Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelman vaikutusten arviointi

Lähtötilanne – meriympäristön tila

Saaristomeri on laaja ja rikkonainen alue, jonka alueelliset vaihtelut vaikuttavat sen eliöstöön. Saaristomeri on jaettu sisä-, väli- ja ulkosaaristoon, joilla kaikilla on omat maisemalliset ja lajistolliset piirteensä. Myös meren ravinne- ja suolapitoisuudessa sekä näkösyvyydessä on eroja eri vyöhykkeiden välillä.

 Saaristomeri on kohtuullisen matala, mikä lisää sen herkkyyttä rehevöitymiselle. Selkämeren eteläosalle leimallista on alava ja maisemakuvaltaan pienipiirteinen rannikkovyöhyke, kapea ja karuhko saaristovyöhyke sekä avoin ulkomeri. Suunnittelualueella on merkittäviä luontoarvoja, Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistot, sekä kulttuurisesti arvokkaita ympäristöjä ja vedenalaista kulttuuriperintöä.

Saaristomeri on pääosin tyydyttävässä ekologisessa tilassa, mutta rannikon läheisyydessä on jopa huonossa tilassa olevia vesialueita. Saaristomeri onkin Suomenlahden ohella ravinnekuormituksen kannalta Suomen rannikolla huonoimmassa tilassa oleva merialue. Saaristomeren topografiasta johtuen maalta peräisin oleva ravinnekuormitus ei pääse kunnolla sekoittumaan, jolloin saaristoon muodostuu alueita, joissa vesi pysähtyy muodostaen hapettomia taskuja, jotka toimivat sisäisen kuormituksen lähteenä.[1] Maatalous on Saaristomeren keskeisin ravinnekuormittaja. Saaristomeri on Suomen merkittävin kalankasvatusalue ja sinne on keskittynyt meriteollisuutta sekä suuria satamia.[2]

Selkämeri on Suomen puhtaimpia merialueita ravinnekuormituksen ja näkösyvyyden osalta. Selkämeren uloimmat rantavedet ovat hyvässä tilassa ja sisempien rannikkovesien kunto tyydyttävää tai välttävää.

Saaristomerellä ja osin Selkämerellä on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on valmisteltu seutukuntakohtaisina kokonaismaakuntakaavoina ja jota on täydennetty teemasisältöisillä vaihemaakuntakaavoilla, joissa on käsitelty mm. tuulivoimaa, rautatiyhteyksiä ja kauppaa. Selkämerellä on voimassa Satakunnan kokonaismaakuntakaava, jota on täydennetty kahdella vaihemaakuntakaavalla. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava käsittelii tuulivoima-alueiden sijoittumista maa-alueilla, jälkimmäinen muita energiantuotantomuotoja kuten turvetta, bioenergiaa ja aurinkoenergiaa sekä soiden moninaiskäyttöä.[3]


Alueellinen tavoitetila

Merialuesuunnittelun visiotyössä on luotu jokaiselle merialueelle tavoitetila vuoteen 2030. Tämä tavoitetila kuvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana saavutettua, merialuesuunnitelman mukaista kehitystä, jota vasten voidaan peilata myös vaikutusten arviointia. 

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosan kehityskuva 2030: Keskeinen sijainti on mahdollistanut alueen kehittymisen merkittäväksi Itämeren toimijaksi ja koko eteläisen Suomen merkitys on vahvistunut Itämeren markkina-alueella.

⦁ Alueella sijaitsee kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, johon liittyy laaja alihankintaverkosto. Keskeisiä erikoisaloja ovat meritekninen teollisuus sekä erikoistuneet teollisuuden palvelut. Meri- ja teknologiateollisuuden osalta on panostettu tuotekehitykseen sekä seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin.

⦁ Kalastus on elinvoimainen elinkeino merialueella, jonka rinnalla kalankasvatus on kasvattanut merkitystään. Elintarviketeollisuudella on suuri merkitys alueella ja sen kasvu- ja tuotekehitysmahdollisuuksia on hyödynnetty tuottavasti.

⦁ Uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut ovat olleet alueellisen kehityksen keskiössä. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä on edistetty ja alueen laaja energiaosaaminen on mahdollistanut toimialan kasvun. Merituulivoimapuistojen rakentaminen on yhdistänyt energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole enää sidoksissa perinteisiin toimialarajoihin.

⦁ Alueella sijaitsee kansainvälisesti ainutlaatuinen luonto- ja maisemakokonaisuus, johon kohdistuvan matkailun maakunnallinen koordinaatio ja kehittäminen on toteutunut. Ainutlaatuinen saaristoluonto ja elinvoimainen kulttuuriperintö ovat elinehtoja ja merkittäviä vetovoimatekijöitä matkailulle.

⦁ Elinvoimaisessa saaristossa on laadukkaat palvelut asukkaille ja se on hyvin saavutettavissa.

Vaikutukset

Positiiviset vaikutukset:

Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden tunnistamisella on positiivinen vaikutus meriympäristöön, sillä arvokkaiden vedenalaisten luontotyyppien sijaintien tunnistaminen lisää tietoa vedenalaisista luontoarvoista. Merialuesuunnittelussa esille nostetut EMMA-alueet sekä merkittävät ekologiset yhteydet auttavat huomioimaan merellisten toimintojen suunnittelussa ekosysteemien toiminnan kannalta merkittäviä arvoja. Myös matkailu luo painetta Itämeren ja meriympäristön sekä Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren kulttuuriperintökohteiden suojelulle ja säilyttämiselle. Matkailun ja kulttuuriperintökohteiden merkittävän potentiaalin tunnistaminen tukee välillisesti meriympäristön suojelutavoitteita ja hyvän tilan saavuttamista.

Suunnitelmassa on osoitettu olemassa oleva toiminnallinen Turku–Tukholma-yhteys, joka on osa Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävää. TEN-T-verkon kehittämisen tavoitteena on ympäristöystävällisempi liikenne (mm. puhtaampien kuljetusmuotojen edistäminen, nopeat laajakaistayhteydet, uusiutuvan energian käyttö), jolla on pitkällä aikavälillä myönteinen vaikutus ympäristöpäästöjen vähenemisen myötä.

Ruoppausmassojen läjitykseen sopivien alueiden tunnistaminen saattaa edistää meriympäristön tilaa, mikäli nykyisin luonnon kannalta huonommilla paikoilla sijaitsevia läjitysalueita sijoitetaan tulevaisuudessa selvityksessä osoitetuille kestävämmille alueille.

Osoitetut vesiviljelylle potentiaaliset alueet ovat nykyisiä sisäsaaristossa sijaitsevia kalankasvatusalueita ulompana merellä, jolloin ympäristövaikutukset ovat paikallisesti lievempiä. Mikäli kasvatusta lisätään tai siirretään ulommille alueille, vaikutus voi olla paikallisesti positiivinen sisäsaaristossa. Kalankasvatuksen tuotantomäärien lisääminen on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi. Tuotantomäärien kasvattaminen lisää paikallisesti ravinnekuormitusta, joten sijainninohjauksella pyritään minimoimaan ravinnelisäyksestä syntyviä haittoja. Vesiviljelyn kehittämisen lähtökohtana on uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet kalankasvatuksen sijoittumiselle niin, että mereen ja meriympäristöön kohdistuva kuormitus olisi mahdollisimman vähäistä

Negatiiviset vaikutukset:

Suunnitelmakartassa on osoitettu merituulivoimalle soveltuvia alueita Saaristomeren eteläpuolella sekä Selkämeren eteläosassa. Paikallisesti merituulivoimalla on negatiivinen vaikutus vesistöön erityisesti rakentamisen aikana. Merituulivoiman rakentamisen edellyttämä merenpohjan muokkaustarve ja siitä aiheutuvat vaikutukset riippuvat käytettävissä olevan alueen merenpohjan laadusta (mm. mahdollinen läjitystarve, räjäytykset). Lähempänä rannikkoa sijaitsevien alueiden muokkauksella on suuremmat ympäristövaikutukset merenpohjan sedimenttiaineksen lähtiessä liikkeelle rannikon jo lähtökohtaisesti heikommasta meriympäristön tilasta johtuen. Pysyvämpiä negatiivisia ympäristövaikutuksia ovat mahdolliset maisemahaitat sekä melu. Merituulivoiman käytönaikaisten huoltotoimien vaikutukset riippuvat niiden laajuudesta (esim. haitallisten aineiden vuodot). 

Pitkällä aikavälillä on ennustettu meriliikennemäärien kasvua. Lisäksi saaristomatkailun kehittäminen saattaa lisätä liikennemääriä saaristossa. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa haitallista eroosiovaikutusta saaristossa rannikon läheisyydessä. Lisäksi melu ja päästöt ilmaan ja veteen lisääntyvät.

Kasvavalla matkailun toimialalla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia meriympäristöön kulutuksen, häiriöiden, jätteiden ja melutason mahdollisesti lisääntyessä. Matkailijavirtojen ohjauksella ja matkailukokonaisuuksien luomisella negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Veden osalta vaikutus on ristiriitainen, sillä puhdas vesistö voidaan nähdä keskeisenä edellytyksenä matkailu- ja virkistystoiminnan harjoittamiselle.

Positiiviset vaikutukset:

Suunnitelmakartalle on merkitty Porin, Rauman ja Turun meriteollisuuskeskittymät. Telakoilla on merkittävä aluetaloudellinen merkitys, joka toimittajaverkostojen kautta ulottuu pidemmällekin. Suunnitelman vaikutukset meriteollisuuteen aiheutuvat pitkälti merituulivoimapuistojen rakentamisen mahdollistamisesta. Toimialana meriteollisuus on kuitenkin hyvin suhdanneherkkä ja muutokset toiminnan volyymeissa johtuvat pitkälti ennemmin suhdanteista kuin merialuesuunnittelusta. Eurajoen edustalla on osoitettu autonomisten alusten testialue, Jaakonmeri. Testialue on ollut käytössä jo ennen merialuesuunnittelun prosessia, eikä suunnitelman näin ollen nähdä aiheuttavan vaikutuksia olemassa olevaan tilanteeseen. Suunnitelma tekee olemassa olevan potentiaalin näkyväksi.

Meriteollisuudelle ja meriliikenteen harjoittajille merituulipuistojen rakentaminen ja operointi tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Perustusratkaisut, rakentamisvaihe sekä operointi ja huoltotoiminta edellyttävät erityiskalustoa, jota alan toimijoilla ei entuudestaan ole juurikaan käytössä. Satamia tullaan oletettavasti hyödyntämään turbiinin osien välivarastointiin sekä huolto- ja miehistönkuljetusalusten tukisatamina.

Merituulivoiman rakentaminen edellyttää tukikohtia rannikolla (turbiinin osien välivarastointi, erikoiskalusto), mikä toteutuessaan vilkastuttaa rannikon satamien ja mahdollisesti myös telakoiden toimintaa. Kunnat saavat myös merituulivoimasta verotuloja. Merituulivoimalle osoitetut alueet sijaitsevat pääosin merenkululle osoitettujen alueiden läheisyydessä, mikä tukee logistiikkaa. Merituulipuistoissa tulee pystyä liikkumaan isoillakin aluksilla niin rakentamis- kuin huoltovaiheen aikana. 

Suunnitelmassa on osoitettu olemassa oleva toiminnallinen Turku–Tukholma-yhteys, joka on osa Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävää. Turulla on merkittävä sijainti Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari liikennekäytävän osana. Liikennekäytävällä tavoitellaan yhteyksien parantamista eri eri kuljetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatie-maantieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Tämä tukee alueiden taloudellisen kasvun mahdollisuuksia. 

Osoitetuilla vesiviljelylle potentiaalisilla alueilla ei nähdä olevan laajempaa ristiriitaa virkistyskäytön kanssa ja ne voivat parhaimmillaan tukea paikallisten elinkeinojen säilymistä sekä matkailua. Kalan tuotannon lisääntyminen tukee myös kotimaista työllisyyttä läpi jalostusketjun.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden tunnistamisen nähdään tuovan lisää mahdollisuuksia ja vetovoimaisuutta paikalliselinkeinojen harjoittamiseen etenkin matkailutoimialalla. Luontoarvojen osalta on nostettu esiin geologisesti merkittävä Yyterin hiekkaharju. Suunnitelmassa Saaristomeri ja Selkämeren eteläosan rannikko on merkitty suosituiksi matkailu- ja virkistysalueiksi, joilla on merkittävää potentiaalia. Matkailun nähdään alueella tuottavan positiivisia vaikutuksia erityisesti matkailuelinkeinon kehittämisen ja paikallisten palvelujen kehittämisen myötä. Toiminnallisten kokonaisuuksien ja reitistöjen kehittymisen myötä vaikutukset kilpailukykyyn ovat merkittävät saavutettavuuden parantuessa. 

Kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole ristiriidassa muiden toimialojen tai suunnitelmalle sekä siniselle kasvulle asetettujen tavoitteiden osalta.

Negatiiviset vaikutukset:

Osa suunnitelma-alueella osoitetuista merituulivoima-alueista sijaitsee kaukana, jopa noin 100 km päässä rannikosta. Kaukainen sijainti heikentää merituulivoimapotentiaalin hyödynnettävyyttä kalliiden investointien (mm. merikaapelin ja sen asennuksen hinta, kaukana avomerellä olevat alueet ovat oletettavasti syvemmällä) sekä käyttö- ja ylläpitokustannusten (saavutettavuus) takia. Pitkällä aikavälillä teknologia saattaa mahdollistaa kyseisten alueiden paremman saavutettavuuden.

Positiiviset vaikutukset:

Merituulivoiman potentiaalin osoittaminen suunnittelualueella tukee uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia ja globaalissa mittakaavassa se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Suunnitelmaan on erikseen merkitty saaristo. Tällä nähdään olevan positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus, sillä saaristokokonaisuuden osoittamalla tuetaan saaristokulttuuria, saariston saavutettavuutta sekä merellisten toimialojen harjoittamista. Toimivat meriliikenneyhteydet parantavat saariston ja koko alueen saavutettavuutta sekä tukevat sen elinvoimaisuutta. Kalastus kuuluu saariston ja rannikon perinteisiin elinkeinoihin ja tukee paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta ja kulttuuriperintöä.

Matkailu- ja virkistystoiminnan kehittymisen nähdään myös parantavan syrjäisten alueiden saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta sekä palveluita. Matkailijamäärien lisääntymisen ei nähdä aiheuttavan konfliktia paikallisten yhteisöjen kanssa mikäli matkailu ei saa massaturismin luonnetta. Saaristoa suojelee vaikea saavutettavuus erityisesti yksittäisten pienempien saarten osalta, jossa palveluiden kannattava kehittäminen on haastavaa. Matkailu saattaa paikallisesti muodostaa merkittävän osan kohteen elinkeinosta, jolloin positiiviset vaikutukset ovat merkittäviä.

Merialuesuunnitelman mahdollistama kulttuuriympäristön arvokohteiden kokonaisvaltainen tunnistaminen ja vaaliminen tukee paikallisyhteisöjä, voimistaa paikallisidentiteettiä ja vahvistaa kulttuuriarvoalueita vetovoimaisina kohteina. Tämä edistää osaltaan alueiden elinvoimaisuutta sekä virkistys- ja matkailukäyttöä. Virkistysaktiviteettien lisääntymisellä on myös positiivisia terveysvaikutuksia. 

Negatiiviset vaikutukset:

Merituulivoimalla on lievä negatiivinen vaikutus ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön erityisesti maisemavaikutuksen ja mahdollisen melu- ja valohaitan kautta. Selkämeren eteläosassa erityisesti Porin edustalle osoitettu alue on välittömässä rannikon sekä matkailu- ja virkistysalueen läheisyydessä. Muut potentiaaliset alueet sijaitsevat avomerivyöhykkeellä. Merituulivoimalat aiheuttavat haittaa Puolustusvoimien ilma- sekä meritilannekuvaa tuottaville sensoreille luomalla katvealueita, jotka voivat estää ilmatilan ja aluevesien aukottoman valvonnan.

Kalankasvatuksen ympäristölupien valituksissa kalankasvatus koetaan maisemahaittana erityisesti mikäli ne näkyvät mökkirantoihin ja veneilyalueille.

Merellisen luonnon suojelun ja hoidon tavoitteet voivat olla ristiriidassa mm. Hangon saariston sekä Salon sisäsaariston virkistyskäyttötavoitteiden kanssa. Ristiriitoja saattaa olla myös Pihlavanaukon ja Saarenaukon sisälahdessa, jotka ovat matalia lahtia, joilla on tunnistettu sekä luontoarvoja, että virkistys- ja matkailupotentiaalia. Matalien ja rannikonläheisten alueiden vedenalaisten luontoarvojen suojelu vaatii virkistyskäytön ja veneilyn rajoittamista (mm. ruoppausten rajoittaminen).

Lähteet

[1] Nummela, Anne; Pohja-Mykrä, Mari; Ijäs, Asko; Perttula, Esa; Roslöf, Susanna; Savola, Anne; Juvonen, Timo; Lusenius, Heidi; Salminen, Pekka; Jutila, Henri & Lindberg, Walter: Merialuesuunnittelu – Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueen ominaispiirteet 1.4.2019.

[2] Suomen meriympäristön tila 2018.

[3] Nummela et al 2019.