Lähtötilanne – meriympäristön tila
Meriluonto on pohjoisella merialueella paremmassa kunnossa ja siellä on vähemmän ihmistoiminnasta aiheutuvia paineita kuin muulla kahdella alueella. Merellisen luonnon suojelun ja hoidon kannalta alue on herkkä ilmastonmuutokselle, sillä ilmastonmuutos vähentää meren suolaisuutta, lisää sadantaa ja sitä kautta maalta tulevaa valumaa, vähentää jääpeitteisyyttä ja nostaa veden lämpötilaa. Merenkurkku on suolaisuuden vaihettumisvyöhyke, jossa suolaisuuden vähentyessä lisääntyvän sadannan ja valunnan myötä, merelliset lajit taantuvat. Perämeri makeutuu entisestään, mistä seuraa murtoveteen sopeutuneiden lajien taantumista ja monimuotoisuuden heikkenemistä. Lisääntyvä valunta ja talvitulvat lisäävät myös ravinteiden huuhtoutumista mereen. Jääpeitteisyyden vähentyminen vaikuttaa erityisesti norppien kantaan.
Pohjoisella merialueella maankohoaminen on merkittävää ja edellyttää jatkuvaa ruoppaamista, jolla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Maankohoaminen onkin otettava merialuesuunnittelussa huomioon pitkällä aikavälillä mm. väylien ja satamainfran kehittämisen osalta.
Alueen vesimuodostumat ovat ekologiselta tilaltaan enimmäkseen tyydyttävässä tilassa, joskin Oulun edustalla välttävässä. Kasvi- ja eläinplanktonin tila on arvioitu alueella hyväksi, kuten myös pesivien merilintujen tilanne.[2] Ravinteita mereen pääsee maataloudesta, metsätaloudesta, teollisuudesta ja asutuksesta. Luonnonhuuhtouma on alueella merkittävä ravinnekuormittaja, erityispiirteenä happamoittavat sulfiittimaat ja pelloilta ja metsistä tuleva valuma myös lisääntyy talvien leudontuessa.
Alueen merkittävimpiä käyttömuotoja tällä hetkellä ovat meriliikenne, luonnonsuojelualueet, virkistyskäyttö ja kalastus. Alueella on runsaasti ruopattuja väyliä ja satamia. Merkittävä osa joista on padottu, mikä on heikentänyt vaelluskalojen kantoja.
Alueellinen tavoitetila
Merialuesuunnittelun visiotyössä on luotu jokaiselle merialueelle tavoitetila vuoteen 2030. Tämä tavoitetila kuvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana saavutettua, merialuesuunnitelman mukaista kehitystä, jota vasten voidaan peilata myös vaikutusten arviointia.
Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren kehityskuva 2030:
Merialueen kestävällä käytöllä tuetaan alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä sekä edistetään siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
⦁ Kehittyvä satamaverkosto ja toimivat logistiset yhteydet ovat avainasemassa alueen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Yhteydet Ruotsiin tukevat useiden toimialojen kehitystä.
⦁ Kalataloutta on kehitetty huomioiden koko arvoketju kalastuksesta ja ruokakalan kasvatuksesta jalostukseen. Rannikkokalastuksen toimintaedellytykset on turvattu. Alue tunnetaan myös vapaa-ajan kalastukseen liittyvistä mahdollisuuksista.
⦁ Alueen vahva energiaosaaminen ja uusiutuvan energian potentiaali ovat luoneet alueelle uusia mahdollisuuksia: uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja kiertotalouden ratkaisut kehittyvät. Merituulivoiman potentiaaliset alueet on sovitettu yhteen merialueen muiden käyttömuotojen sekä luonto- ja maisema-arvojen kanssa.
⦁ Merialueen käytössä edistetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamista ohjaamalla ympäristöä muuttavat toiminnot alueille, joiden ympäristö ja luonto kestävät niitä parhaiten. Vedenalaista luontoa ja kulttuuriperintöä koskeva tieto on lisääntynyt. Pohjoisen alueen ainutlaatuisen merellisen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on edennyt.
⦁ Pohjoista meriympäristöä hyödynnetään vetovoimatekijänä saariston, rannikon kaupunkien ja matkailukeskusten kehittämisessä. Merenkurkun maailmanperintöalueen sekä muiden luonto- ja kulttuurikohteiden matkailu- ja virkistyskäyttöä on kehitetty.
⦁ Matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuus ja palveluiden hyvä tarjonta tukevat toimialan kehitystä. Ainutlaatuisen talvimatkailun merkitys on lisääntynyt ilmastonmuutoksen voimistuessa.
⦁ Merialueen, rannikon ja jokisuistojen käytössä tuetaan vaelluskalakantojen elvyttämistä ja huomioidaan maankohoamisrannikon erityisolosuhteet.
Positiiviset vaikutukset:
Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden tunnistamisella on positiivinen vaikutus meriympäristöön, sillä arvokkaiden vedenalaisten luontotyyppien sijaintien tunnistaminen lisää tietoa vedenalaisista luontoarvoista. Pohjoisella merialueella esiintyviä vedenalaisia luontoarvoja ovat muun muassa kalojen lisääntymisalueet, vedenalaiset luontotyypit ja kasvillisuus sekä geologiset muodostumat. Luontoarvot keskittyvät mataliin rannikkovesiin ja saarten ympäristöön. Merkittäviä alueita on Merenkurkussa, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rannikolla sekä Perämeren pohjukassa. Merialuesuunnittelussa esille nostetut EMMA-alueet sekä merkittävät ekologiset yhteydet, kuten vaellusreitit sekä suunnitelmassa huomioidut muuttoreitit, auttavat huomioimaan merellisten toimintojen suunnittelussa myös normaalisti näkymättömiä, mutta ekosysteemien toiminnan kannalta merkittäviä arvoja. Vaelluskalojen reittien tunnistamisella on positiivinen vaikutus kalakantojen suojelun näkökulmasta erityisesti mikäli se edistää suojelutoimenpiteitä.
Ruoppausmassojen läjitykseen sopivien alueiden tunnistaminen saattaa edistää meriympäristön tilaa, mikäli nykyisin luonnon kannalta huonommilla paikoilla sijaitsevia läjitysalueita sijoitetaan tulevaisuudessa selvityksessä osoitetuille kestävämmille alueille.
Suunnitelma ei vaikuta nykyisiin kalastusalueisiin, mutta kalojen kutu- ja poikasalueiden sekä vaelluskalareittien tunnistamisella voi olla positiivinen vaikutus kalakantoihin ja kalastusmahdollisuuksiin. Suunnitelmassa vaelluskalojen reittiä kuvaava ekologinen yhteys -merkintä on tuotu Tornionjoen edustalla pitkälle merialueelle.
Myös matkailu luo painetta Itämeren ja meriympäristön sekä kulttuuriperintökohteiden suojelulle ja säilyttämiselle. Matkailun ja kulttuuriperintökohteiden merkittävän potentiaalin tunnistaminen tukee välillisesti meriympäristön suojelutavoitteita ja hyvän tilan saavuttamista.
Lohtajan edustalla oleva puolustusvoimien käyttöön varattu alue rajoittaa alueen muuta käyttöä, mikä välillisesti suojelee luontoarvoja.
Negatiiviset vaikutukset:
Merituulivoimalle on osoitettu Pohjoisella alueella useita mahdollisia tuotantoalueita. Osoitetut alueet eivät ole ristiriidassa kartalla osoitettujen merkittävien luontoarvojen kanssa. On kuitenkin huomattava, että paikallisesti merituulivoimalla on negatiivinen vesistövaikutus erityisesti rakentamisen aikana. Merituulivoiman rakentamisen edellyttämä merenpohjan muokkaustarve ja siitä aiheutuvat vaikutukset riippuvat käytettävissä olevan alueen merenpohjan laadusta (mm. mahdollinen läjitystarve, räjäytykset). Lähempänä rannikkoa sijaitsevien alueiden muokkauksilla on suuremmat ympäristövaikutukset merenpohjan sedimenttiaineksen lähtiessä liikkeelle rannikon jo lähtökohtaisesti heikommasta meriympäristön tilasta johtuen. Merituulivoimaloiden käytön aikaisten huoltotoimien vaikutukset riippuvat niiden laajuudesta (esim. haitallisten aineiden vuodot). Merituulivoimalle osoitetut alueet osuvat osin kalastusalueille, mutta mahdollinen rakentaminen voidaan esimerkiksi ajoittaa kalojen kutuaika huomioiden.
Karttaan merkitty toiminnallinen yhteys Oulusta Hailuotoon tarkoittaa sillan ja pengertien rakentamista. Koska hanke on jo luvitusvaiheessa, tässä yhteydessä arvioidaan vain parantuvan kulkuyhteyden mahdollistaman toiminnan lisääntymisen vaikutuksia Hailuodossa. Parempi saavutettavuus tuo lisää matkailutoimintoja ja edistää virkistyskäyttöä, mikä rasittaa Hailuodon herkkää luontoa.
Alueella tunnistetut ekologiset yhteydet viittaavat vaelluskaloille tärkeisiin nousujokiin. Vaelluskalojen kannat ovat taantuneet ja kalakantojen turvaaminen on tärkeää.
Vesiviljelylle on osoitettu alueita erityisesti Vaasan saaristoon, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Leudontuvat talvet lisäävät valumaa ja siten merialueen ravinnekuormitusta ja alue on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Vesiviljely lisää ravinnekuormitusta paikallisesti.
Kasvavalla matkailun toimialalla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia meriympäristöön kulutuksen, häiriöiden, jätteiden ja melutason mahdollisesti lisääntyessä. Matkailijavirtojen ohjauksella ja kokonaisuuksien luomisella negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Veden osalta vaikutus on ristiriitainen, sillä puhdas vesistö voidaan nähdä keskeisenä edellytyksenä matkailu- ja virkistystoiminnan harjoittamiselle.
Lohtajan edustalla olevalla puolustusvoimien käyttöön varatulla alueella päätyy harjoituksista mereen raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita sekä räjähtämättömiä ammuksia. Harjoituksissa käytetään myös panoksia, joiden räjähtäminen aiheuttaa mekaanista vahinkoa merenpohjalle ja rannoille.
Positiiviset vaikutukset:
Alueella on hyvät edellytykset merituulivoiman rakentamiselle erityisesti Selkämeren pohjoisosan ja Perämeren avomerialueilla. Merialueen mataluus tukee merituulivoiman kustannustehokasta rakentamista. Merituulivoiman rakentamisella sekä puistojen käytöllä ja kunnossapidolla on merkittävä työllistävä vaikutus suoraan ja välillisesti. Merituulivoiman rakentaminen rakentamisen työllistävä vaikutus on huomattavasti merkittävimpi kuin maatuulivoiman. Välillisesti merituulivoiman rakentaminen vaikuttaa myös majoitusalaan, sillä rakentajat tulevat erityisesti alkuvaiheessa mahdollisesti muualta ennen kuin osaamista Suomessa saadaan lisättyä.
Meriteollisuudelle ja meriliikenteen harjoittajille merituulipuistojen rakentaminen ja operointi tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Perustusratkaisut, rakentamisvaihe sekä operointi ja huoltotoiminta edellyttävät erityiskalustoa, jota alan toimijoilla ei entuudestaan ole juurikaan käytössä. Satamia tullaan oletettavasti hyödyntämään turbiinin osien välivarastointiin sekä huolto- ja miehistönkuljetusalusten tukisatamina.
Suunnitelma tukee myös alueellisen tavoitekuvan toteutumista osoittamalla kattavasti merenkulun alueet ja satamat. Merituulivoiman rakentaminen edellyttää tukikohtia rannikolla (turbiinin osien välivarastointi, erikoiskalusto), mikä toteutuessaan vilkastuttaa rannikon satamien ja mahdollisesti myös telakoiden toimintaa. Merituulivoimalle osoitetut alueet sijaitsevat pääosin merenkululle osoitettujen alueiden läheisyydessä, mikä tukee logistiikkaa. Merituulipuistoissa tulee pystyä liikkumaan isoillakin aluksilla niin rakentamis- kuin huoltovaiheen aikana.
Suunnitelmassa on osoitettu olemassa oleva toiminnallinen Vaasa–Uumaja-yhteys, joka on Pohjanlahden ainoa ja Euroopan pohjoisin ympärivuotinen lauttayhteys. Yhteydellä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus meren molemmin puolin. Kaupungit ovat perustaneet yhteisen satamayhtiön, Kvarken Ports, ja tämän yhteistyön tavoitteena on satamien aseman kehittäminen Itämeren liikenteessä.
Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa Koillisväylän aukeaminen merenkululle. Tämä saattaa merkittävästi lisätä Suomen pohjoisten maanteiden, rautateiden, satamien ja meriväylien käyttöä. Suunnitelmakartassa ei ole otettu huomioon Koillisväylän avautumisen vaikutusta logististen väylien ja satamien kapasiteetin riittävyyteen, vaikkakin suunnitelma ml. tiekartassa määritellyt toimenpiteet (esim. väyliä kehitetty vastaamaan meriliikenteen volyymin kasvua) tukevat alueellisen tavoitekuvan toteutumista mm. saavutettavuuden osalta ja osoittamalla kattavasti merenkulun alueet ja satamat.
Kalankasvatuksen lisääminen onnistuessaan tukee aluetaloutta työllisyysvaikutuksien kautta ja tukemalla paikallisten palveluiden käyttöä. Pohjoisen merialueen kalasatamien verkosto on kattava. Sekä kalastuksen että kalankasvatuksen lisääminen tukee näiden piensatamien elinvoimaisuutta sekä paikallista kulttuuriperintöä. Kotimaisen kalan tuotannon lisääntyminen tukee myös työllisyyttä läpi jalostusketjun.
Matkailun potentiaalin tunnistaminen ja matkailun kehittäminen mahdollistavat palveluiden ja infrastruktuurin kehittymisen myös alueen asukkaille sekä lisäävät hyvinvointia tarjoamalla uusia ansaintamahdollisuuksia ja sivuelinkeinon (esimerkiksi rannikon huvivene- ja risteilyliikenteen lisääntyminen). Suunnittelualueen keskeisten matkailualueiden kehittäminen osana arktisen alueen matkailua luo merkittävän potentiaalin.
Negatiiviset vaikutukset:
Merituulivoima on sijoitettu suunnitelmakartalla avomerelle. Merituulivoiman rakentamisen osalta on huomattava, että kustannukset kasvavat mitä kauemmaksi rannikosta mennään. Sijainti kaukana rannikosta heikentää merituulivoimapotentiaalin hyödynnettävyyttä kalliiden investointien takia (mm. merikaapelin ja sen asennuksen hinta, kaukana avomerellä olevat alueet ovat oletettavasti syvemmällä). Jääolosuhteet on tunnistettu alueellisena ominaispiirteenä. Pohjoisilla merialueilla esiintyy poikkeuksellisen hankalia jääolosuhteita (mm. ahtojääalueita), mikä rajoittaa käytettävissä olevien kustannustehokkaiden merituulivoiman jalustaratkaisujen sekä soveltuvan huoltokaluston vaihtoehtojen määrää . Myös merituulipuiston operointi vaikeutuu hankalissa jääolosuhteissa, millä on suora vaikutus odotettuun energiantuotantoon ja taloudelliseen kannattavuuteen.
Positiiviset vaikutukset:
Merituulivoiman mahdollistaminen suunnittelualueella tukee uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia ja globaalissa mittakaavassa se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.
Suunnitelmassa on esitetty kalastusalueen merkintä Tornion edustalla. Alueella esiintyy konflikti merikalastuksen ja jokikalastuksen välillä. Tornionjoki mainitaan merkittävänä kalastusmatkailukohteena. Suunnitelmalla ei vaikuteta kalastuksen oikeudellisiin rajoituksiin merialueella tai joissa. Vaelluskalayhteyden yhteystarvemerkintä kuvaa kuitenkin ekologisten yhteyksien merkitystä ja sen tunnistaminen voi palvella toimintojen yhteensovittamistavoitetta sekä alueellista tavoitekuvaa rannikkokalastuksen toimintaedellytysten turvaamisesta.
Suunnitelmassa on osoitettu saariston ydinalueina Merenkurkun saaristo, Luodon saaristo sekä Hailuoto. Näillä nähdään olevan positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus, sillä saariston potentiaalin tunnistamalla tuetaan saaristokulttuuria, saariston saavutettavuutta sekä merellisten toimialojen harjoittamista.
Suunnitelmassa on esitetty Pohjoisen selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren osalta matkailu- ja virkistysyhteys lähteen Perämeren pohjoisosassa, ja esiin on nostettu Perämeren kansallispuistolla ja Kemi-Tornion rannikolle sijoittuvilla matkailutoiminnoilla oleva merkittävä potentiaali. Merkittävinä matkailu- ja virkistysalueina on merkitty Hailuoto ja Merenkurkku, jotka on suunnitelmassa myös merkittävien luontoarvojen alueita Merenkurkun saariston ohella. Merenkurkun saaristo on yksi Unescon maailmanperintökohteista, ja ainoa luontoarvojen perusteella suojeltu kohde Suomessa. Merenkurkun maailmanperintöalue muodostaa maankohoamisilmiötä ilmentävän kokonaisuuden Ruotsin Korkean Rannikon (Höga kusten) kanssa. Suunnitelma tukee näiden alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä ja saavutettavuuden parantumista.
Merialueen laajimpana kulttuuriarvokokonaisuutena suunnitelmassa on esitetty Merenkurkun maailmanperintöalue. Kulttuuriarvojen kokonaisvaltainen tunnistaminen ja vaaliminen vahvistavat kulttuuriarvoalueita vetovoimaisina kohteina, mikä edistää osaltaan alueiden elinvoimaisuutta sekä virkistys- ja matkailukäyttöä sekä edesauttaa resurssien kohdistamista kulttuuriarvokokonaisuuksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Matkailu saattaa paikallisesti muodostaa merkittävän osan kohteen elinkeinosta, jolloin vaikutukset ovat merkittäviä.
Lohtajan edustalla oleva puolustusvoimien käyttöön varattu alue tukee maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.
Negatiiviset vaikutukset:
Meriympäristön ja -luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita on merkitty pohjoiselle alueelle merkittävästi. Ristiriitaa ja päällekkäisiä toimintoja rannikon ja muiden merialueiden käytön osalta aiheutuu erityisesti Vaasan saaristossa, Lohtajalla, Oulussa, Kemissä ja Torniossa.
Energiantuotannolle osoitetut alueet sijaitsevat sellaisella etäisyydellä (min. 10 km) rannikosta ja saaristosta, ettei merituulivoiman voida olettaa aiheuttavan merkittävää haittaa asukkaille tai mökkiläisille. Haitallisia vaikutuksia voi kuitenkin syntyä, mikäli merituulivoiman tuotanto toteutuu isossa mittakaavassa sekä maalla että merellä. Muodostamalla riittävä etäisyys rannikkoon ja saariin saadaan muutosta hallittua kokonaisuutena. Pohjoisella Perämerellä merituulivoiman potentiaaliset alueet laajenevat avomeren suuntaan, jolloin maisemahaitta on vähäisempi. Merituulivoimalat aiheuttavat haittaa Puolustusvoimien ilma- sekä meritilannekuvaa tuottaville sensoreille luomalla katvealueita, jotka voivat estää ilmatilan ja aluevesien aukottoman valvonnan.
Närpiön edustalle esitetty merituulivoiman potentiaalialue sijoittuu Merenkurkun maailmanperintökohteen kulttuuriarvokokonaisuuden eteläpuolelle, jossa etäisyyttä lähimpiin aluekokonaisuuden osana oleviin saariin on alle 10 km. Myös Hailuodon lounaispuolella sijaitseva merituulivoimalle potentiaalinen alue ulottuu lähimmillään noin 10 km:n etäisyydelle Hailuodosta. Toteutuessaan näillä tuulivoima-alueilla voi olla mahdollinen negatiivinen vaikutus kulttuuriarvokokonaisuuksien luonteeseen ja laatuun. Näiden alueiden mahdollista vaikutusten merkittävyyttä tulee tarkastella jatkosuunnittelussa.
Kalankasvatuksen ympäristölupien valituksissa kalankasvatus koetaan maisemahaittana erityisesti mikäli ne näkyvät mökkirantoihin ja veneilyalueille.
[1] Kallio, Tuomas; Malinen, Rauno; Rönkä, Olli; Bonn, Christine; Salminen, Pekka; Jutila, Henri & Lindberg, Walter: Merialuesuunnittelu – Pohjoisen selkämeren, Merenkurkun Perämeren suunnittelualueen ominaispiirteet 1.4.2019.
[2] Suomen meriympäristön tila 2018.