Skenaario 1 – Suomenlahti

Aluekuvaus

ENERGIA

Tuulivoimaa on vaikea kehittää Suomenlahdella puolustusvoimien rajoitteiden, asutuksen ja lintujen muuttoreittien vuoksi. Merituulivoimaloita sijoitetaan enimmäkseen Suomenlahden länsiosiin Helsingin, Porkkalanniemen ja Hangon edustalle joskin yritykset eivät halua investoida tuulivoimaan näin rajoitetuissa olosuhteissa. Energian tuonti Venäjältä korostuu ja Loviisan voimalaan tehdään uusia investointeja.

MERILIIKENNE

 Meriliikenteen kasvu aiheuttaa tarpeen rakentaa satamiin lisää infraa (erityisesti henkilöliikenteen osalta) sekä uusia laajentumisalueita satamille. Onnettomuusriskit Suomenlahdella lisääntyvät kasvaneen meriliikenteen myötä (lisääntynyt öljy- ja kemikaalionnettomuuden riski). Myös autonomiset laivat tuovat uudenlaisen turvallisuusuhan vilkkaasti liikennöidylle Suomenlahdelle. Helsinki-Tallinna-tunneli ja Rail Baltica (Varsovasta Tallinnaan) lisäävät matkustajaliikennettä. Liikenteen integraatio sisältää myös mahdollisen tunnin junan Pietariin sekä sähkökaapelin Suomenlahden ali. Työmatkailu siirtyy nopeampaan junayhteyteen ja osa työmatkoista ja huvimatkailu jatkuvat laivoilla, mikä pitää laivaliikenteen volyymit lähellä nykyistä tasoa. Kiertävien risteilijöiden volyymi on kasvanut.

MERIYMPÄRISTÖN TILA

Suomenlahdella merialueen tila romahtaa selkeästi: suolapitoisuus laskee, lajisto köyhtyy, rehevöitymiskehitys kiihtyy ja vieraslajit yleistyvät. Suomenlahtea kuormittavat erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu (liikenne, eroosio, roskaantuminen jne.) ja meriliikenteen myötä lisääntyvät vaaralliset aineet. Maatalouden kuormitusta on erityisesti itäisellä Suomenlahdella (valuma-alueet). Pietarin kasvu lisää jätevedestä aiheutuvia haasteita Itämerellä. Myös metsätalouden ja turpeen käytön vesistökuormitus kasvaa Suomenlahdella.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Merialueen heikosta tilasta johtuen kalalajit voivat huonosti, mikä heikentää alueen kalastusmahdollisuuksia.  Alueen lisääntyneen meriliikenteen myötä Suomenlahdella törmätään mahdollisesti erilaisiin vieraslajeihin. Vapaa-ajan kalastus on lisääntyy vähäisesti keskittyen Hangon ja Kotkan edustalla,  mutta meren heikko tila heikentää kalastuksen suosiota. Kalan kysyntä ulkomailta on voimakasta, mikä näkyy kasvaneena vesiviljelynä alueella. Vesiviljelylaitoksia perustetaan Suomenlahden kannattavimmille alueille, kuten Porvoon edustalle. Teknologisen kehityksen myötä sinisimpukkaa ja levää viljellään esim. kosmetiikan ja lääketeollisuuden käyttöön.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset muualla tuovat turisteja Suomeen. Suomenlahden alueelle tulevat suuret turistimassat kuormittavat meriympäristöä ja alue joutuu tasapainoilemaan lisääntyneen matkailun ja kestävyyden välillä. Suurten risteilijöiden negatiiviset vaikutukset heijastuvat luontoon ja vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Suomenlahden kaupungit ja lähisaaristo hyötyvät lisääntyneestä risteilymatkailusta ja päivän mittaiset pysähdykset Suomessa tuovat elinvoimaa alueen yrityksille. Teollisuusmatkailu houkuttelee ulkomaalaisia turisteja Loviisassa ja Kotkassa. Ekosysteemin taantumisen vuoksi meren virkistyskäyttö Suomenlahdella on vähentynyt. Merialueiden yksityistäminen heikentää jokamiehen oikeuksia, mikä hankaloittaa virkistyskäyttöä ja yksityisveneilyä. Myös massiivinen risteilymatkailu voi vähentää virkistyskäyttöä, mikäli risteilijöiden jätevesikuormitus on huomattavaa.  

KULTTUURIPERINTÖ

Saariston autioituminen vaarantaa rakennettua kulttuuriperintöä. Kulttuurihistorialliset kohteet (ml. sotahistoria) voivat nousta suuren mielenkiinnon kohteeksi matkailijoille ja uusien teknologioiden avulla kulttuuriperintöä ryhdytään mallintamaan virtuaaliseen ympäristöön.

Riskit ja mahdollisuudet

Suomenlahti

MEREN HYVÄ TILA

Riskit

  • Luonnonvarojen käyttö on voimakasta ja lyhytnäköistä, mikä johtaa ekologisen tilan järkkymiseen, ja veden laadun heikkenemiseen.
  • Toimintojen keskittymisen myötä ympäristöön kohdistuvat paineet kasvavat painospistealueilla (erit. Helsingin ja Kotkan seutu).
  • Öljyonnettomuuden riski kasvaa esimerkiksi Kotkan edustalla.
  • Sedimentteihin kerrostuneet haitta-aineiden vapautuminen mereen muodostaa riskin.

Mahdollisuudet

  • Toimintojen keskittyessä reuna-alueiden vähentynyt käyttö voi johtaa ympäristön tilan parantumiseen.
  • Raaka-ainetehokkuus lisääntyy.
  • Ympäristöaktivismin globalisoituminen luo painetta kestävien toimintatapojen puolesta.

SININEN KASVU

Riskit

  • Lisääntyvien toimintojen ja vähenevän sääntelyn myötä eri sektoreiden välille syntyy ristiriitoja.
  • Tallinna-tunneli saattaa heikentää alueen satamia ja kilpailu Suomenlahden sisällä kasvaa.
  • Taloudelliset hyödyt karkaavat pois alueelta.

Mahdollisuudet

  • Toimintojen keskittyminen vahvistaa erit. Helsingin ja Kotkan seudun elinkeino-elämää. Suomenlahden pik-kukaupungit hyötyvät lisään-tyneestä risteilymatkailusta.
  • Sinilevän uudet taloudelliset käyttömuodot.
  • Vesialueiden omistajien vuokra- ja myyntitulot.

IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Riskit

  • Heikentyvät osallistumismahdol-lisuudet (ulkomainen päätöksenteko ja paikallistuntemuksen vähäisyys).
  • Alueiden polarisoituminen ja reuna-alueiden palveluiden näivettyminen.
  • Asumisviihtyvyyden ja houkuttelevuuden lasku.
  • Kulttuurinen köyhtyminen.

Mahdollisuudet

  • Uudet työpaikat erityisesti pääkaupunkiseudun lisäksi esim. Kotkan seudulla.
  • Yhteyksien parantuminen Suomesta Eurooppaan.