Skenaario 2 – Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

Aluekuvaus

ENERGIA

Avomerelle syntyy laajoja merituulivoima-alueita ja suuria merituulipuistoja rakennetaan esimerkiksi Kaskisten, Kalajoen ja Oulun leveysasteille. Merialueella korostuu tuulivoimarakentamisen, muun käytön ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen. Tutkimustieto merialueesta on kasvanut ja yhteistyö Ruotsin kanssa on realisoitunut. Esimerkiksi turpeesta kehitetään korkeamman lisäarvon tuotteita ja sen energiankäytöstä luovuttu.

MERILIIKENNE

Yleisesti meriliikenteen määrä lisääntyy ja osa rekkaliikenteen volyymista siirtyy meriliikenteeseen. Rannikon suuntainen liikenne sekä matkustaja- ja pienliikenne lisääntyy. Puhdas alueen meri houkuttelee matkustajia. Saariston saavutettavuus ja palvelut paranevat, erityisesti Merenkurkun alueella.

MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET

Meriympäristön hyvän tilan ylläpitäminen ohjaa toimintojen kehittämistä (vrt. perustetut keskuspuhdistamot ja keskittyneet satamatoiminnot). Kehittynyt prosessiteknologia ja -kemia luovat uusia mahdollisuuksia kaivannaisalalle ja meriteollisuudelle alueella, missä puhtaus on selkeä myyntivaltti. Ympäristölle haitalliset merenpohjaa koskevat toiminnot keskitetään taajamien lähelle sekä väylien varteen. Ruoppausmassat sijoitetaan kestävällä tavalla (satamien täytöt, meluvallit, jne.) ja niitä saadaan entistä enemmän myös hyötykäyttöön.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Kalastuksen ja vesiviljelyn ympäristöystävällistä kehittämistä ja sijoittumista tuetaan vahvasti. Vaelluskalakannat ovat elpyneet ja vaellusesteet on poistettu. Kalastustoimintaa on runsaasti ja se keskittyy Merenkurkun alueelle ja aivan Perämeren pohjoisosiin. Särkikalojen hyödyntäminen lisääntyy. Alueisten haittojen (esim. hylkeet) tunnistaminen. Ympäristösääntely rajoittaa vesiviljelyn lisäämistä ja muutamat vesiviljelylaitokset sijoittuvat Perämeren talousvyöhykkeelle ja Pietarsaaren edustalle.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Matkailu ja virkistyskäyttö lisääntyy merkittävästi alueella painottuen lähelle rannikkoa kaupunkien, saaristojen ja luonnonsuojelualueiden yhteyteen. Lyhyiden matkojen lentojen sähköistyminen mahdollistaa lähempää tulevien kansainvälisten matkustajavirtojen kasvun. Ilmastonmuutos ei ole sulattanut merijäätä ja merelliset luontosafarit (ml. merituulivoimapuistot) vetävät matkailijoita pohjoiseen kesällä ja talvella. ”Jäinen erämaa” toimii alueen vetovoimatekijänä. Matkailijat haluavat osaksi paikallista saaristokulttuuria, johon rannikon asukkaat tarjoavat digitaalisten alustojen kautta mahdollisuuksia. Matkailijoiden viipymät pitenevät ja puhdasta meriympäristöä hyödynnetään laajasti arktisen merimatkailun resurssina. Saaristomerelle suuntautuvan matkailun sijasta ja rinnalla matkailu kiinnostaa ja vetää väkeä myös Pohjoisella alueella.

MERIYMPÄRISTÖN TILA

 Vesirakentamista ohjataan tiukasti, jottei alueen ekologinen tila vaarannu. Maa- ja metsätalouden osalta kuormitusta on onnistuttu pienentämään huomattavasti, mikä parantaa merialueen tilaa. Rannikkovesien näkyvyys on erittäin hyvä. Meriympäristön tila on muihin suunnittelualueisiin nähden parhaassa kunnossa. Luonnonkalakannat paranevat, mikä edistää vapaa-ajankalastustoimintaa ja opaspalveluiden kysyntää.

KULTTUURIPERINTÖ

Kansallispuistojen käyttö lisääntyy kestävästi ja tasaisesti lisääntyneet kotimaan matkailun myötä. Myös ulkomaisia turisteja löytää alueelle. Kulttuuriperintökohteet kuten majakat ja kalastajakylät kiinnostavat matkailijoita. Hyvä veden laatu ja pohjoisen alueen ainutlaatuinen vedenalainen kulttuuriperintö houkuttelevat paikalle myös sukeltajia. Vedenalaista kulttuuriperintöä varjellaan.

Riskit ja mahdollisuudet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

MEREN EKOLOGINEN TILA

Riskit

  • Lähivirkistyksen ja matkailun kulutusvaikutus luonnolle.
  • Tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset rannikkoekosysteemeille.
  • Liikenneonnettomuus-riskit.
  • Uusien ruoppauksien ympäristövaikutukset.

Mahdollisuudet

  • Ympäristön tilan kokonaisvaltainen paraneminen.
  • Kalakannat vahvistuvat.
  • Tulovirrat mahdollistavat luonnontilaa edistävät investoinnit.

SINISEN TALOUDEN KESTÄVÄ KASVU

Riskit

  • Kalliit investointikustannukset elinkeinoelämälle.
  • Sektoreiden ristiriidat kasvavat.

Mahdollisuudet

  • Matkailijoiden määrän lisääntyminen mahdollistaa elinkeinoja.
  • Liiketoimintamahdol-lisuuksia, esim. bioteknologian, matkailun ja kalastuksen sekä kaivannaisten osalta.
  • Pienillä yrittäjillä on menestyksen mahdollisuuksia.

IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Riskit

  • Elinkeinot eivät ole pienimuotoisina elinvoimaisia.
  • Hajarakentaminen / -asuminen ovat kalliita yhteiskunnille.
  • Lisääntyvän tuulivoiman vaikutukset maisemaan.

Mahdollisuudet

  • Pohjoiset alueet säilyvät asuttuina ja kyläyhteisöt elävinä.
  • Ihmisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet valita itse asuinpaikka, kun etätyöskentely on joustavaa.
  • Omavaraisuuden ja lähi- ja pientuotannon kasvu lisää hyvinvointia.
  • Sininen kasvu luo lisää työpaikkoja ja hyvinvointia.