Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030
KUVAUS
Kaupallinen kalastus
Verkko- ja rysäkalastus sijoittuu pääasiassa saaristoon ja lahdille. Lukumääräisesti suurin osa kalastajista toimii rannikolla, vaikka koko merialueen kaupallisen kalastussaaliin osalta se muodostaa vain pienen osuuden. (B42). Rannikkokalastus on tärkeää sekä kulttuuriperinnön säilymisen että elinkeinon kannalta. Avomerikalastus tapahtuu pääasiassa isoilla troolialuksilla, joiden saalis muodostaa jopa 95% Suomen merialueen kaupallisesta kalastussaaliista (B42). Troolausta tehdään myös ulkosaariston alueella.
Merialueiden kaupallisen kalastuksen merkittävin laji on silakka, jonka osuus kokonaissaaliista on noin 90 prosenttia ja arvosta 70 prosenttia. Muita tärkeitä saalislajeja ovat siika, kilohaili, kuha, ahven ja lohi (B13).
Kalastuksen perusedellytyksenä ovat terveet ja uusiutuvat kalakannat, jotka riippuvat merialueen hyvästä ekologisesta tilasta ja elinympäristöistä. Tärkeiden kutualueiden säilyminen on edellytys kestävälle kalastuselinkeinolle. Tärkeitä lisääntymisalueita ovat mm. jokisuistot, sisäsaariston matalat kasvillisuusrannat ja fladat. Niiden säilymisen uhkina ovat muun muassa rantarakentaminen, rehevöityminen, liettyminen ja ruoppaukset (B14). Syönnösalueet ovat vesialueita, joilla kalat oleskelevat kutuaikojen välillä ja joissa kalan kasvu pääosin tapahtuu (B15). Vaelluskalojen käyttämät yhteydet jokien lisääntymisalueille ovat myös keskeisiä kalakantojen säilymiselle. Esteettömät yhteydet turvaavat lajiston elinvoimaisuutta ja niiden huomiointi on tärkeää kalatalouden kestävyyden kannalta.
Toiminnan kannattavuuden pohjana on kalan kysyntä ja jalostaminen. Olennaisia edellytyksiä ovat logistiset yhteydet mantereen ja merialueen välillä sekä mahdollisten jatkojalostusfasiliteettien saavuttaminen. Sääolot, jääaika ja vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat kalastusmahdollisuuksiin. Lisäksi rannikkokalastukselle haitallisten eläinlajien kestävä kannanhoito on tärkeä edellytys. Merelle tulevat uudet toiminnot edellyttävät yhteensovittamista perinteisen kalastuselinkeinon tarpeiden kanssa.
Meren ja maan vuorovaikutus korostuu kalastuksen ja vesiviljelyn teemassa, sillä meren ekologinen tila on sidoksissa valuma-alueisiin ja niiltä peräisin olevaan ravinnekuormaan. Myös toimiala vaikuttaa itse meriympäristön tilaan, sillä kalankasvatuksessa syntyy ravinnepäästöjä ja toisaalta kalastus poistaa ravinteita vedestä.
Vesiviljely
Kalankasvatuksen poikasvaiheen kasvatusta tapahtuu sisävesillä tai sisähalleissa sekä merellä suojaisilla alueilla välisaaristossa tai rannan läheisyydessä. Kasvatuksessa on yleensä käytössä lisäksi talvisäilytyspaikka saaristossa myrskyiltä ja jäiltä suojassa. Jatkokasvatus tapahtuu nykyisin pääasiassa välisaaristossa tai avomeren reunoilla. Valtaosa Suomessa viljeltävästä kalasta on kirjolohta (95%) (B14).
Sujuvat logistiset yhteydet merialueen ja mantereen välillä kasvatuslaitosten eri toimipisteiden, jatkojalostuksen ja jakelun välillä ovat tärkeitä. Alan toiminnan ja kasvun kannalta olennaista on merialueiden ekologisesti hyvä tila. Keskeistä tekijöitä sijoittumisessa ovat virtaava ja vaihtuva vesi, suoja pahimmilta myrskyiltä sekä huoltoetäisyys ja yhteydet mantereelle (B14, B11).
Vesiviljelyn ja kalastuksen sijainninohjaus ja suunnittelu toimii yhdessä merialuesuunnittelun kanssa
– Päivitetään kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelma
– Tarkennetaan vesiviljelyn suunnittelu hoito- ja käyttösuunnitelmatasolle
Alueiden infrastruktuuri ja toiminnot tukevat toimialan kehitystä
– Kehitetään ja ylläpidetään kalastuksen ja vesiviljelyn tarvitsemaa infrastruktuuria (ml. väylät ja yhteydet rannikolla)
– Tunnistetaan ja hyödynnetään alueiden yhteiskäyttömahdollisuuksia (ml. pehmeät käyttäjät: virkistyskäyttö, metsästys, turismi)
– Kalojen lisääntymisalueiden ja kalastuksen kannalta tärkeiden alueiden huomioiminen aluesuunnittelussa
Vesiviljelyn aiheuttamaa kuormitusta on onnistuttu keventämään ja paikallisvaikutukset huomioidaan
– Edistetään kestävien tuotantotapojen kehitystä ja laitosten ympäristöystävällistä sijoittumista
– Sijoitetaan poikastuotantoa kiertovesilaitoksiin maalle ja jatkokasvatus avomerelle mahdollisuuksien mukaan, jotta ympäristökuormitus olisi hallittavampi
– Pyritään sijoittamaan talvisäilytyspaikat jatkokasvatusalueille ravinnekuormituksen aiheuttaman paineen vähentämiseksi
– Lisätään lietteen keräämistä vesiviljelyn yhteydessä
Kalastus edistää meriluonnon tilaa
– Lisätään meriympäristön tilaan vaikuttavaa kalastusta
Alan toimijat muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston
– Kehitetään ja lisätään vesialueiden omistajien sekä kalastajien välistä yhteistyötä
– Lisätään merialuesuunnittelun sekä kalatalousalueiden välistä yhteistyötä ja huomioidaan kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.
– Lisätään matkailualan ja kalastajien välistä vuoropuhelua ja yhteistoimintaa
Toimialan ongelmista pystytään keskustelemaan ja ongelmat ratkaisemaan yhteiskunnallisella tasolla
– Yhteiskunnallisen ymmärryksen lisääminen kalastukselle haitallisten eläinten kannanhoidon merkityksestä
(hyljekannan ja kalastuksen / kalankasvatuksen välinen ristiriita sekä merimetsokannan ja kalastuksen välinen ristiriita)
– Pyritään lisäämään ruokajärjestelmän kokonaisvaltaista tarkastelua meren ravinnekuormitukseen liittyen (ml. maatalous)
Elinkeinon kehittyminen ja säilyminen turvataan
– Lisätään kotimaisen kalan monipuolista käyttöä (ml. jalostusasteen nostaminen ja vähempiarvoisten kalojen hyödyntäminen)
– Kehitetään lähiruokaketjuja ja vahvistetaan puhtaan lähiruoan brändiä
– Tuetaan kalastusmatkailuun liittyvän liiketoiminnan aloittamista
Toimialan osaaminen säilyy
– Pyritään säilyttämään toimialan kannalta välttämätön osaaminen Suomessa ja kouluttamaan enemmän kalastus- ja vesiviljelytoimijoita
– Helpotetaan uusien kalastajien alalle tuloa (ml. luvituksen helpottaminen ja taloudellinen tuki)
– Viestitään alalla olevista mahdollisista urapoluista selkeästi
Kalastuksen ja vesiviljelyn toimialat hyödyntävät ainakin seuraavia meriekosysteemin tuottamia ekosysteemipalveluita:
– Tuotantopalvelu: kalakannat ja muut merenelävät
– Ylläpito- ja säätelypalvelut: terve elinympäristö kalastettavan tai viljeltävän lajiston koko elinkaaren ajan
– Hyödynnettyjen ekosysteemipalveluiden saatavuuteen vaikuttava merkittävin tekijä on meriympäristön hyvä tila ja veden hyvä laatu.
Kalastus
(B42, B11, B21)
Vesiviljely
(B42, B11, B21)