Skenaario 1 – Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa

Aluekuvaus

ENERGIA

Alueen maatuulivoimakapasiteetin ollessa käytössä ja energian hinnan noustessa intressit merituulivoimaa kohtaan lisääntyvät. Merituulivoimaa rakennetaan Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosaan, joskin suojeluarvot jäävät vähemmälle huomiolle. Alueen etuna merituulivoiman rakentamisessa on matala syvyys. Merituulivoimaa sijoitetaan Selkämerellä Porin ja Rauman edustalla ja väljästi Uudestakaupungista Poriin, ehkä myös Merikarvialle. Maanomistus siirtyy yhä vahvemmin suuryritysten nimiin, mikä voi tällä alueella tarkoittaa meriteollisuusyritysten kiinnostusta ostaa maakaistaleita rannikolta.

MERILIIKENNE JA -TEOLLISUUS

Sekä autonomisia että perinteisiä aluksia nähdään merialueella, mikä lisää meriliikenteen valvontaa. Saaristomeren alue hyötyy uusista etäohjauskeskuksista, sillä alueella on laajaa osaamista ja koulutusta merenkulkuun liittyen. Toisaalta alue on merenkulun kannalta haasteellinen automatisoidulle meriliikenteelle. Meriteollisuus ja meriliikenteen uudet ratkaisut tuovat alueelle paljon elinvoimaa ja alan korkeakoulutuksen myötä alueesta tulee kansainvälisesti tunnustettu sinisen teknologian ja modernin merenkulun keskus. Jääpeitteen väheneminen lisää liikennöivien laivojen määrää alueella ja tulevaisuudessa laivojen on mahdollista liikennöidä ilman jääluokitusta ja pienemmillä moottoreilla, aiheuttaen näin vähemmän päästöjä. Lisääntyneen meriliikenteen myötä onnettomuusriski saaristossa kasvaa. Satamia yhdistetään ja osa siirtyy ulkomaiseen omistukseen.

MERIYMPÄRISTÖN TILA

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alueella merkittävät. Kuivakaudet ja sadekauden valumat lisääntyvät. Maatalouden vaikutus saaristoon kasvaa. Meriympäristön tuhoutuminen jatkuu ja etenkin merenpohjan tila heikkenee. Pohja on täynnä rihmalevää ja suurin osa pohjasta on kuollut.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Mahdollinen yritysten ehdoilla tapahtuva kiintiösääntelyjärjestelmän purkautuminen uhkaa kalakantojen kestävää kalastusta. Kalavarojen hyödyntämistä ohjaa yritysten pitkän aikavälin tuoton maksimoinnin näkökulma. Suuryritysten ajamana logistiikka kehittyy ja tuotantovolyymit kasvavat, mikä mahdollistaa uusien kalapohjaisten tuotteiden lanseeraukset paikallisen yliopistoyhteistyön kautta. Turun yliopistojen osaaminen tukee korkean lisäarvon tuotteiden (kuten levien käyttö biopolttoaineisiin) kehittämistä. Saaristomerellä vesiviljelyn potentiaali on jo pitkälti käytössä, joten fokus siirtyy eteläiselle Selkämerelle ja suuriin viljely-yksiköihin. Alueen vesiviljelylaitokset herättävät kiinnostusta ulkomaisissa sijoittajissa. Rannikon merkitys elinkeinojen näkökulmasta vähenee, mikä heikentää aluetaloutta.

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

(ml. kulttuuriperintö)

Saariston kulttuuriperinnön säilyminen ja perinteiset elinkeinot ovat uhattuna. Turistit suuntaavat isoille risteilyille, jotka eivät juuri hyödytä saariston satamia tai matkailuyrittäjyyttä. Massamatkailu keskittyy muutamiin helposti saavutettaviin kohteisiin (esim. Örö ja Utö). Lisäksi luodaan ”keinotekoisia” matkailukohteita. Merialueen muut käyttömuodot rajoittavat matkailua. Saariston pysyvä asutus vähenee, mikä entisestään heikentää palveluntarjontaa. Toisaalta, Itämeren alueen kaupunkien elinvoima ja houkuttelevuus kasvaa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia mm. Turun lähisaaristolle. Myös muut kaupungit kiinnostavat kulttuuriperinnön osalta (esim. Rauma), mutta edellytyksenä on hyvät kulkuyhteydet – joko risteilyn kautta tai maitse. Toisaalta aktivismituristi saa ihmisiä liikkeelle saaristoon erilaisiin luonnonhoitotöihin.

Riskit ja mahdollisuudet

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa

MEREN HYVÄ TILA

Riskit

  • Ympäristö ja luonnon-suojelu jää toiseksi talouskasvun rinnalla.
  • Globaaleilla toimijoilla ei ole sidettä paikallisym-päristöön tai –yhteisöihin. Asioita ei nähdä paikal-lisesti, ja ympäristö-vaikutuksia ei huomioida.
  • Suurtuotannossa riskitkin ovat suuria onnettomuuksien sattuessa.
  • YVAn merkityksen vähentyminen muodostaa riskejä.

Mahdollisuudet

  • Suurpääoma mahdollistaa ekologisempien tuotantotapojen kehittämisen.
  • Sivuun jäävillä alueilla luotoarvot säilyvät.

SININEN KASVU

Riskit

  • Huono meriympäristön tila heikentää elinkeinojen mahdollisuuksia.
  • Sääntelyn vähäisyys heikentää toimintamahdollisuuksia.
  • Uudet toimialat esim. kaivosteollisuus ajautuu törmäyskurssille perinteisten kasvavien toimialojen kanssa, kuten kalastus ja vesiviljely.
  • Kestävä kasvu ei ole mahdollista, meri ei kestä nykyistäkään toimintaa.

Mahdollisuudet

  • Ilmastonmuutoksen myötä pohjoisesta tulee maailman ruoka-aitta.
  • Jotkut talouden alat voivat kasvaa kestävästi, esim. meren-kulku automaation avulla.
  • Cleantechin ja kiertotalouden toimintamallit.
  • Levän hyödyntämisessä on mahdollisuuksia (vaatii vielä kehittämistä).

IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

Riskit

  • Meren huono tila heikentää hyvinvointia ja karkoittaa saaristolaisia pois.
  • Sinileväjaksot voivat yleistyä – vähentävät meren virkistyskäytön mahdollisuuksia.
  • Yksityistyvät alueet rajaavat toimintaa, esim. matkailu, virkistys yms.
  • Talouden ylikorostaminen voi johtaa turvallisuuden heikkenemiseen.
  • Alueet polarisoituvat: hyvät alueet rikkaille, tavallisten ihmisten virkistys-mahdollisuuden vähenevät.

Mahdollisuudet

  • Suuryritysten työllistämisvaikutukset.
  • Painetta suuryrityksille luomaan painetta kestävien toimintatapojen luomisesi.
  • Asukkaat sitoutetaan taloudellisiin kehityshankkeisiin aidon osallistamisen kautta yritysten yhteiskuntavastuutoiminnalla.