Seppo Keränen
Seppo Keränen

Kalastus

Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset saivat vuonna 2019 saaliikseen 135 miljoonaa kiloa kalaa, jonka arvo oli yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Silakkaa kalastettiin 113 miljoonaa kiloa ja kilohailia 16 miljoonaa kiloa, suurin osa troolialuksilla avomereltä. Valtaosa rannikkoalueilla kalastajista kalasti muun muassa siikaa, ahventa, muikkua, lohta ja kuhaa rysillä sekä verkoilla.

Kansainvälinen viitekehys

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) eettiset ohjeet kestävälle kalastukselle vuodelta 1995 luovat periaatteet ja asettavat standardit kalakantojen suojelulle ja hoidolle. Ohjeessa käsitellään myös kalanpyyntiä, saaliin käsittelyä ja kauppaa, kalastusteollisuutta, vesiviljelyä, kalaelinkeinoihin liittyvää tutkimusta ja kalastuksen integraatiota rannikoilla tapahtuvaan aluesuunnitteluun. Ohjeistusta on täydennetty FAO:n ohjeistuksella varovaisuusperiaatteesta vuonna 1996.

EU:n yhteisellä kalastuspolitiikalla (YKP) tarkoitetaan sääntöjä, joiden avulla säännellään EU-maiden kalastuslaivastoja ja suojellaan Euroopan kalakantoja. Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa harjoitetaan kalastusta ja vesiviljelyä menetelmillä, jotka ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä. Politiikan avulla myös pidetään huolta siitä, että ala tuottaa EU-kansalaisille terveellistä ravintoa. Suomi on EU-jäsenvaltiona säätänyt lain Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta.

Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tavoitteena on menestyksekäs ja kestävä biotalous. EMKR:n kautta edistetään kestävää kalastusta ja vesiviljelyä, Euroopan unionin yhteistä kalastuspolitiikkaa ja alueellisen työllisyyden sekä koheesion lisäämistä. Lisäksi edistetään kalatuotteiden markkinoille saattamista ja jalostusta sekä yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uuden ohjelmakauden 2021–2027 valmistelu on parhaillaan käynnissä.

Kansallinen viitekehys

Kalastus toimialana jakautuu kaupalliseen kalastukseen sekä vapaa-ajankalastukseen. Molempia toimialoja ohjaa suomessa kalastuslaki, joka antaa puitteet kalastuksen kestävään järjestämiseen sekä heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun. Lain tavoitteena on elinvoimaisten kalakantojen käyttö ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Laki tukee kalojen luontaista lisääntymistä sekä turvaa vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. Kalastusasetuksessa on puolestaan säädetty muun muassa rauhoitetuista kalalajeista ja -kannoista, kalojen pyyntimitoista sekä vaelluskaloja koskevista säädöksistä.

Suomessa kaikki vesialueet on jaettu kalastuslain mukaisesti kalatalousalueisiin, jotka muodostuvat kalataloudellisesti riittävän suurista yhtenäisistä alueista.  Kalatalousalueet aloittivat toimintansa vuonna 2019 ja niiden tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, mitä varten jokainen kalatalousalue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman vuoden 2021 loppuun mennessä. Kalatalousalue vastaa suunnitelman toimeenpanosta ja sen vaikutusten seurannasta. Viranomaisten on otettava toiminnassaan huomioon käyttö- ja hoitosuunnitelmien yleiset suuntaviivat.

Kalatalousalueiden toimintaa valvovat Lapin, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Suomessa on 118 kalatalousaluetta, joista 33 rannikko- ja merialueilla. Näistä 9 sijaitsee Lapin ja 24 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalataloustehtävien hallintoalueella.

Keskeisiä kansallisia strategioita:

Kalataloushallinnon strategia (2014) ohjaa maa- ja metsätalousministeriön, alueellisen kalataloushallinnon, Metsähallituksen eräprosessin sekä toimialan tutkimuksen toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että kalavarat ovat elinvoimaiset, tuottavat sekä monimuotoiset ja että kalatalous luo jatkossakin hyvinvointia elämyksinä, harrastusmahdollisuuksina, työpaikkoina ja elintarvikkeina.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian (2019) tavoitteena on tehdä vapaa-ajankalastuksesta suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus, joka kestävästi hyödyntää monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.  Strategian tarkoitus on ohjata vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa (MMM, ELY:t ja Metsähallitus), tutkimuksessa (Luke), kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä. Strategia ottaa kantaa myös vapaa-ajankalastuksen keskeisiin kehittämissuuntiin. 

Kansallinen kalatiestrategia (2012) tähtää uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Strategian toiminta-ajatuksena on siirtää painopistettä kalojen istutuksista luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. 

Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian (2015) tavoitteena on lohi- ja meritaimenkantojen lisääntyminen Suomen joissa sekä kantojen palauttaminen potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Lisäksi strategian tavoitteena on Itämeren lohi- ja meritaimenkantojen hyödyntäminen kestävästi siten, että Suomen merialueille ja jokiin tulevat lohi- ja meritaimenmäärät kasvavat.  Tavoitteena on myös parantaa Suomen meri- ja jokialueiden edellytyksiä harjoittaa lohen ammattikalastusta, vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailua.

 

Lähteet

Euroopan Komissio: Yhteinen kalastuspolitiikka. https://ec.europa.eu/fisheries/cfp_fi (23.9.2020)

Euroopan Komissio: Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. https://ec.europa.eu/fisheries/cfp/emff_fi (23.9.2020)

Food and Agriculture Organization of the United Nations: Code of Conduct for Responsible Fisheries: http://www.fao.org/fishery/code/en (23.9.2020)

Luonnonvarakeskus: Kaupallinen kalastus merellä. stat.luke.fi/kaupallinen-kalastus-merellä (25.9.2020)

Maa- ja metsätalousministeriö (2019): Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

Maa- ja metsätalousministeriö (2015): Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia

Maa- ja metsätalousministeriö (2014): Kalataloushallinnon strategia

Maa- ja metsätalousministeriö (2012): Kansallinen kalatiestrategia

Meri- ja kalatalous 2020: Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. https://merijakalatalous.fi/meri-ja-kalatalousrahasto/ (23.9.2020)

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön eettiset ohjeet kestävälle kalastukselle, 1995