Skenaario 2 – Suomenlahti

Aluekuvaus

ENERGIA

Positiivinen poliittinen ohjaus (esim. verkkoliityntöjen tuet, suotuisa verotus) mahdollistaa tuulivoiman nopean kehityksen. Tuulivoimaa integroidaan alueen muun energiatuotannon kanssa tukien meriliikenteen sähköistymistä. Merituulivoimaa kohoaa läntisen Suomenlahden lisäksi myös Porvoon edustalle. Energian varastointiteknologian kehittymisen myötä tuulivoimapuistoja käytetään myös energian varastointiin (ns. modernit viljasäilöt). Sähköisen meriliikenteen lisääntyminen luo tarvetta merellisille latauspisteille laivaväylien varrelle. Multi-use tuulipuistot ovat nähtävyys ja symboloivat sinistä teknologialoikkaa. Pienydinvoimalat yleistyvät, ja hajautettu energiantuotanto luo alueelle uudenlaisia onnettomuusriskejä.

MERILIIKENNE

Yleistyneet pienkuljetukset aiheuttavat logistisia haasteita tiheästi asutulla Suomenlahden alueella. Ilmakuljetukset luovat uudenlaisia kysymyksiä liittyen turvallisuuteen ja valvontaan. Kiertotalouden kehitys vähentää laivaliikenteen määrää, joskaan ei kokonaan poista sitä. Uusia veneilyreittejä muodostetaan Suomenlahden itäosiin.

MERIYMPÄRISTÖN TILA

Luonnonkalakannat voivat hyvin ja vieraslajikantojen haitallinen leviäminen on saatu estettyä. Maalta tulevaa ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä ja rehevöitymistilanne on hallinnassa ja kesien leväesiintymät ovat maltillisia. Suomenlahden alueella luodaan uusia kiertotalouden järjestelmiä, joita alueen hyvä infrastruktuuri tukee.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Meriympäristön tilan parantumisen myötä kalakannat voivat hyvin. Toisaalta yksityisten vesialueiden pirstaloituminen hankaloittaa kalastusyrittäjyyttä. Vapaa-ajan kalastuksen suosio kasvaa ihmisten kiinnostuessa saaristosta ja jokien vesivoimaloiden purku edistää kalastusmatkailua entisestään. Porkkalanniemen ja Hangon aluevedet houkuttelevat kalastajia. Tiukentunut ympäristösääntely hankaloittaa vesiviljelyä, mutta rehevöitymiskehityksen pysähtyminen voi mahdollistaa vesiviljelyn, joskin luonnon kantokyvyn rajoissa. Kotimaassa viljellyn kalan tarjonta ei vieläkään pysty vastaamaan kysyntään ja kalaa tuodaan paljon ulkomailta. Sinisimpukoiden viljely keskittyy läntiselle Suomenlahdelle, erityisesti Hangon edustalla, kun taas leväviljelylle suotuisat olosuhteet kattavat koko Suomenlahden merialueen.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Suomenlahden saaristossa on vielä hiljaista ja toisaalta urbaanius yhdistyy saaristoon Kotkassa, Hangossa ja Helsingissä, jotka yhdessä muodostava tasaisen matkailu- ja virkistysvyöhykkeen koko Suomenlahden rannikon alueelle. Digitaaliset alustat ja yhteiskäyttö mahdollistaa matkailun ja virkistyksen kasvua etenkin Suomenlahdella, jossa on riittävä asukaspohja (esim. skipper.com, doerz.com, bout.com). Uusia matkailun muotoja, kuten vedenalaisia luontopolkuja, otetaan käyttöön. Kahden paikan asuminen (ja kaksoiskuntalaisuus) korostuu erityisesti Suomenlahdella. Digitalisaatio ja työelämän murros edesauttavat etätöiden yleistymistä ja parantunut infrastruktuuri mahdollistaa työliikenteen saaristosta käsin (vrt. Tukholma).

KULTTUURIPERINTÖ

Saaristolaiskulttuuriin uusi nousu: Kiinnostus perinteisiä kalastus-, metsästys- ja käsityöläisyys-menetelmiä kohtaan lisääntyy ja niiden ylläpito ja osaaminen kasvaa. Tämä edistää rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä käytön kautta (kestävä käyttö ja korjaaminen). Kulttuuriperintökohteiden ja esimerkiksi paikallisesti tuotetun ruuan arvo nousee. Urbanisaation vastavoimana ajan trendit ohjaavat ihmisiä uudestaan luonnon pariin ja ymmärrys luontoarvoista lisääntyy.

Riskit ja mahdollisuudet

Suomenlahti

MEREN HYVÄ TILA

Riskit

  • Lisääntynyt asutus saaristossa muodostaa uhan luonnolle.
  • Meriliikenteen lisääntymisen myötä onnettomuusriskien kasvu.
  • Pienydinvoimaloissa onnettomuusriski.

Mahdollisuudet

  • Merialueen ekologisen tilan parantuminen luo positiivisen kierteen.
  • Ekotehokkuus vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.
  • Erilaiset vesiviljelymenetelmät (esim. levän viljely ja kalastus) puhdistavat vettä ja ympäristöä.
  • Vedenalaisen melun väheneminen.

SININEN KASVU

Riskit

  • Laatuominaisuuksien säätelyn myötä taloudellinen kasvu ei voi olla määrättömän suurta.
  • Pirstaloitunut vesialueen omistajuus uhkaa (kalastus)matkailua.

Mahdollisuudet

  • Suomenlahden matkailun keskittymät muodostuvat Hangon, Helsingin ja Kotkan seuduille, mikä vahvistaa elinkeinoelämää.
  • Ammattikalastuksen lisääntyminen Suomenlahdella.
  • Kulttuuriperinnön tiivis integraatio matkailun kehittämiseen.
  • Laaja vihreän energian tuotanto.

 

 

IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Riskit

  • Yksityisyyden ja rauhan vähentyminen mm. lisääntyvän liikenteen ja matkailun myötä.

Mahdollisuudet

  • Monialainen yrittäjyys saaristossa ja elämäntapaelinkeinot.
  • Matkailun tulot voivat ohjautua pienille paikallisille toimijoille.
  • Energiatekniikan kehittyminen ja siihen liittyvä koulutus ja työ.
  • Pientuotantoon liittyvän koulutuksen lisääntyminen.
  • Yhteiskäyttöiset kyläalueet (autonomiset kylät).