Suomenlahden merialuesuunnitelman vaikutusten arviointi

Lähtötilanne – meriympäristön tila

Suomenlahden luonnonmaantieteellisille piirteille tunnusomaista on jäätikön hiomat kalliorannat ja biodiversiteetille tärkeät riutat. Suomenlahden pohjaan on muodostunut kanjoneita ja harjujaksoja, joita pitkin virtaukset kuljettavat hapekasta vettä ja hienojakoisia maa-aineksia. Veden vaihtuvuutta sisä- ja ulkosaariston välillä heikentää pinnanalaisten pohjanmuotojen allastuneisuus.[1]

Suomenlahden meriympäristölle leimallista on liiallinen ravinnekuormitus, mikä on selkein syy sille, ettei hyvää meriympäristön tilaa ole saavutettu. Kasviplankton ja eläinplanktonyhteisöt ovat heikossa tilassa Suomenlahden avomerellä, Suomenlahdella esiintyy runsaasti sinilevää ja Suomenlahden syvänteissä esiintyy happikatoa. Suomenlahden sisäsaaristossa on myös fyysisesti menetetty huomattavia määriä merenpohjaa ruoppauksen, läjityksen ja vesirakentamishankkeiden vuoksi. Norppapopulaatio Suomenlahdella on vähäinen eikä kasva. Myös merilintujen kannat ovat heikkoja ja meritaimenkannat erittäin heikkoja. Ravintoverkkoindikaattoritkin osoittavat Suomenlahdella Pohjanlahtea heikompaa tilaa.[2] Kymenlaakson edustalla on huomattavasti ympäristölle haitallisia aineita sedimentoituneena merenpohjaan.

Meriliikenne on Suomen rannikosta selvästi vilkkainta Suomenlahdella. Alueella sijaitsee saari- ja rannikkomatkailukohteita ja vapaa-ajankalastus alueella on merkittävää. Meriympäristön kohenemista on tapahtunut eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoituksilla ja kieltämisellä sekä öljypäästöt mereen ovat vähentyneet. Suomenlahden merenkulun turvallisuudessa on tapahtunut selkeää edistystä. Meriliikenteen lisäksi Suomenlahdella on jonkin verran kalastusta; joskin merkittävä osa silakasta ja kilohailista pyydetään Suomen talousvyöhykkeen ulkopuolelta. Olennaisimmat saaliskalat ovat silakka ja kilohaili. Porvoon ja Kotkan välillä on myös jonkin verran lohikalojen ammattikalastusta. Maanpuolustuksellisesti Suomenlahdella on tärkeä strateginen merkitys ja maanpuolustuksen tarpeet rajoittavat alueen käyttöä jonkin verran.

Suomenlahdella on voimassa Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavat. Talousvyöhykkeen käyttöä hallintaan lailla Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004).


Alueellinen tavoitetila 

Merialuesuunnittelun visiotyössä on luotu jokaiselle merialueelle tavoitetila vuoteen 2030. Tämä tavoitetila kuvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana saavutettua, merialuesuunnitelman mukaista kehitystä, jota vasten voidaan peilata myös vaikutusten arviointia.

Suomenlahden kehityskuva 2030: alueella yhteensovitetaan onnistuneesti merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Alue on sinisen talouden osaaja erityisesti merilogistiikan ja kestävän matkailun sektoreilla.

⦁ Resurssitehokkuuden ja hiilineutraalisuuden edistäminen ovat merkittäviä kehittämiskohteita sekä rannikkokaupunkien että koko merialueen osalta.

⦁ Suomenlahti on elinvoimainen meriliikenteen alue, jossa liikennöinti jatkuu vilkkaana. Alueella sijaitsevat Suomen merkittävimmät kansainväliset satamat, jotka ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Satamat luovat kasvua ja ovat tärkeitä maan ja meren vuorovaikutuksen pisteitä. Merenkulun ja merilogistiikan innovaatiot muodostavat pohjan kilpailukyvylle ja alan kestävälle kehitykselle.

⦁ Mahdollisesti toteutuva rautatietunneli Suomen ja Viron välillä avaa uusia logistisia ja matkailuyhteyksiä Eurooppaan.

⦁ Pääkaupunkiseutu on matkailijoiden portti alueelle. Matkailun kärkikohteita ovat lisäksi muut merelliset kaupungit Hanko, Raasepori, Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina sekä niiden läheinen saaristo. Ainutlaatuisen saariston palvelutarjonta on monipuolista, mikä houkuttaa matkailijoiden lisäksi myös uusia asukkaita ja toimijoita.

⦁ Matkailu ja virkistys ammentavat rannikon kaupunkien merellisyydestä ja koko rannikkoseudun merellisestä luonnosta. Virkistyspalveluita on kehitetty paikallisten asukkaiden tarpeista lähtien.

⦁ Merialueisiin, siniseen bioteknologiaan ja siniseen biotalouteen liittyvää tutkimusyhteistyötä on kehitetty. Se on mahdollistanut innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.

⦁ Merialueen toimintoja toteutetaan edistäen meren hyvää tilaa ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta. Luonto- ja kulttuuriarvot nähdään pääomana.

Vaikutukset

Positiiviset vaikutukset:

Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden merkitsemisellä on positiivinen vaikutus meriympäristöön, sillä arvokkaiden vedenalaisten luontotyyppien sijaintien tunnistaminen lisää tietoa vedenalaisista luontoarvoista ja auttaa huomioimaan luontoarvot toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Merialuesuunnittelussa esille nostetut EMMA-alueet sekä merkittävät ekologiset yhteydet, kuten Suomenlahden merkitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhdistävänä merellisenä osana auttavat huomioimaan mereisten toimintojen suunnittelussa myös normaalisti näkymättömiä, mutta ekosysteemien toiminnan kannalta merkittäviä arvoja. Myös matkailu luo painetta Itämeren ja meriympäristön sekä Suomenlahden kulttuuriperintökohteiden säilyttämiselle. Matkailun ja kulttuuriperintökohteiden merkittävän potentiaalin tunnistaminen välillisesti tukee meriympäristön suojelutavoitteita ja hyvän tilan saavuttamista.

Erityisalueina Suomenlahdella on osoitettu hukkalämpöpotentiaalit (Haminassa sijaitseva Googlen palvelinkeskus, Loviisan ydinvoimala, Kilpilahden teollisuusalue). Alueiden yhteydessä nähdään hukkalämmön hyödyntämisen potentiaalia maan ja meren vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä kyseisten alueiden intensiivisen energiantarpeen vuoksi. Potentiaalin käyttöönotto tukee kestävää energiantuotantoa. 

Kymenlaaksossa Kotka-Viro ja Kotka-Pietari ovat kehitettäviä toiminnallisia yhteyksiä, joihin liittyy muun muassa liikenteen kehittämistarpeita. Lisäksi merenkulun alueena osoitetaan myös uuden väylän tarve Pietariin, joka on tarpeen toimivamman yhteyden ja aluskokojen kasvamisen vuoksi. Koska väylä sijaitsee avomerellä, siihen ei liity ruoppaustarvetta. Väylä kulkee Natura-alueen läpi. Meriliikenteen määrä Suomenlahdella on joka tapauksessa kasvussa ja väylän osoittaminen parantaa yhteyden toimivuutta ja vastaa entistä suurempien alusten tarpeisiin. Tältä osin väylän osoittaminen lisää merenkäynnin turvallisuutta ja tukee onnettomuusriskin sekä liikenteen ruuhkautumisen aiheuttamien ympäristövahinkojen tai -haittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Väylän osoittaminen itsessään tuskin lisää meriliikenteen kokonaismäärää.

Ruoppausmassojen läjitykseen sopivien alueiden tunnistaminen saattaa edistää meriympäristön tilaa, mikäli nykyisin luonnon kannalta huonommilla paikoilla sijaitsevia läjitysalueita sijoitetaan tulevaisuudessa selvityksessä osoitetuille alueille.

Negatiiviset vaikutukset:

Suunnitelmassa osoitetaan taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävä Helsinki-Tallinna -yhteys, johon liittyy tiiviisti mahdollinen Tallinna-tunneli. Tunnelin rakentamisella arvioidaan olevan haitallisia vaikutuksia meriympäristöön Suomenlahdella. Vedenalainen suuri rakennusprojekti saattaa vaikuttaa Suomenlahden veden virtaukseen esimerkiksi suuntaamalla pohjavirtoja, tai aiheuttamalla kumpuamista keinosaarien läheisyydessä, mikä voi johtaa ravinnepitoisen pohjanläheisen veden nousemista pintakerrokseen, jossa ravinteet ovat tuottajien käytettävissä. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia veden laatuun.

Suunnitelmassa on osoitettu uutena mahdollisena toiminnallisena yhteytenä Kotka-Viro -yhteys. Raskaan alusliikenteen määrän lisääminen tällä reitillä saattaa lisätä haitallisia päästöjä ilmaan ja mereen. 

Suunnitelmassa on osoitettu uusia potentiaalisia alueita vesiviljelylle. Mikäli jo olemassaolevaa kalankasvatusta halutaan Suomenlahdella lisätä, on sillä haitallisia vaikutuksia meriympäristöön ravinnekuormituksen näkökulmasta. Kun otetaan huomioon kalankasvatukseen liittyvä hallinto- ja oikeuskäytännön kehitys, merkittävä kasvatuskapasiteetin nostaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä ja vaikutukset jäisivät näin ollen vähäisiksi.

Pääkaupunkiseudun kasvava väestö ja toiminnot luovat yhteensovittamistarpeita kestävän liikenteen, matkailun ja virkistyksen kanssa ja tämä on tunnistettu myös suunnitelmassa. Matkailu- ja virkistystoiminnasta aiheutuu erityisesti liikkumisen kautta mahdollisia lieviä negatiivisia vaikutuksia meriympäristöön. Kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla toimintoja pois kaikkein herkimmiltä alueilta. Vesistöihin kohdistuvat vaikutukset ovat ristiriitaisia, sillä puhdas vesistö voidaan nähdä keskeisenä edellytyksenä matkailu- ja virkistystoiminnan harjoittamiselle.

Merituulivoimalle ei ole osoitettu potentiaalisia alueita Suomenlahdella, eikä suunnitelmalla ole alueellisia vaikutuksia tältä osin. Suomenlahdella muun muassa puolustusvoimien toiminta sekä Natura 2000 -alueet ja muut luontoarvot rajoittavat tuulivoiman laajamittaista kehittämistä.

Positiiviset vaikutukset:

Suunnitelmassa on osoitettu useita toiminnallisia yhteyksiä, mm. Helsinki–Tallinna-yhteys, joka on osa Pohjanmeri-Baltia TEN-T-ydinverkkokäytävää. Helsingin ja Tallinnan välisen yhteyden parantamisella (esimerkiksi mahdollisen tunnelin rakentaminen) voidaan olettaa olevan positiivisia vaikutuksia sekä liiketoimintaan että kansantalouteen lahden molemmin puolin. Uusi yhteys avaisi uusia logistisia ja matkailuyhteyksiä Eurooppaan, parantaisi ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta sekä vilkastuttaisi elinkeinoelämää.

Lisäksi Helsinki-Tallinna-tunnelin rakentamisella saattaa olla merkittäviä rakentamisen aikaisia positiivisia vaikutuksia Suomen meriteollisuuteen (mm. asiantuntijuuden hyödyntäminen, erikoiskalusto, vesirakentaminen). Meriteollisuuden mahdollisen kasvun vaikutukset ovat pääosin paikallisia ja mahdollinen kasvu ja kehittyminen kohdistuvatkin olemassa oleville satama- ja teollisuusalueille. 

Toinen suunnitelmassa osoitettu toiminnallinen yhteys on olemassa oleva HaminaKotkan satama–Kouvola -yhteys, joka on osa Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävää. Yhteys on merkittävä erityisesti itään suuntautuvan maantie- ja rautatieliikenteen kehittämisen osalta. Tämän lisäksi positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä voivat tuoda myös uudet mahdolliset Kotka-Viro ja Kotka-Pietari -yhteydet. Merkittävä on myös Länsi-Uudeltamaalta Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan suuntautuva toiminnallinen yhteys, johon liittyy muun muassa tavaraliikenteen kehittämistarpeita.

Erityisalueina Suomenlahdella on osoitettu hukkalämpöpotentiaalit (Haminassa sijaitseva Googlen palvelinkeskus, Loviisan ydinvoimala, Kilpilahden teollisuusalue). Potentiaalin käyttöönotto tukee kustannustehokasta energiantuotantoa. 

Luontoarvojen osoittamisella suunnitelmassa on paikallinen positiivinen taloudellinen vaikutus sillä se välillisesti tukee matkailu- ja muiden paikallisten elinkeinojen (mm. kalastus) kehittymistä. Suomenlahden alueella on Suomen merialueiden suurimmat matkailijamäärät ja saaristo- ja rannikkomatkailulla nähdään suurta potentiaalia. Suunnitelma tuo esiin alueen monipuoliset luontoarvot ja kulttuuriarvojen osalta hylyt, sotahistorian, puolustusrakennelmat, saaristolaisasutuksen, kalastajakylät, huvila-alueet ja merenrantakaupungit. Suunnitelmaan nostettujen satamien kehittäminen tukee tuontia, vientiä ja matkailua. Matkailun kehittäminen voi myös tuoda meriliikennetoimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia mahdollisilla uusilla reiteillä. Idästä Hankoon asti ulottuva rannikon veneilyväylä satamineen tukee matkailuelinkeinon kehittymistä alueella kytkien rannikon alueet toisiinsa.

Negatiiviset vaikutukset:

Helsinki-Tallinna-tunnelin rakentaminen saattaa heikentää Helsingin ja Tallinnan välille keskittyneen varustamotoiminnan kannattavuutta, mikäli merkittävä osa henkilö- ja tavaraliikenteestä siirtyisi liikkumaan tunnelin kautta. Toisaalta tunnelin ajatellaan mahdollistavan liikennemäärien kasvun ennemmin kuin toimivan korvaavana reittinä. Reitillä käytössä olevat alukset ovat osa logistista ketjua ja palvelevat sekä matkustaja- että rahtiliikennettä. Näiden alusten käyttöikä vaihtelee 30 ja 50 vuoden välillä. Mikäli jompi kumpi näistä asiakasryhmistä merkittävästi vähenisi, olisi sillä suuri vaikutus näiden varustamojen taloudelliseen kannattavuuteen ja saattaisi edellyttää esimerkiksi paremmin käyttötarkoitusta vastaavien alusten hankintaa.

Merkittävien vedenalaisten luontoarvojen sekä kulttuuriperintökohteiden tunnistamisella saattaa olla paikallisia negatiivisia vaikutuksia heikentäen merialueiden käyttöön liittyvien hankkeiden toteutusmahdollisuuksia (mm. kalankasvatus, alueiden virkistyskäyttö).

Positiiviset vaikutukset:

Viroon suuntautuvan liikenteen osittainen siirtyminen autolautoilta tunneliin vähentäisi autolauttojen negatiivisia vaikutuksia erityisesti Helsingin kantakaupungin ruuhkiin, mutta saattaa myös vähentää kaupungin ja matkailuyritysten tuloja Helsingissä ja lisätä pääkaupunkiseudun investointitarpeita matkailuelinkeinon kehittämiseksi.

Mikäli vedenalaisten luontoarvojen osoittamisella, sekä meriluonnon huomioimisella toimintojen suunnittelussa pystytään välillisesti edistämään meriympäristön tilan paranemista, on sillä positiivinen vaikutus ihmisten elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen sekä rannikon ja merialueen käyttöön virkistysnäkökulmasta ja tämän myötä myös terveyteen. 

Kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole ristiriidassa muille toimialoille tai suunnitelmalle sekä siniselle kasvulle asetettujen tavoitteiden osalta. Kulttuuriperinnön tunnistaminen tukee alueen matkailu- ja virkistyskäyttöä. Suomenlahdella sijaitsee suurin osa Suomen tunnetuista hylyistä, mikä on seurausta Suomenlahden keskeisestä asemasta väylänä ja kulkureittinä. Hylkyjen huomioiminen osana merialuesuunnittelua sekä merkittävinä matkailukohteina tukee merenalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä ja matkailuelinkeinoa. Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteästi Suomenlahden merelliseen kulttuuriperintöön. Ruotsinsalmen meritaistelu on Itämeren historian merkittävin taistelu. Ruotsinsalmen meritaistelualue sisältää myös vedenalaisen kulttuurimaiseman arvoja. Myös perinteinen saaristolaisasutus ja rannikon kalastajakylät ovat tyypillisiä Suomenlahdelle. Alueella on myös merkittäviä huvila-alueita sekä merenrantakaupunkeja.

Kalastuksella on rannikon ja saaristojen elinkeinoja ja kulttuuria ylläpitävä ja tukeva vaikutus. Kalastuselinkeinot tuovat työpaikkoja syrjäseuduille ja auttavat ylläpitämään infrastruktuuria harvaanasutuilla alueilla.

Suunnitelmassa on osoitettu saariston ydinalueina Bromarvin, Tammisaaren-Inkoon, Sipoon-Porvoon sekä Loviisan-Pyhtään-Kotkan saaristokokonaisuudet. Näillä nähdään olevan positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus, sillä kokonaisuuksien potentiaalin tunnistamalla tuetaan saaristokulttuuria, saariston saavutettavuutta sekä merellisten toimialojen harjoittamista. 

Pääkaupunkiseutu on ainoa tunnistettu ‘erityisen yhteensovittamisen alue’ koko Suomen merialueella. Meriympäristöön kohdistuvan lisääntyvän käyttöpaineen lisäksi monipuolisten merellisten toimintojen mahdollisuuksien tunnistaminen tukee alueen elinvoimaisuutta ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrittäjille ja yrityksille.

Negatiiviset vaikutukset:

Suomenlahdella uudet vesiviljelyalueet ovat hyvin jännitteisiä meren muihin käyttömuotoihin nähden. Uusien kalankasvatusalueiden lupaprosessit ovat erityisen herkkiä Uudellamaalla tiheämmän asutuksen ja vapaa-ajanasutuksen takia. Kalankasvatuslaitokset koetaan maisemahaitaksi, minkä voi päätellä siitä, että maisemahaittaan vedotaan usein lupiin kohdistuvissa valituksissa etenkin vapaa-ajan asutuksen ja veneilyalueiden lähellä. Myös kalastuselinkeinojen rakenteet koetaan usein maisema- ja hajuhaitoiksi, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta.

Meriympäristön ja -luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä kulttuuriperintökohteiden tunnistamisella saattaa olla paikallisia negatiivisia vaikutuksia rajoittaen merialueiden käyttöä (mm. alueiden virkistyskäyttö, rannan asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuudet ruopata rantaa).

HaminaKotkan satama–Kouvola -yhteyden sekä Länsi-Uudeltamaalta Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan suuntautuvan toiminnallisen yhteyden kehittämisellä saattaa olla haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia alueiden asukkaisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin erityisesti lisääntyvien liikennemäärien myötä. Erityisesti raskaan liikenteen voidaan olettaa lisääntyvän kehitettävien yhteyksien osalta. 

Suomenlahdella tavoitteena on kehittää matkailua ja mahdollistaa suurempia matkailijamääriä. Matkailun lisääntymisellä on mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vapaa-ajan asujiin (lisääntynyt liikenne merialueilla, joka jo nykyisellään on todella vilkasta) sekä meriympäristöön ja -luontoon (lisääntyvä käyttöpaine).

Lähteet

[1] Haanpää, Simo; Vuorinen, Lotta; Salminen, Pekka; Jutila, Henri & Lindberg, Walter: Merialuesuunnittelu – Suomenlahden ominaispiirteet 1.4.2019.

[2] Suomen meriympäristön tila 2018.