Merkinnällä osoitetaan keskeisiä meriteollisuuden alueita.
Meriteollisuutta kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon meriteollisuuden verkosto sekä logistiset yhteydet.
Meriteollisuuden visio: Meriteollisuus edistää merialueiden kestävää ja tarpeen mukaista käyttöä ja minimoi toimintojen haittavaikutuksia teknologiaa kehittäen ja hyödyntäen. Kasvava meriteollisuus tuottaa hyvinvointia paikallisesti ja kansallisesti.
Suomessa toimivat merkittävät telakat sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Porissa, Raumalla, Salossa, Kokkolassa ja Uudessakaupungissa. Suunnitelmassa ei ole osoitettu potentiaalisia uusien telakoiden alueita. Suunnitelma tunnistaa toimintojen nykyisen sijoittumisen, joskin erilliset karttamerkinnät puuttuvat Helsingistä, Salosta, Kokkolasta ja Uudestakaupungista. Teijon telakkaa ei ole merkitty karttaan lainkaan. Merkinnän poisjäämisen vaikutukset ovat hypoteettisia, mutta saattavat epähuomiossa heikentää telakan toimintamahdollisuuksien turvaamista.
Telakkateollisuudella on ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa logistiikkaan, satamien ruoppaustarpeisiin, ilmapäästöihin, ilmastovaikutuksiin ja maaperään kohdistuviin riskeihin. Toteutuessaan merialuesuunnitelma merituulivoiman rakentamistarpeiden myötä lisää telakoilla tapahtuvaa toimintaa ja edelleen välillisesti vahvistaa telakoiden ympäristövaikutuksia.
Meriteollisuus ja Suomen telakat ovat yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä toimijoita. Meriteollisuus on toimialana herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille ja kansainvälisessä kilpailuympäristössä tapahtuville muutoksille. Suunnitelma turvaa turvallisten ja sujuvien meriliikenneyhteyksien säilymisen jatkossakin, mikä tukee toimialan jatkuvuutta ja sen kehittämistä. Meriteollisuus on alueellisesti merkittävä työllistäjä ja alihankintaverkostojen kautta vaikutukset ulottuvat lähialuetta pidemmällekin.
Merituulivoiman rakentaminen Suomen aluevesillä parhaimmillaan heijastuu telakoiden toimintaan kysyntää lisäävänä tekijänä, erityisesti mikäli investorit hakevat ratkaisuja suomalaisilta toimijoilta. Lisäksi merituulivoiman rakentaminen ja huolto edellyttävät erikoiskalustoa, ympärivuotinen huolto myös edellytyksiä jäissä liikkumiselle, mihin suomalaiset telakat osaamisellaan kykenevät kilpailukykyisesti vastaamaan.
Myös mahdollisesti lisääntyvä vesiviljely (kalankasvatus) saattaa pitkällä aikavälillä heijastua telakoihin kysyntää lisäävänä tekijänä, mikäli Suomessakin meriympäristön suojelua lisäävänä tekijänä koettaisiin tarvetta siirtyä kelluviin rakenteisiin.
Meriteollisuus valmistaa myös kelluvia rakennuksia, jotka eivät Suomessa kuitenkaan ole yleistyneet. Saaristo- ja matkailupotentiaalin toteutuminen saattaa lisätä uudenlaisten asumis- ja majoitusratkaisujen kysyntää, jolla olisi positiivisia vaikutuksia Suomen meriteollisuusalaan. Osana matkailun kehittämistä olisi telakoiden yhteyteen mahdollisuus perustaa vierailijakeskuksia, joissa myös matkailijat voisivat tutustua alueen kulttuuriperintöön ja laivanrakennukseen. Nämä tukisivat tiekartassa esitettyä tavoitetta yhteistyöstä matkailutoimialan kanssa.
Maalla ja merellä olevien toimijoiden väliset vuorovaikutuksen merkitykset, riskit ja arvonlisä tulisi kartoittaa, jotta merialuesuunnittelun kautta päästäisiin käsiksi näiden suhteiden merkittävyyteen.
Meriteollisuuden voidaan katsoa olevan merenkulun kulttuuriperinnön jatkumoa ja telakoiden tunnistaminen osana merialueen toimijajoukkoa mahdollistaa telakkatoiminnan jatkossakin.
Telakka-alueiden mahdollisilla muutoksilla voi olla paikallisia kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Merialuesuunnitelma ei kuitenkaan esitä muutoksia meriteollisuuden nykyisten toimintojen sijoittumiseen, joten suunnitelmalla ei ole vaikutuksia maisema- ja kaupunkikuvaan meriteollisuuden osalta.