header_1

Maan ja meren vuorovaikutus

Hyvää ja toimivaa merialuesuunnitelmaa ei voida laatia tarkastelematta rannikkoalueen ja meriympäristön välisiä toimintoja.

Merialuesuunnitteludirektiivi edellyttää maan ja meren vuorovaikutuksen huomioon ottamista merialuesuunnitelmia laadittaessa.  Direktiivi korostaa meri- ja rannikkotoimintojen keskinäistä suhdetta ja hyötyjä, joita merialuesuunnittelu voi tuottaa rannikkoalueen taloudelle ja ekosysteemeille. Hyvää ja toimivaa merialuesuunnitelmaa ei voida laatia tarkastelematta rannikkoalueen ja meriympäristön välisiä toimintoja. Merialuesuunnittelussa tulisi pyrkiä tunnistamaan rannikkoalueiden käytön ja toimintojen vaikutus mereen ja ottaa nämä huomioon merialuesuunnitelmassa ja päinvastoin. 

Rannikko on ekosysteemeiltään erittäin monimuotoinen ja myös suurin osa asutuksesta sijoittuu rannikoille. Rannikolla vaikuttavat voimakkaasti luonnonilmiöt, kuten myrskyt, tulvat tai eroosio, joilla on merkittäviä vaikutuksia talouteen. Suomessa merenrannikon monimuotoisuutta lisää leveä saaristoinen maan ja meren vaihettumisvyöhyke sekä jääkauden jälkeinen jatkuva maankohoaminen. 

Maan ja meren vuorovaikutus käsittää esimerkiksi ravinnekuorman ja rehevöitymisen tarkastelua, kaapeleiden johtamista tai energian siirtoa kansalliseen energiaverkkoon, meri- ja maaliikenteen, satamien sekä kaupunkien ja rannikkoalueen virkistyskäytön yhteyksiä. 

Soveltamalla ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa edistetään osaltaan meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävää kehitystä ja kasvua sekä niiden luonnonvarojen kestävää käyttöä. Merialueiden terveet ekosysteemit ja niiden ekosysteemipalvelut voivat suunnittelupäätöksiin integroituina tuottaa merkittävää hyötyä elintarviketuotannolle, virkistykselle ja matkailulle, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumiseen, rantaviivan muutosten hallintaan ja katastrofien ehkäisyyn.

Suositus rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 2002 suosituksen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta. Merialuesuunnitteludirektiivin mukaan maan ja meren vuorovaikutusta voidaan tarkastella joko merialuesuunnitteluprosessissa tai erikseen toteutettavassa rannikkoalueiden käytön ja hoidon prosessissa, jonka tuloksia hyödynnetään merialuesuunnitelmaa laadittaessa.

Suomen rannikkostrategia, Kestävästi rannikolla laadittiin 2006

Suomen rannikkostrategian valmistelun lähtökohtana on rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon ja käytön suositus. Siinä esitetään rannikkoalueilla tapahtuvan toiminnan käsittelemistä laaja-alaisesti, strategisesti ja alueellisesti. Rannikkoalueiden kestävän kehittämisen katsotaan edellyttävän pitkän aikavälin suunnittelua, jossa alueiden käytön ja erilaisten toimintojen vaihtoehdot sekä alueen luonnonolot voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti huomioon. Varautuminen ennakolta rannikkoalueen tulevaan kehitykseen ja myös ääritilanteisiin, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, nousee keskeiseen asemaan. 

Rannikkostrategiaan on koottu eri viranomaisten keinot vaikuttaa rannikkoalueen kestävään kehittämiseen. Strategiassa esitetään suosituksen mukaiset rannikkoalueiden käytön ja hoidon periaatteet, joita toteuttamisessa tulisi noudattaa ja edistää:

– laaja-alainen näkökulma, jossa otetaan huomioon luonnon järjestelmien ja rannikkoalueisiin vaikuttavan ihmisen toiminnan keskinäinen riippuvuus ja niiden erilaisuus; 

– pitkän aikavälin näkökulma, jossa otetaan huomioon ennalta varautumisen periaate ja nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet; 

– helposti mukautuva käyttö ja hoito vaiheittaisena prosessina, joka helpottaa sopeutumista ongelmien syntyessä ja tiedon lisääntyessä. Tämä edellyttää luotettavaa tietoa rannikkoalueiden kehityksestä; 

– rannikkoalueiden paikalliset erityispiirteet ja huomattava monimuotoisuus, mikä antaa mahdollisuuden vastata käytännön tarpeisiin erityisratkaisuin ja joustavin toimenpitein; 

– toimiminen luonnon prosessien kanssa samansuuntaisesti ja ekosysteemien kantokyvyn kunnioittaminen, mikä tekee ihmisen toiminnasta ympäristöystävällisempää, sosiaalisesti vastuullisempaa ja taloudellisesti järkevämpää pitkällä aikavälillä; 

– kaikkien asianomaisten osapuolten kytkeminen käyttöä ja hoitoa koskevaan prosessiin;

– toimivaltaisten hallinnonelinten tarjoama tuki ja osallistuminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla luomalla tai pitämällä yllä asianmukaisia yhteyksiä niiden välillä nykyisten politiikkojen yhteensovittamisen parantamiseksi; 

– sellaisten välineiden yhdisteleminen, jotka on suunniteltu helpottamaan alakohtaisten politiikkojen tavoitteiden, suunnittelun sekä käytön ja hoidon keskinäistä johdonmukaisuutta.”

Maan ja meren vuorovaikutusta on pohdittu hanketyössä yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa muun muassa Pan Baltic Scope –hankkeessa vuosina 2018–2019.

Merialuesuunnitteluprosessin Visiotyövaiheessa pohdittiin yhdessä merellisten sidosryhmien kanssa maan ja meren vuorovaikutusta, ja mantereelle sijoittuvien toimintojen kuten teollisuuden, yhdyskuntien, maanviljelyksen ja metsätalouden osalta tuotiin näkyväksi niiden suorat ja välilliset vaikutukset merialueisiin (ks. Taulukko).

Voit tarkastella lähemmin sidosryhmien näkemyksiä toimialojen keskeisistä maan ja meren vuorovaikutustekijöistä Visiotyön toimialakohtaisista tiekartoista.

Mantereelle sijoittuvien toimintojen vaikutukset meriekosysteemeihin.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014L0089&from=EN

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (2002/413/EY) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32002H0413&from=FI

https://www.msp-platform.eu – Land-sea interaction in maritime spatial planning 

Hanhijärvi J (2006) Kestävästi rannikolla, Suomen rannikkostrategia. Suomen ympäristö 5/2006.

Morf, A., (ed) Cedergren, E., Gee, K., Kull, M., Eliasen, S. (2019) Lessons, stories and ideas on how to integrate Land-Sea Interactions into MSP. Nordregio, Stockholm. www.panbalticscope.eu