ikääntyvät ikäluokat, itsenäiset teknologiasukupolvet, lisääntyvä vapaa-aika, monikulttuurisuus (A17)
  • Nousevat trendit, mm.
  • Ekologisuus ja kestävän matkailun kasvu (A17, A20); lähi- ja luontomatkailun lisääntyminen (A24)
  • Luonto ja hyvinvointi; hiljaisuus ja rauha uuden luksuksen muotoja, myös seikkailu- ja elämysmatkailu (A17)
  • Pienemmät ja vähemmän tunnetut matkakohteet nousussa; paikallisuus ja autenttisuus (A17)
  • Voidaan yhdistää muihin sektoreihin, esim. kalastus, suojelu (A8); kulttuuriperinnön tiivis integraatio matkailun kehittämiseen (A24)
  • Helsinki-Tallinna tunneli (A24)
  • Ilmastonmuutos lisää matkailuhalua viileämpiin maihin (A24)
  • Vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuudet (pyydetyn kalan arvo 40 kertaa kaupallista kalastusta suurempi) (A22)

Uhat

Voimakas meriliikenteen kehitys ja lisääntyvä matkailu lisäisivät päästöjä ilmakehään ja lisäisivät kuormitusta meriympäristölle. Mahdollinen meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen voivat vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa ja aiheuttaa kiellettyjen alueiden syntymistä. Epävarmuus maailmantaloudessa ja –politiikassa peilautuu matkailuun ja terrorismin uhka, pandemiat, luonnonkatastrofit ja muut kriisit vaikeuttavat alan ennustettavuutta ja suunnittelua.

Uhat

  • Epävarmuus maailmantaloudessa ja –politiikassa peilautuu matkailuun (A24)
  • Terrorismin uhka, pandemiat, luonnonkatastrofit ja muut kriisit vaikeuttavat alan ennustettavuutta ja suunnittelua
  • Herkkä luonto vähentää matkailun mahdollisuuksia
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja vuodenaikojen lisääntyvä vaihtelu
  • Mahdollinen meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen (esim. merenalaiset datakeskukset) voivat vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa ja aiheuttaa kiellettyjen alueiden syntymistä (A24)
  • Matkailumahdollisuuksien keskittyminen varakkaille ja tietyille alueille (A24)
  • Vaikutukset ympäristöön: Voimakas meriliikenteen kehitys ja lisääntyvä matkailu lisäisivät päästöjä ilmakehään (A24); suurten turistimassojen aiheuttama kuormitus meriympäristölle (A24)
  • Merialueen muut käyttömuodot voivat rajoittaa tai haitata matkailua (A8, A24)
  • Yksityisyyden ja rauhan vähentyminen mm. lisääntyvän liikenteen ja matkailun myötä. (A24)
  • Lentomatkailun ilmastovaikutukset (A34)
  • Massaturismi ei (ainakaan vielä) ota huomioon matkailun ilmastovaikutuksia, vaikea tavoittaa suuria massoja (A34)

Virkistys

Keskeisiä tavoitteita

  • Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta (A26)
  • Riittävät ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet rannikkoalueilla (A2)
  • Rannikkoalueiden luonnon- ja kulttuuriympäristöjen ja maisemien erityispiirteiden säilyminen; luonnonsuojelun tason turvaaminen ja luonnonsuojelutoimien paikallisen hyväksyttävyyden lisääminen (A2)

Kansainväliset tavoitteet

  • EU:n vihreän infrastruktuurin strategia

Kansalliset tavoitteet

  • Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta (A26)
  • Riittävät ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet rannikkoalueilla (A2)
  • Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäiseminen; puhtaan ja turvallisen Itämeren saavuttaminen (A2
  • Rannikkoalueiden luonnon- ja kulttuuriympäristöjen ja maisemien erityispiirteiden säilyminen; luonnonsuojelun tason turvaaminen ja luonnonsuojelutoimien paikallisen hyväksyttävyyden lisääminen (A2)
  • Vapaa-ajankalastuksen säilyttäminen merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena myös kaupungistuneessa yhteiskunnassa (A2)

Vahvuudet

Saaristo ja rannikkoalueet ovat tärkeitä virkistyskäytölle, vesiin liittyviin harrastuksiin osallistuu noin 70 % aikuisväestöön kuuluvista suomalaisista. Suuri merkitys erityisesti maaseudun liiketoiminnalle ja palveluille. Merkitys paikallisidentiteetille, kulttuurille ja perinteille, esim. virkistyskalastus, metsästys ja luonnontuotteiden keruu.

Vahvuudet

  • Saaristo ja rannikkoalueet ovat tärkeitä virkistyskäytölle, vesiin liittyviin harrastuksiin osallistuu noin 70 % aikuisväestöön kuuluvista suomalaisista (A18)
  • Terveys ja hyvinvointi
  • Kulttuuri ja perinteet, esim. virkistyskalastus, metsästys ja luonnontuotteiden keruu; paikallisidentiteetti
  • Suuri merkitys erityisesti maaseudun liiketoiminnalle ja palveluille (A18)

Heikkoudet

Liikkumisesta aiheutuvat päästöt, ympäristön roskaantuminen ja kuluminen ja vaikutukset herkkiin ekosysteemeihin. Ristiriidat muiden toimialojen kanssa. Kohteiden saavutettavuuden epätasaisuus.

Heikkoudet

  • Liikkumisesta aiheutuvat päästöt
  • Ympäristön roskaantuminen ja kuluminen, vaikutukset herkkiin ekosysteemeihin
  • Ristiriidat muiden toimialojen kanssa (esim. kaivannaisteollisuus)
  • Suomessa maantieteellisistä syistä kohteiden saavutettavuus jakautuu epätasaisesti (A34)

Mahdollisuudet

Luonto ja hyvinvointi nousevana trendinä. Lisääntyvän ympäristötietoisuuden myötä kasvava kysyntä lähimatkailulle ja –virkistykselle. Vapaa-ajan lisääntyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä etätyömahdollisuudet. Yhdistäminen muihin sektoreihin kuten ammattikalastukseen, suojeluun ja kulttuuriperintöön.

Mahdollisuudet

  • Virkistyskohteiden saavutettavuuden ja palveluiden kehittäminen; uudet virkistyselämykset ja -tuotteet
  • Luonto ja hyvinvointi nousevana trendinä; hiljaisuus ja rauha, seikkailu- ja elämysmatkailu (A17); Virkistys osana itsensä kehittämistä; vapaa-aika identiteetin määrittäjänä ja vapaa-ajan arvostaminen, yksilöllistyminen sekä terveys- ja hyvinvointitietoisuus, elämänlaatu
  • Lisääntyvän ympäristötietoisuuden myötä kasvava lähi(virkistys)matkailulle
  • Voidaan yhdistää muihin sektoreihin, esim. ammattikalastus, suojelu, kulttuuriperintö (A8)
  • Vapaa-ajan lisääntyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, etätyömahdollisuudet
  • Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen; some, data, maksaminen, hyper-connectivity, elämyksellisyys

Uhat

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja vuodenaikojen lisääntyvä vaihtelu, sinilevän lisääntyminen, ekosysteemin taantuminen. Muiden sektorien aiheuttamat haitat, esim. öljypäästöt tai tuulivoimaloiden maisemavaikutukset. Virkistysmahdollisuuksien keskittyminen varakkaille ja tietyille alueille, merialueiden yksityistäminen ja jokamiehen oikeuksien heikentyminen.

Uhat

  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja vuodenaikojen lisääntyvä vaihtelu
  • Muiden sektorien aiheuttamat haitat, esim. öljypäästöt tai tuulivoimaloiden maisemavaikutukset
  • Kaupungistuminen ja elintapojen muutos
  • Virkistysmahdollisuuksien keskittyminen varakkaille ja tietyille alueille (A24)
  • Ekosysteemin taantuminen johtaisi meren virkistyskäytön vähenemiseen Suomenlahdella (A24)
  • Merialueiden yksityistäminen heikentäisi jokamiehen oikeuksia ja siten hankaloittaisi virkistyskäyttöä ja yksityisveneilyä (A24)
  • Massiivinen risteilymatkailu voi vähentää virkistyskäyttöä (jätevesikuormitus) (A24)
  • Sinileväjaksot voivat yleistyä – vähentävät meren virkistyskäytön mahdollisuuksia. (A24)
  • Virkistyskäytön hallitsematon lisääntyminen. Rahoituksen puutteen takia virkistyskäytön hallittu ohjaus puuttuu. (A34)
  • Some-uhka (ylikuormituksen uhka) (A34)

Kulttuuriperintö

Keskeisiä tavoitteita

  • Pidetään huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja edistämme sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. (A32)
  • Edistetään kulttuuriympäristön kestävää käyttöä. (A26)
  • Hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. (A27)

Kansainväliset tavoitteet

  • Kansojen välisen yhteistyön avulla tunnistetaan, vaalitaan, säilytetään ja esitellään maailman keskeistä luonnon- ja kulttuuriperintöä (A30)
  • Edistetään elävän aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista ja lisätään tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä (A31)
  • Hyödynnetään kulttuuriperintöä edistämään kulttuurin monipuolisuutta, voimaannuttamaan paikallisyhteisöjä ja mahdollistamaan osallistumista hallintoon. (A33)
  • Vahvistetaan kulttuuriperinnön roolia kestävässä kehityksessä, joka perustuu paikallisiin resursseihin, matkailuun ja työllisyyteen (A33)
  • Vedenalaisella kulttuuriperinnöllä on merkitystä osana kansojen ja valtioiden yhteistä kulttuuriperintöä (A29)
  • Kulttuurihistorialliset löydöt säilytetään ensisijaisesti löytypaikoillaan (A29)
  • Merellisten muinaisjäännösten saavutettavuuden parantaminen niiden alkuperäisessä ympäristössä merenpohjassa (A28)
  • Matkailun edistäminen nostamalla vedenalaisen kulttuuriperinnön tunnettuutta itämerellä (A28)
  • Itämeri yhteinen kansainvälinen vedenalainen museoallas (A34)
  • YK:n “ocean decade” teemana vedenalainen kulttuuriperintö, perinteinen meritietous (A34)
  • Faron sopimus: kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä koskeva yleissopimus (A34)

Kansalliset tavoitteet

  • (Luonnon monimuotoisuutta ja) kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään (A26)
  • Kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde (A27)
  • Kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja mahdollistaja (A27)
  • Kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä (A27)
  • Hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan (A27)
  • Pidämme huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä ja edistämme sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä (A32)
  • Aineettoman kulttuuriperinnön (esim. merenkulkutaidot) huomioiminen (A34)
  • Edistetään vedenalaisen kulttuuriperinnön tunnettuutta (A34)
  • Vedenalainen maisema (BalticRIM -hankkeen tavoitteet) (A34)

Vahvuudet

Vetovoimatekijä matkailu- ja virkistyskäytön näkökulmasta. Tarjoaa elämyksiä ja tietoa alueiden historiasta ja kulttuurista nykyisille ja tuleville sukupolville. Kulttuuriperinnön merkitys yhteisöjen ja yksilöiden identiteetille.

Vahvuudet

  • Elämyksiä ja tietoa alueiden historiasta ja kulttuurista nykyisille ja tuleville sukupolville (A4)
  • Vetovoimatekijä matkailu- ja virkistyskäytön näkökulmasta (A4)
  • Kulttuuriperinnöllä itseisarvo (4) mm. tutkimuksessa (A34)
  • Merkitys yhteisöjen ja yksilöjen identiteetille (A24)
  • Historialliset jäljet tekevät näkyväksi paikan jatkuvuuden, muutoksen, kehityksen, ja tekevät siitä ymmärrettävämmän. (A4)
  • Arvokkaat kulttuuriympäristöt kiinnostavat (kulttuuriperintöbarometri) (A34)
  • Itämeren kulttuuriperintöyhteistyö “COPUCH” (A34)

Heikkoudet

Kulttuuriperintökohteista tuleva kuormitus, esim. hylkyjen myrkyt. Riittämättömät resurssit kulttuuriympäristökohteiden ylläpidossa ja investointien puute. Vähäinen tietämys vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Heikkoudet

  • Kulttuuriperintökohteista tuleva kuormitus, esim. hylkyjen myrkyt (A24)
  • Riittämättömät resurssit ylläpitää kulttuuriympäristökohteita
  • Vähäinen tietämys vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä (A34)
  • Investointien puute ja vähäiset resurssit (A34)
  • Jokien merkityksen tunnistaminen kulttuuriperinnön kannalta (A34)

Mahdollisuudet

Aineettoman merellisen kulttuuriperinnön tunnistaminen ja merenalaisten kulttuuriperintökohteiden saavutettavuuden lisääminen. Kulttuuriperinnön hyödyntäminen alueiden vetovoimatekijöinä sekä matkailun, virkistyksen, luovien alojen ja laajemmin sinisen kasvun kehittämisessä. Perinnetiedon hyödyntäminen ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Mahdollisuudet

  • Aineettoman merellisen kulttuuriperinnön tunnistaminen ja merenalaisten kulttuuriperintökohteiden saavutettavuuden lisääminen (A24)
  • Kulttuuriperinnön hyödyntäminen alueiden vetovoimatekijöinä, sekä matkailun, virkistyksen, luovien alojen ja laajemmin sinisen kasvun kehittämisessä (A4, A24, A34)
  • Monipaikkaisen asumisen yleistyminen (esim. etätyön yleistyessä) mahdollistaisi saariston palvelutarjonnan ja asutuksen ympärivuotisesti (A24)
  • Kulttuuriperintökohteiden ja esimerkiksi paikallisesti tuotetun ruuan ja muiden tuotteiden arvon nousu. (A24)
  • Monikäyttöisyys: luonnonsuojelualueiden, kulttuuriympäristökohteiden ja matkailun yhdistäminen (A34)
  • Kalastuksessa yhteistyö modernien kalankäsittelylaitosten ja perinteisten kalastajakylien kesken (A34)
  • Kulttuuriperintöä luodaan joka päivä (A34)
  • Hylyt keinotekoisesti riuttoina (A34)
  • Perinnebiotoopit “puskurivyöhykkeet” (A34)
  • Perinnetieto tarpeen ilmastonmuutoksen hillinnässä (A34)

Uhat

Merialueiden käyttö kuten merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen, tuulivoima, läjitys ja ruoppaus, vesiliikenne. Tietopuuteet merelliseen kulttuuriperintöön liittyen muodostavat uhan sen vaalimiselle. ”Keinotekoisten” matkakohteiden luominen ja matkailun keskittyminen isoille risteilyille ja muutamiin helposti saavutettaviin kohteisiin sekä toisaalta saariston ja syrjäseutujen autioituminen ja sen aiheuttama vaara kulttuuriperinnön säilymiselle.

Uhat

  • Ilmastonmuutos ja veden laadun heikkeneminen (A4)
  • Talousvyöhykkeellä ei voimassa olevaa muinaisjäännöslainsäädäntöä (A4)
  • Merialueiden käyttö muodostaa uhkia kulttuuriperinnölle: merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen, tuulivoima, läjitys ja ruoppaus, vesiliikenne (A4)
  • Kulttuuriympäristökohteiden arvojen heikkeneminen (esim. osaamattoman lisärakentamisen myötä) uhkaavat kulttuuriperintöä, jos selvitystarpeita ei tiedosteta eikä vaikutuksia selvitetä (A34)
  • Tietopuuteet merelliseen kulttuuriperintöön liittyen muodostavat uhan sen vaalimiselle (A4)
  • Jos saaristo ja syrjäiset seudut autioituvat, alueiden kulttuuriympäristö ja -perintö on vaarassa näivettyä (A24)
  • ”Keinotekoisten” matkakohteiden luominen ja matkailun keskittyminen isoille risteilyille ja muutamiin helposti saavutettaviin kohteisiin (A24)
  • Säätelyn hallitsematon purkaminen (A34)
  • Arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden myyminen ja yksityistäminen, kulttuuriperintö ei ole enää saavutettavissa tai riittävin resurssein hoidettu (A34)
  • Lakimuutosten vaikutukset ja direktiivien vaikutukset kulttuuriperintöön (A34)

Luonnonsuojelu- ja hoito

Keskeisiä tavoitteita

  • Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elinvoimainen ja kestävästi hyödynnetty meriluonto. Itämeren alueesta pyritään saamaan kestävän kehityksen sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. (A35)
  • Jatketaan tehostettua Itämeren ja vesiensuojelun ohjelmaa vähintään sen nykyisessä laajuudessa vaalikauden ajan vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. (A35)
  • Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä sekä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. (A26)
  • Laajennetaan peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyä joko osana maatalouden ympäristötukiohjelmaa tai erillistoimia. (A35)

Kansainväliset tavoitteet

  • Luonnon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) päätavoitteina monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
    • Strategisen suunnitelman ns. Aichi tavoitteiden mukaan monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen 2020 mennessä
  • EU:n biodiversiteettistrategia 2020
  • Itämeren suojelun toimintaohjelma (Baltic Sea Action Plan) (päivittäminen käynnissä vuosille 2021-2030)
  • Itämeristrategian ja vesipuitedirektiivin päivitys (A34)

Kansalliset tavoitteet

  • Kansallisten tavoitteiden päivitys EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta (A34)
  • Suomen strategia, valtioneuvoston periaatepäätös 2012 ja toimintaohjelma 2013: luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen 2020 mennessä
  • Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta (A26)
  • Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä (A26)
  • Kansalliset direktiivit: Esim. meridirektiivi, luontodirektiivi, lintudirektiivi (A34)
  • Suomen merenhoitosuunnitelma on kaikkein keskeisin (A34)
  • Hallitusohjelman elinympäristöön liittyvät linjaukset (A34)
  • Satsaaminen ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaan ja sopeutumiseen muutokseen (A34)

Vahvuudet

Suomessa merkittävä tietämys ja kattava tietopohja meriympäristön tilasta, lajistosta, arvokkaista alueista, suojelurakenteesta ja merenalaisesta biodiversiteetistä. Luonnon monimuotoisuus on itseisarvo. Hyvinvoiva meriympäristö tuottaa arvokkaita ekosysteemipalveluja ja luo edellytyksiä siniselle taloudelle. Virallisten toimijoiden lisäksi on tullut runsaasti merkittäviä yksityisiä toimijoita. (Pidä saaristo siistinä, Pyhäjärvi-instituutti, BSAG, John Nurmisen säätiö)

Vahvuudet

  • Olennaista luonnon monimuotoisuuden ja meriympäristön hyvän tilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi 
  • Hyvinvoiva meriympäristö tuottaa arvokkaita ekosysteemipalveluja ja luo edellytyksiä monille toimialoille  
  • Hyvinvoiva meriympäristö on edellytys siniselle taloudelle. Esim. suojelualueista on taloudellista hyötyä mm. matkailutoiminnalle ja henkistä arvoa esim. virkistäytymiselle. (A34)
  • Luonnon monimuotoisuuden itseisarvo. Sekä biologinen että esteettinen/eettinen itseisarvo (A34)
  • Merkittävä tietämys; lajituntemus sekä ‘arvokkaat alueet’, suojelurakenteet ovat paremmalla tietopohjalla kuin muualla (A34)
  • Kattava tietopohja merenalaisesta biodiversiteetistä sekä laaja tutkimustieto meren tilasta (A34)
  • Paikallisten ihmisten ymmärryksen ja havaintojen hyödyntäminen. (Esim. sääpäiväkirjat) (A34)
  • Luonnonsuojelulla on myös työllistämisvaikutus (A34)
  • Suojelurakenteet ovat kunnossa, tarve käyttää erilaisia kannustinjärjestelmiä (A34)
  • Virallisten toimijoiden lisäksi on yksityisiä toimijoita (Pidä saaristo siistinä, Pyhäjärvi-instituutti, BSAG, John Nurmisen säätiö) (A34)
  • Hiilensidonta, ilmastonmuutoksen hillitseminen

Heikkoudet

Luonnonsuojelu rajoittaa muita toimintoja merialueella ja aiheuttaa vastarintaa. Luontoarvot pitkän aikavälin pehmeitä arvoja, jotka jäävät helposti lyhyen aikavälin voitontavoittelun jalkoihin. Suojelualueet kohdentuneet luonnon säilymisen kannalta heikosti. Ohjaus ei ole riittävän oikeusvaikutteista.

Heikkoudet

  • Rajoittaa osin muita toimintoja merialueella ja voi aiheuttaa vastarintaa 
  • Voi vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen ja kannattavuuteen merialueilla 
  • Lyhyen aikavälin voitontavoittelu voi jyrätä pitkän aikavälin ympäristötavoitteet, jää pehmeänä arvona helposti muiden toimintojen jalkoihin (A34)
  • Merenpohjaan kertyneiden ravinteiden aiheuttama (sisäinen) kuormitus vaikuttaa sekä luonnonsuojelualueilla että kaikkialla muuallakin. Vaikea ohjattava/hallittava. (A34)
  • Aiempi vajaa tietopohja on ohjannut suojelualueita ns. ‘väärille alueille’, tarve oikealle kohdennukselle (A34)
  • Onko ohjaus riittävän oikeusvaikutteista, esim. maatalouden päästöjen kannalta (A34)
  • Tietopohjan repaleisuus, VELMUA täytyy täydentää (A34)
  • Epäoikeudenmukaiseksi koetut suojelutavoitteet kuten merimetsojen ja hylkeiden kanssa voivat aiheuttaa voimakkaan vastareaktion merelliselle luonnonsuojelulle (A34)
  • Nykyiset suojelualuerajaukset kohdentuvat luonnon säilymisen kannalta heikosti (A34)
  • Voimakkaasti kasvaneiden eläinkantojen kasvuun puuttuminen hidasta tai mahdotonta (merimetsot, hanhet) (A34)
  • Tila heikkenee pikkuhiljaa vaikka emme tekisi mitään (A34)

Mahdollisuudet

Ympäristötietoisuuden kasvu voi ohjata kulutusta ja sen myötä yrityksiä sekä vähentää saastuttamista ja roskaamista. Luonnonsuojelu voi säilyttää sellaisia arvoja tai ekosysteemipalveluja, joiden merkitystä emme vielä tällä hetkellä tiedä. Lisääntyvän tiedon, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen luonnonsuojelussa ja puhdistamisessa. Itämeren ravinnevarat on mahdollisuus kääntää hyödyksi, jos ne saadaan kestävästi talteen.

Mahdollisuudet

  • Luonnonsuojelu voi säilyttää sellaisia arvoja tai ekosysteemipalveluja, joiden merkitystä emme vielä tällä hetkellä tiedä. 
  • Syrjään jäävillä alueilla luontoarvot voivat vahvistua käytön vähentyessä (A24)
  • Ympäristöaktivismin globalisoituminen luo painetta kestävien toimintatapojen puolesta. (A24)
  • Ympäristötietoisuuden kasvu voi ohjata kulutusta ja sen myötä yritysten tarjoamia ratkaisuja (A24). Yksittäisen ihmisen käyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa; mm. yritysten ympäristöeettisellä toiminnalla voi olla mahdollista vaikutusta kuluttajien valintoihin. (A34)
  • Lisääntyvä tietopohja parantaa luonnonsuojelun kattavuutta.
  • Muuttuvat ruokatottumukset, maatalouden vesiensuojelutoimien ja yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen tehostuminen sekä kiertotalouden ratkaisut edistäisivät merialueen tilan parantumista (A24)
  • Lisääntynyt tietoisuus voi vähentää Itämeren roskaamista (A24) ja muuta saastuttamista (kemikaalit, ravinteet) (A34).
  • Lisääntynyt tieto meren ekologisesti merkittävistä alueista ja ekosysteemialueista auttaa suojelualueiden oikeassa kohdentamisessa. Oikein kohdennetuilla suojelualueilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Tekoälyn hyödyntäminen suojelualueiden optimoinnissa. (A34)
  • Tiedon lisäämisen lisäksi ihmisten kohtaamisen ja keskustelun lisääminen ja yhteisen kielen löytäminen (tutkijoiden, poliitikoiden, paikallisten ihmisten välillä) yksimielisyyden edistämiseksi. Henkilökohtaisen kokemuksen merkityksen ymmärtäminen, oikeiden tiedonvaihtokanavien löytäminen paikallisten saavuttamiseksi. (A34)
  • Ravinnevarat on mahdollisuus jos ne saadaan kestävästi talteen (A34)
  • Suojelun edistäminen johonkin tiettyyn lajiin keskittymällä (esim. merikotka, itämerennorppa tai haahka) (A34)
  • Maatalousmaan vesitilan ja maaperän kunnon parantaminen (peltojen hiilensidonnan ja päästöjen kuriin saamisen yhtälö parhaaseen mahdolliseen kuntoon) (A34)
  • Anturiteknologian lisääminen meriympäristön tilan seuraamiseen ja esim. ilmastonmuutoksen aiheuttamien muutosten seurantaan (A34)
  • Uuden teknologian hyödyntäminen meren hyödyntämisessä ja puhdistamisessa: Itämeressä olevan fosforin palauttaminen esim. takaisin pelloille. Levien hyödyntäminen. (A34)
  • Kokonaisvaltaisten alueellisten suojelutoimien tekeminen. (esim. mökkirantojen ruoppaukset yhteisesti) (A34)

 Uhat

Kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten ja Itämeren maiden keskinäisten sopimusten epäonnistuminen, toimeenpanon puutteet ja hallitusten kyvyttömyys monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Muiden toimialojen kasvavat tarpeet merialueen käytölle. Ekosysteemien toiminnan häiriintyminen ja muuttuminen, ekosysteemipalvelujen ja sinisen kasvun vaarantuminen. Suolapitoisuuden lasku, vesistöjen kuormituksen jatkuminen, happikato, happamoituminen, vieraslajit ja erilaiset ympäristöonnettomuudet.

 Uhat

  • Kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten epäonnistuminen (A24), toimeenpanon puutteet ja hallitusten kyvyttömyys monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa, mailla on erilaisia intressejä ja ne voivat olla arvaamattomia, esim. Venäjän arvaamattomuus (A34).
  • Muiden toimialojen aiheuttamat ristiriidat luontoarvoille, esim. tuulivoima tai kasvava laivaliikenne ja vesirakentaminen (A24).
  • Meriympäristöön kohdistuvat paineet ja haittavaikutukset vahvistuvat (A13)

Elinympäristöjen tuhoutuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen

Ravinnekuormitus ja rehevöityminen

Ilmastonmuutos

Happikato ja meren happamoituminen

Roskaantuminen

Öljy- ja kemikaalionnettomuudet

Ylikalastus

Vieraslajit

  • Ekosysteemien toiminnan häiriintyminen ja muuttuminen, ekosysteemipalvelujen vaarantuminen 
  • Vesistön kuormitus turpeen käytöstä, hulevesistä ja maataloudesta lisääntyvän sadannan myötä (A24)
  • Lisääntyvien sateiden ja valumavesien aiheuttama suolapitoisuuden lasku (A24)
  • Öljyonnettomuudet (A24)
  • Viestinnän epäonnistuminen, populismin nousu, vastuun väistäminen, yksityisen ja yhteisen eturistiriita (A34)
  • Tutkimuksen resurssien väheneminen (A34)
  • Ekosysteemin heikkous voi estää sinisen kasvun (A34)
  • Valtionhallinnossa tai kunnan taloudessa ei ymmärretä luonnon suojelun pitkäjänteisyyttä. Miten osoitetaan, että ”ekologinen ennakointi tuottaa”? Miten mitataan ekologisen arvon euromääräinen arvo suhteessa muuhun toimintaan? (A34)

Synergiat ja ristiriidat

(Taulukoiden sisältö tullaan muokkaamaan verkkosivuille sopivaan muotoon)