Energia
Visio 2030
Edistämme siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan lisäämällä merituulivoiman tuotantoa. Energiaa tuotetaan merialueilla kustannustehokkaasti huomioiden kestävä kehitys ja turvallisuus.
Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030
Kuvaus
Merituulivoima
Itämeren olosuhteet ovat otolliset tuulivoimalle, sillä merialueet ovat matalia, rannikko on lähellä ja liityntä sähköverkkoon kohtuullisen matkan päässä (B30). Voimaloiden lisäksi merelle ja maalle tarvitaan sähkönsiirtokaapeleita, sähköasemia ja muuta mahdollista infrastruktuuria. Voimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin ylläpito edellyttää toistuvia huoltokäyntejä (B9).
Merituulivoimalat perustetaan merenpohjaan tai tekosaarille tai mahdollisesti jopa kelluville perustoille. Pohjaperusteinen laitos sijoitetaan maksimissaan 40 metrin syvyydelle. Suomen kahdesta merituulipuistosta toinen on perustettu meren pohjaan ja toinen tekosaarille. Käynnissä on useita hankkeita (B30).
Toiminnan edellytyksiä ovat tuuliolosuhteiden lisäksi liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri, perustamisolosuhteet sekä toimintaan soveltuvien alueiden löytyminen (B39, B42). Muut maankäyttömuodot, kuten puolustusvoimien tarpeet, luontoarvojen turvaaminen sekä mahdolliset maisemahaitat rajoittavat tuulivoimaloiden sijoittelua. Yleisenä tavoitteena on sijoittaa voimaloita ensisijaisesti keskitetysti haitallisten vaikutusten minimoimiseksi (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet).
Merituulivoiman rakentaminen on kalliimpaa, mutta se tuottaa parempien tuuliolojen ansiosta enemmän sähköä kuin vastaavat maavoimalat (B42). Suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät talvisten sääolosuhteiden sekä merenpohjan tarkkaa huomiointia (B30). Suomen jääolosuhteet edellyttävät lisäksi merituulivoimaloiden rakenteilta erityisiä teknisiä ratkaisuja.
Muut energialähteet
Merivettä voidaan käyttää lämpö- ja viilennysenergian tuottamisessa. Esimerkiksi ydinvoimalat hyödyntävät merivettä jäähdytykseen, jonka jälkeen vesi palaa lämmenneenä jäähdytysaltaisiin ja mereen (YM 2017). Myös yksittäiset kiinteistöt voivat hyödyntää vesialueita lämmönlähteenä. Tätä kokeiltiin esimerkiksi Vaasan Suvilahden asuntomessuilla, jossa merenpohjan sedimenttilämpöä hyödyntävä matalaenergiaverkosto tuottaa lämpö- ja viilennysenergiaa 42 pientalon tarpeisiin (B42).
Tiekartta
Merituulivoimarakentaminen huomioidaan joustavasti aluesuunnittelussa
-Pidemmällä aikavälillä selvitetään ja varaudutaan vaihtoehtoisten merellä tapahtuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämiseen (ml. aalto- ja aurinkoenergia)
Kantaverkon kehittämisellä tuetaan merituulivoimarakentamista
– Haetaan toimivia toimintamalleja kantaverkon kehityksestä muista maista
Merituulivoima sijoitetaan sille parhaiten sopiville aluille
– Tutkitaan merituulivoiman vedenalaisia vaikutuksia sekä rakentamisesta aihetutuvan melun vaikutuksia ekosysteemiin
Yhteistyö ja dialogi eri toimijoiden välillä lisääntyy
- – Valtion, maakuntien, kuntien sekä tuulivoimatoimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen
- – Pidetään yllä tiivistä vuoropuhelua puolustusvoimien kanssa intressien yhteensovittamiseksi
- – Avataan suunnittelun käytäntöjä merituulivoiman rakennukseen liittyvän prosessin selkiyttämiseksi
- – Lisätään kansainvälistä yhteistyötä suuren mittakaavan merituulivoimahankkeissa
- – Pidemmällä aikavälillä varaudutaan kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen myös yhteisiin merituulivoimapuistoihin
Poliittiset päättäjät ovat tunnistaneet merituulivoiman merkittävän roolin Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kannalta
- – Muodostetaan kunnianhimoiset merituulivoimatavoitteet ja kansalliset merituulivoimapolitiikan linjaukset
- – Kehitetään valtion roolia merialueen aktiivisena vuokraajana
Merituulivoiman investointiympäristö on kehittynyt houkuttelevammaksi
- – Pyritään lisäämään valtion tukitoimia merituulivoimarakentamisen käynnistämiseksi Suomessa (tulevaisuusinvestointi ja murrosvaiheen tuki)
- – Sujuvoitetaan talousvesialueiden merituulivoimapuistojen rakentamista ja suunnittelua.
Taustatietoa
Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa
Ekosysteemipalvelut
Energiatoimiala hyödyntää lähinnä meriekosysteemin tuottamaa energian tuotantopalvelua, jonka taustalla on meriekosysteemin abioottisia tekijöitä, kuten aurinko, tuuli, aallot tai vuorovesivaihtelu.
Muut energialähteet
– Merivettä hyödynnetään yhä enemmän lämpö- ja viilennysenergian lähteenä ja tähän liittyvä teknologia kehittyy. Merivettä voidaan käyttää esimerkiksi voimalaitosten lämpöpumppujen lämmönlähteenä sekä kausivarastoissa, joista kesän aikana varastoidun veden lämpöä voidaan käyttää talvella.
– Merivettä käytetään myös edelleen voimalaitosten jäähdytyksessä. Lauhdevesien lämpöenergiaa hyödynnetään ja niiden johtaminen sellaisenaan takaisin mereen vähenee.
– Aaltovoimaan ja meribiomassoihin liittyvää potentiaalia selvitetään ja testataan.
(B42, B11, B21)
Tämänhetkisiä kehityssuuntia
Merituulivoima
– Merituulivoiman tuotanto ja sen rooli osana energiajärjestelmää kasvaa. Perusedellytyksenä on kantaverkon ja siirtoyhteyksien kehittyminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
– Merituulivoimapuistot sijaitsevat pääosin avomerellä, jossa aluevaraukset ovat suurempia ja ympäristö- ja maisemahaitat lievempiä. Sijoittelu edellyttää kuitenkin yhteensovittamista muun muassa lintujen muuttoreittien kanssa.
– Teknologian kehittyessä voimalat voidaan sijoittaa syvemmälle ja myös jääolosuhteet osataan paremmin huomioida. Kelluvien voimalaitosten kehittymisen myötä tuulisähköä voidaan tuottaa syvemmillä merialueilla.
– Merituulivoiman tuotanto keskittyy alueille, joiden lähellä on aktiivisia satamia, sillä voimaloiden rakentamisen ja pystyttämisen lisäksi huolto edellyttää säännöllisiä ylläpitokäyntejä. Voimaloiden lisäksi merellä ja maalla on sähkönsiirtokaapeleita, muuntoasemia sekä muuta infrastruktuuria.
– Lisääntynyt tietopohja meriluonnon arvoista ja niiden sijainnista auttaa ohjaamaan voimaloiden sijoittamista vähiten herkille alueille. Tuulivoimapuistojen yhteyteen rakennetut tekoriutat luovat elinolosuhteita lajistolle hyödyntäen mm. kalojen poikastuottoa.
– Merituulivoimalla on synergioita erityisesti meriteollisuuden ja -logistiikan (voimaloiden asennus- ja pystytysalusten rakentaminen) kanssa. Myös mahdollisuuksia yhdistää tuulivoima-alueita vesiviljelyyn selvitetään.
– Puolustusvoimien tarpeet rajoittavat tuulivoiman rakentamista, mutta toimintoja voidaan yhteensovittaa mm. teknologian kehittymisen avulla.
(B42, B11, B21)
