Skenaario 1 – Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

Aluekuvaus

ENERGIA

Mereltä hyödynnetään energiantuotantoon teknistaloudellisesti helpoimmat kohteet (lähin vapaa tila rannan läheisyydessä matalilla alueilla). Merituulivoima lisääntyy erityisesti Kemi-Tornion sekä Raahen, Pietarsaaren ja Kaskisten edustoilla. Olemassa olevan teollisuus- ja satamainfrastuktuurin läheisyyteen rakennetaan teollisuuden viherpesuhankkeita ilmastonäkökulmalla. Muut ympäristöarvot ja kokonaisvaltainen yhteensovittaminen jää huomiotta teollisuuden sijoittelussa.

MERILIIKENNE

Valtioiden välinen laivaliikenne lisääntyy myös pohjoisella merialueella ja Vaasa-Uumaja välistä yhteyttä kehitetään. Valtakunnallisesti tavaraliikenne siirretään väestöllisesti väljemmille alueille. Alueen kehittäminen etenee suuryritysten ehdoilla ja esimerkiksi metsäteollisuuden intressit näkyvät vahvasti alueen suunnittelussa. Osa pohjoisen satamista on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen ja suuret satamakokonaisuudet pärjäävät. Pienten satamien toiminta hankaloituu ja satamia yhdistyy alueella. Kiertävien risteilijöiden volyymi kasvaa ja osa pysähtyy päiväksi myös Pohjoisen satamissa. Autonominen laivatoiminta lisääntyy huomattavasti Perämeren alueella (testialueiden käyttöönoton jälkeen) ja joitain reittejä liikennöidään autonomisin aluksin.

MERIYMPÄRISTÖN TILA

Monet Itämeren ongelmat pahenevat ja meri makeutuu. Tulvat ovat suuri ongelma pohjoisilla merialueilla. Myös lisääntyneet sateet alentavat Itämeren suolapitoisuutta ja lisäävät ravinteiden valumaa maalta. Meren tilan heikentyessä, matalat merialueet pohjoisessa kärsivät eniten.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Kaupallinen ruokakalastus loppuu tai muuttuu rehukalan pyyntiin, joka lisääntyy runsaasti. Vaellusesteiden poistamisesta luovutaan ja vaelluskalakannat heikkenevät entisestään. Tyypilliset makeanveden kalalajit yleistyvät (muikku, hauki, kuha, ahven) ja erityisesti muikun kalastus lisääntyy ja sitä troolataan kauempana rannasta. Avomerikalastus keskittyy Merenkurkun alueelle. Vapaa-ajan kalastus vähenee, meren tilan heikentyessä ja tietotaidon vähentyessä. Kohonnut veden lämpötila vaikeuttaa vesiviljelyä etelässä ja paine siirtyä pohjoiseen kasvaa. Vesiviljelylaitosten sijoittuminen määräytyy kannattavuuden ehdoilla ja tuotanto keskittyy Kaskisten/ Kristiinankaupungin edustalle merituulivoimaloiden yhteyteen, Pietarsaaren edustalle ja voimakkaimmin Perämerelle Hailuodon pohjoispuolelle. Harmaahylkeet lisääntyvät pohjoisessa, mikä vaikeuttaa rannikkokalastusta.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Matkailu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin (Oulu ja Vaasa). Merelliset sotilas- ja kulttuurihistorialliset kohteet otetaan matkailukäyttöön. Kansainväliset matkailijat valtaavat merelliset kohteet, jopa asukkaiden virkistyskäytön kustannuksella. ”Arktinen meri” nousee suuryritysten kannustematkailun kohteena ja positiivisen imagon tukijana. Hylkeitä markkinoidaan rahakkaan metsästysmatkailun vetovoimana (metsästysturismi).

KULTTUURIPERINTÖ

Helposti saavutettavat kulttuurihistorialliset kohteet nousevat suuren mielenkiinnon kohteeksi matkailijoille, mikä johtaa niiden vaarantumiseen ilman tarkkaa ohjausta. Perämeren kansallispuiston käyttö lisääntyy. Unesco-kohteetkin voivat vaarantua teollisuuden ja matkailun lisääntymisen myötä.

MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET

Kaivannaisalan laajentuessa merelle merihiekan nosto lisääntyy Perämerellä. Satamatoimintojen ja meriteollisuuden tilan tarve kasvaa, eikä se voi keskittyä pelkästään etelän kaupunkeihin tai asuinalueiden läheisyyteen. Investointeja voi olla myös harvemmin asutuilla alueilla. Ulkomaisten investointien myötä tuotot valuvat myös ulkomaille, mikä tuottaa ongelmia taloudelle veropohjan katoamisen myötä.

Riskit ja mahdollisuudet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

MEREN HYVÄ TILA

Riskit

  • Meriympäristön tila ja veden laatu heikkenee voimakkaasti: hapettomat alueet lisääntyvät, monimuotoisuus vähenee.
  • Meriympäristön heikko tila heijastuu ekosysteemipalveluihin ja elinkeinoihin, esim. kalakantojen romahtaminen.

Mahdollisuudet

  • Ympäristöinnovaati-oiden kehittäminen.
  • Ympäristöongelmien tiedostaminen kasvaa kuluttajien keskuudessa.
  • Suuryrityksille voi olla kilpailuetu ympäristöarvojen huomioiminen.

SININEN KASVU

Riskit

  • Kestävyyteen perustuva talous ei toteudu. Luonnonvara käytetään kestämättömästi.
  • Meren heikko tila rajoittaa elinkeino-toimintaa (esim. vesiviljely, kalastus, matkailu).
  • Yksityiset alueet rajoittavat toimintaa.

Mahdollisuudet

  • Työssäkäyntialue laajenee (Vaasa-Uumaja) ja osaaminen lisääntyy.
  • Kiertotalouden mahdollisuudet.
  • Synergiaedut eri toimintojen kesken.
  • Meren huono tila voi pakottaa uusiin innovaatioihin.

IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Riskit

  • Syrjemmällä olevien alueiden elinkeinojen näivettyminen.
  • Meriympäristön heikko tila heikentää ihmisten hyvinvointia.
  • Virkistystoiminta heikentyy esimerkiksi sinilevätilanteen myötä.
  • Sääntely heikkoa, osallisuus vähenee.
  • Jokamiehen oikeudet vaarassa.
  • Ilmastopakolaisuuden vaikutukset.

Mahdollisuudet

  • Oulun seudun elinkeinoelämän vahvistuminen.
  • Kansalaisaktiivisuuden nousu.
  • Yhteisöllisyys voi nousta suuryritysten vastavoimaksi.
  • Talouskasvu voi luoda (ainakin hetkellistä) hyvinvointia.