HELCOM-VASAB
HELCOM-VASAB

Kansainvälinen yhteistyö

Merialuesuunnittelun periaatteet Itämerellä (Helcom-Vasab) 

1) Kestävä kehitys

2) Ekosysteemilähestymistapa

3) Pitkän aikavälin näkökulma ja tavoitteet

4) Varautumisperiaate

5) Osallistuminen ja läpinäkyvyys

6) Korkealaatuinen tieto

7) Kansainvälinen koordinaatio ja konsultaatio

8) Yhteensovitettu maa- ja merialueiden aluesuunnittelu

9) Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen

10) Jatkuva suunnittelu

Merialuesuunnitteludirektiivi ja maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa merialuesuunnitelmien yhteensovittamiseksi. Merialuesuunnittelu etenee jäsenmaissa melko samassa aikataulussa, sillä merialuesuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Merialuesuunnitteludirektiivi edellyttää myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa käyttämällä hyväksi jo olemassa olevia kansainvälisiä instituutioita. Kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtiminen on ympäristöministeriön tehtävä.

HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmä

Itämeren valtiot asettivat vuonna 2010 Itämeren ympäristönsuojelusopimuksen ja aluesuunnitteluyhteistyön puitteissa yhteisen HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on kehittää merialuesuunnittelua ja merialuesuunnitelmien yhteensovittamista Itämerellä. Ahvenanmaa osallistuu manner-Suomen lisäksi työryhmän työhön. Venäjän merialuesuunnittelua koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, joten Venäjän Itämeren merialuesuunnitelman laatiminen ei ole vielä käynnistynyt. Venäjä kuitenkin osallistuu aktiivisesti HELCOM-VASAB-merialuesuunnittelutyöryhmän työhön.

Työryhmä on laatinut merialuesuunnitteluun yhteiset periaatteet sekä suosituksen ekosysteemilähestymistavan soveltamisesta (2015), suosituksen kansainvälisestä yhteistyöstä ja osallistumisesta merialuesuunnittelussa (2016) ja suosituksen merialuesuunnittelun tietopohjasta (2018). Työryhmässä valmistellaan parhaillaan merialuesuunnitelmien yhteistä tietopohjaa, suunnitelmien yhteensopivuuden kriteereitä ja ekologisen verkoston kehittämismahdollisuuksia. 

Työryhmä toimii myös EU:n Itämeristrategian ”Horisontal Action Leaderinä”, jossa ominaisuudessa se voi vaikuttaa Itämerellä toteutettaviin merialuesuunnitteluhankkeisiin ja luoda edellytyksiä yhteistyölle ja tiedonvaihdolle sekä järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen Merialuesuunnittelufoorumin.

Merialuesuunnittelu toteuttaa osaltaan Suomen Itämeren alueen strategiaa ja EU:n Itämeristrategiaa.

Merialuesuunnittelun hankeyhteistyö

Itämeren maiden kesken on tehty useita merialuesuunnittelun kehittämishankkeita 2000-luvun puolivälistä lähtien. Viimeisimmissä suurissa Ruotsin johdolla toteutetuissa Baltic SCOPE ja Pan Baltic SCOPE -hankkeissa maiden suunnittelijat ovat käsitelleet valmisteltavina olevia merialuesuunnitelmia, niiden laatimismenetelmiä sekä yhteensovittamismahdollisuuksia. 

Suomen merialuesuunnitelmia laadittaessa on tehty kahdenvälistä yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa. Tämän lisäksi on järjestetty kansainvälisiä konsultaatiotilaisuuksia merialuesuunnittelun käynnistämisvaiheessa toukokuussa 2018 ja luonnoksen valmistuttua huhtikuussa 2020.

Merialuesuunnittelun EU-yhteistyö

EU:n meripääosasto tukee merialuesuunnitelmien laatimista jäsenmaissa EU MSP Platformin avulla sekä suuntaamalla rahoitusta merialuesuunnittelun kehittämishankkeisiin. Platform tarjoaa asiantuntija-apua jäsenmaille ja huolehtii niiden välisestä tiedonvaihdosta. Platform kehittää myös Euroopan laajuista merialuesuunnittelun tietopohjaa.