Kaivannaisala

Visio 2030

Kaivannaisala kehittyy tutkimukseen ja innovaatioihin perustuen. Merihiekan ja merialueen muiden mineraalien hyödyntäminen on sopusoinnussa meriympäristön hyvän tilan tavoitteen kanssa.

Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030

Nykytila 2030

Kuvaus

Merihiekan- ja soranotto

Merihiekan- ja soranotto on ollut toistaiseksi vähäistä Suomen merialueilla ja sitä on käytetty lähinnä yksittäisissä, mittakaavaltaan suurissa rannikolle sijoittuvissa hankkeissa (esim. Helsingin Vuosaaren satama), jolloin ottoalue on sijoittunut lähelle hanketta tai jalostusaluetta (B43).

Viime vuosikymmeninä hiekka- ja sora-ainesten esiintymisalueet on selvitetty melko hyvin Suomen aluevesien alueelta. Talousvyöhykkeen varantoja ei tunneta hyvin. (B43)

Rautamangaanisaostumat

Rautamagnaanisaostumien taloudellisesta hyödyntämisestä ollaan kiinnostuneita, mutta niiden hyödyntämisen vaikutuksista on vain vähän tietoa. Hyödyntäminen edellyttää lisäksi teknologisten ratkaisujen kehittämistä sekä lisätutkimuksia mm. toiminnan vaikutuksista. (B43)

Rautamagnaanisaostumia esiintyy lähes kaikkialla Suomen merialueilla. Ne sisältävät runsaasti rautaa ja mangaania sekä lisäksi fosforia, arseenia, titaania, magnesiumia ja harvinaisia maametalleja. Saostumien merkitystä meren ekosysteemeille ei tunneta hyvin. (B43)

Fosforin hyödyntäminen
Pohjasedimentteihin varastoituneen fosforin hyödyntämistä on tutkittu jonkin verran. Hyödyntäminen edellyttää teknologisten ratkaisujen kehittämistä ja vaikutusten parempaa ymmärtämistä. (B43)

Alan toiminnan kannalta tärkeää ovat sujuvat logistiikkaketjut, lastaus-, jatkojalostus- ja varastointialueiden saavutettavuus. Sora ja -hiekkavarantojen saatavuuden heiketessä kasvukeskusten läheisyydessä, tarve hyödyntää merenpohjan varantoja kasvaa nykyisestä (B43).

 

Vedenalaiset hiekka- ja sora-alueet ovat usein monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Kaivannaisten käyttö muuttaa merenpohjan olosuhteita ja ekosysteemejä, mikä edellyttää riittäviä selvityksiä ja vaikutusarviointia. Myös vedenalaisen kulttuuriperinnön huomiointi asettaa reunaehtoja toiminnalle. Ympäristövaikutusten hallittavuutta heikentävät mm. merialueella tapahtuvat veden virtaukset.

Tiekartta

Taustatietoa

Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa

Tarkastele kaikkien toimialojen synergiat ja ristiriidat -taulukkoa

Ekosysteemipalvelut

Kaivannaisten toimiala hyödyntää meriekosysteemin tuottamia tuotantopalveluita eli erilaisia materiaaleja ja geologisia muodostumia. 

Kehityssuuntia

– Merellä sijaitsevien mineraalien ja kaivannaisten tutkimus ja esiintymien kartoittaminen lisääntyvät. Tietopohja mm. ottotoiminnan vaikutuksista meriympäristöön sekä mineraalien merkityksestä meriympäristön ekosysteemeille kasvaa.

– Rannikon läheisyydessä sijaitsevien kasvukeskusten materiaalitarve todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa.

– Kiinnostus merenpohjan saostumia ja niiden sisältämiä harvinaisia alkuaineita kohtaan voi lisääntyä esimerkiksi akkuteollisuuden tarpeiden kasvaessa. 

– Parantunut tietopohja ja teknologinen kehitys mahdollistavat sen, että varantoja voidaan tarpeen mukaan ottaa käyttöön nykyistä kestävämmin menetelmin.

– Mineraalien otto keskittyy kuitenkin myös tulevaisuudessa mantereelle, jolloin haittavaikutusten ja riskien hallinta on helpompaa eikä merellisiä kaivannaisia juurikaan hyödynnetä nykytilannetta enempää. Merelliset kaivannaiset säilyvät pääasiassa potentiaalisina reserveinä.

(B42, B11)