Skenaario 3

Rajoitusten ja jännitteiden Itämeri

Valtakunnallinen kuvaus

YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Maailman suurvaltojen välinen valtataistelu on yltynyt kauppasodaksi ja myös geopoliittiset jännitteet kiristyvät. Epävakaa turvallisuus-tilanne vähentää investointeja. Kitkaa syntyy erityisesti länsimaiden ja Venäjän välille. Pakotteista johtuvat rahoitusrajoitteet hankaloittavat myös ympäristöyhteistyö-hankkeiden toteuttamista Venäjällä. Sotilaallisen uhan realisoitumisen mahdollisuus on pieni, mutta puolustus-voimilla on silti vahvat intressit merialueen suhteen. Suomen tilannetta vakauttaa kuitenkin tiivis yhteistyö ja lisääntynyt integraatio EU-maiden kesken. Ilmasto-sopimuksia ei olla saatu aikaan globaalilla tasolla, mutta EU yrittää kuitenkin näyttää esimerkkiä ja tiukentaa ympäristöpolitiikkaansa tuntuvasti. EU:n vesipuite-direktiiviä tulkitaan laajemmin kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat.

ENERGIA

EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni ja energiaomavaraisuus Euroopan tasolla korostuu. Huoltovarmuus ja yhteiset kunnianhimoiset päästö-tavoitteet korostuvat harmonisoiduilla energiamarkkinoilla. Euroopan unioni tukee uudistuvan energian tuotanto-muotoja, mikä tarkoittaa Itämerellä merituulivoiman suoraa tukemista, sekä tuulivoimaloiden rakentamista siirtokaapeleiden varrelle. Kivihiilellä tuotetaan kuitenkin edelleen energiaa tasaamaan muiden maiden tuotannon vaihtelua. Jännitteisessä tilanteessa energiantuotantoa halutaan hajauttaa haavoittuvaisuuden minimoimiseksi.

MERILIIKENNE

Poliittisen tilanteen kiristyttyä Itämeren merialue joutuu enenevissä määrin strategiseksi pelikentäksi ja logististen reittien strateginen merkitys korostuu. Merireittejä käytetään mahdollisesti myös geopolitiikan välineenä ja liikenne Koillisväylällä hankaloituu. Tietyt turvalliset kasvukäytävät korostuvat (esimerkiksi Turku-Ahvenanmaa-Tukholma) ja länsi-rannikon satamat vahvistuvat. Matkustajaliikenne erityisesti etelässä vähenee huomattavasti. Myös huviveneily hankaloituu jatkuvien kaapelihankkeiden aikana, erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Autonomisen meri-liikenteen kehitystä hidastaa vallitsevat kyberuhat ja epäluottamus kansainvälisten toimijoiden välillä.

KAUPUNGIT JA VÄESTÖ

EU:n sisäinen liikkuvuus kasvaa ja Eurooppa kaupungistuu edelleen ikääntyvän väestön siirtyessä lähimpiin kaupunkeihin. Myös Suomessa väki pakkautuu kaupunkeihin ja suurimmat rannikko-kaupungit säilyttävät elinvoimansa. Saariston infra-struktuurin heikentyessä erityisesti ikääntyvä väestö muuttaa rannikkokaupunkeihin. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vastaan kohdistuu enenevissä määrin kyberuhkia osana hybridivaikuttamisen keinoja.

YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA

Jännitteiden myötä merialueita varataan kasvavissa määrin puolustus-voimien käyttöön. Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on hankalaa ja kanssakäyminen vähenee, mikä vaikuttaa negatiivisesti meriympäristön tilaan. EU ottaa vahvan roolin ilmastotoimissa. Rehevöitymiskehitystä yritetään pysäyttää sääntelyn turvin ja meriympäristön tilan heikkeneminen hidastuu. Mikromuovit kielletään EU:ssa, mutta maailmanlaajuisten sopimusten puuttuessa ongelmaa ei ratkaista. Sääoloissa on havaittavissa ilmastonmuutoksen merkkejä, mutta Itämeri on edelleen suotuisa ympäristö monen elinkeinon harjoittamiseen.

KALASTUS JA VESIVILJELY

EU:n ympäristöpolitiikan tiukentuessa lihalle säädetään korkeampia veroja ja kala- ja kasviperäinen ruokavalio yleistyy huomattavasti. Liha on luksustuote kun taas vesiviljelty kala arkiruokaa. Puolustusvoimien intressit hankaloittavat troolikalastusta avomerellä ja kalastus keskittyy rannikolle. EU:n maatalouspolitiikka nojaa tuottavimpiin alueisiin ja Itämeren vesiviljelyyn kohdistetaan tukia. Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuotannossa sekä veden tilan parantuminen tiukentuvan sääntelyn myötä lisäävät vesiviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu. Tuotanto keskittyy erityisesti Perämerelle ja Saaristomerelle. Kotimaisen kalan käyttö sekä siitä syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen ja jalostus (esim. bioöljy) lisääntyy merkittävästi. Myös erilaiset sinisen biotalouden innovaatiot lisäävät Itämeren raaka-aineiden kysyntää (esim. kosmetiikka ja lääketiede).

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Kansalaisten turvallisuuden tunne heikentyy kasvaneiden jännitteiden ja informaatiovaikuttamisen vuoksi. Matkailu hankaloituu eikä Itämerellä käy juurikaan turisteja. Myös Venäjän risteilyt vähenevät. Osasyynä ovat poliittiset jännitteet (mm. ylilentokiellot), mutta myös henkilökohtaiset matkustuspäästöbudjetit vähentävät matkailua. Lähivirkistyksestä tulee trendi ja matkailusta harvojen varakkaiden luksusta (merimaisemasta etuoikeus). Monet kulttuuriperintökohteet ovat puolustusvoimien hallussa. Käyttöpaine Suomenlinnan kaltaisissa suosituissa matkailu ja virkistyskohteissa lisääntyy. Matkailupotentiaali suuntautuu Suomenlahden sijaan turvalliselle ja rauhalliselle Perämerelle (ml. hiljaisuuden ja pimeyden brändäys). 

Juonenkuvaus

2019-2025

  • USA:n Kiinan ja Venäjän välinen kauppasota eskaloituu, tuontitulleja korotetaan ja toimituksia evätään. Geopoliittiset jännitteet kasvavat, mikä hidastaa talouskehitystä myös Euroopassa.
  • Vastakkainasettelu voimistuu. Länsimaat tuovat esiin mm. Kiinan epäreilua kilpailua ja alueet joutuvat entistä enemmän valitsemaan mihin poliittiseen leiriin identifioivat itsensä.
  • Resurssiprotektionismi lisääntyy, mikä lisää epävarmuutta energian ja mineraalien saatavuudesta.
  • Ulkopoliittisten jännitteiden kiristyessä EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy alueen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja integraatio EU-maiden kesken lisääntyy.
  • Turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyessä myös Itämeri-yhteistyö Venäjän kanssa hankaloituu (ml. ympäristö-yhteistyöhankkeiden toteutus).
  • Kohtalokas sään ääri-ilmiö herättelee ilmastopoliittisiin toimiin Euroopassa ja EU tiukentaa ympäristöpolitiikkaansa tuntuvasti. Esimerkiksi mikromuovit kielletään EU-alueella.
  • EU:n ympäristöpolitiikan kiristyessä myös lihalle säädetään korkeampia veroja ja kala- ja kasviperäinen ruokavalio yleistyy huomattavasti. Vesipuitedirektiiviä tulkitaan laajemmin kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat.
  • Kestäviä kohteita etsivät sijoittajat investoivat merkittävästi vesiviljelyyn ja suuria avomerilaitoksia rakennetaan kasvavissa määrin erityisesti Pohjanlahdelle.
  • Kansalaisten turvallisuuden tunne heikentyy kasvaneiden jännitteiden ja informaatiovaikuttamisen vuoksi. Lähi-matkailusta ja -virkistyksestä tulee trendi.

2025-2035

  • Suurvaltojen välinen geopoliittinen hybridivaikuttaminen lisääntyy ja myös sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella kasvavat. Jännitteiden myötä merialueita varataan kasvavissa määrin puolustusvoimien käyttöön.
  • Itämeren merialue joutuu enenevissä määrin strategiseksi pelikentäksi ja logististen reittien strateginen merkitys korostuu. Turvalliset kasvukäytävät korostuvat (ml. Turku-Ahvenanmaa-Tukholma) ja länsirannikon satamat vahvistuvat.
  • Kriisiytyneen ulkopolitiikan vuoksi energiaomavaraisuus Euroopan tasolla korostuu entisestään ja EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni. Energiaturvallisuutta lisätään ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ohjataan voimakkaasti.
  • Uutta energiainfrastruktuuria rakennetaan Itämerelle (merikaapelit). Merituulivoimaa tuetaan ja uusia voimaloita rakennetaan erityisesti siirtokaapeleiden varrelle.
  • EU:n lisääntyvä ympäristösääntely keskittyy ilmasto-tavoitteiden saavuttamiseen ja meriluonnon moni-muotoisuus ja hyvä tila jää vähemmälle huomiolle.
  • Vesistökuormitusta aletaan ohjata osana ruokapolitiikkaa ruoantuotannon kokonaiskuormituksen näkökulmasta. Vero-ohjauksen lisäksi kuormituskiintiöitä jaetaan/ostetaan maatalouden ja kalatalouden välillä valuma-alueiden sisällä.
  • Kalastusmahdollisuudet heikentyvät erityisesti Suomenlahden alueella ja kalan vienti Venäjälle vähenee.
  • Kalan avomerikasvatus lisääntyy maailmalla tuotanto-menetelmien ja tuotannon kilpailukykyisyyden kehittyessä. Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuotannossa, kasvukauden piteneminen sekä veden tilan parantuminen tiukentuvan sääntelyn myötä lisäävät vesiviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu.

2035-2050

  • Poliittisesti ja taloudellisesti epävarmassa maailman-tilanteessa, EU keskittyy sisämarkkinoiden ja hybridi-puolustuksen vahvistamiseen. Kelluvat asevarikot yleistyvät kansainvälisillä merialueilla.
  • Eurooppa kaupungistuu edelleen ikääntyvän väestön siirtyessä lähimpiin kaupunkeihin. Myös Suomessa väki pakkautuu kaupunkeihin ja suurimmat rannikkokaupungit säilyttävät elinvoimansa.
  • EU ja Pohjoismaat pyrkivät entistä vahvemmin oma-varaisuuteen energian- ja ruuantuotannossa.
  • Hiilineutraalius, eli hiilidioksidipäästöjen ja nielujen tasapaino saavutetaan aktiivisen ilmastopolitiikan ansiosta monissa Itämeren maissa vuoteen 2050 mennessä.
  • Veden lämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen myötä Itämeri on avoin lähes koko talven, mikä lisää kalankasvatusta merellä.
  • Kotimaisen kalan käyttö sekä siitä syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen ja jalostus (esim. bioöljy) lisääntyy merkittävästi. Myös erilaiset sinisen biotalouden innovaatiot lisäävät Itämeren raaka-aineiden kysyntää (esim. kosmetiikka ja lääketiede).
  • Sateisuuden lisääntyminen, heikko ympäristöyhteistyö ja rakennekuormitus rehevöittää Itämerta edelleen. Mereen on kertynyt yhä enemmän muoviroskaa, kemikaalijäämiä ja ympäristömyrkkyjä. Kasvi- ja eläinlajisto on yksipuolistunut.
  • Matkailu vähentyy ja suuntautuu turvalliselle ja rauhalliselle Perämerelle. Matkailusta tulee harvojen varakkaiden luksusta ja merimaisemasta etuoikeus. Monet kulttuuriperintö-kohteet ovat puolustusvoimien hallussa.

Vaikutuksia

SININEN KASVU

  • Yleinen epävarmuus ja konfliktien pelko heikentävät talouskehitystä, vähentävät investointeja ja työpaikkoja.
  • Rannikon isommat kaupungit pärjäävät, kun taas pienemmät näivettyvät.
  • Toiminnot ja liikenne lisääntyvät pohjoisilla merialueilla suurimpien jännitteiden kohdistuessa Suomenlahdelle. Tämä voi tuoda pohjoisille alueille elinkeinomahdollisuuksia ja luoda synergiaetuja, mutta aiheuttaa myös konflikteja.
  • Puolustusvoimien toiminta laajenee kattamaan aiempaa suurempia merialueita ja saaria. Se rajoittaa tuulivoiman rakentamista. Liikkumisrajoitusalueet rajoittavat lisäksi matkailua ja virkistystä.
  • Energiantuotannossa huoltovarmuuden turvaaminen korostuu. EU:n energiapolitiikka saattaa mahdollistaa paremman kokonaishuoltovarmuuden EU:n alueella. Ruotsin kanssa yhteiset siirtokaapelit mahdollistuvat ja myös kotimaisen puhtaan energian tarve saattaa korostua.

YMPÄRISTÖN TILA

  • Jännitteinen toimintaympäristö heikentää ympäristön suojelua. Ympäristöriskit ja -onnettomuuksienmahdollisuus kasvaa. Toisaalta liikkumisrajoitusalueilla ekologiset arvot voivat vahvistua.
  • Toimintojen lisääntyminen pohjoisilla merialueilla aiheuttavat lisääntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi uusien väylien ruoppausten myötä.
  • Logistiikan voimistuminen lisää merionnettomuusriskejä sekä väyläruoppauksien ja niistä aiheutuvien vaikutusten kasvua. Mahdollisen merihiekan noston lisääntyminen tuottaa uhkia luonnon monimuotoisuudelle.
  •  

Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 3 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kasvuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

IHMINEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

  • Ihmisten osallistumismahdollisuudet heikentyvät ja demokratia kaventuu.
  • Paikallisyhteisöjen merkitys saattaa voimistua.
  • Liikkumisrajoituksien myötä jokamiehenoikeudet kaventuvat.