Maanpuolustus
Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä (Turvallisuuskomitea).
Huoltovarmuudella turvataan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvellut ja infrastruktuuri erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tavoitteena on häiriö- ja poikkeusoloissa ylläpitää yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa.
EU:n jäsenmaat vastaavat omasta kansallisesta turvallisuudestaan. Kuitenkin Unionin ulkoisen toiminnan ohella myös Euroopan omaan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamista tuetaan laaja-alaisesti. EU:lla on perussopimuksissaan keskinäisen avunannon lauseke, joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkän aikavälin tavoite on EU:n yhteinen puolustus, johon Suomi on sitoutunut. Suomessa laaditaan Valtioneuvoston toimesta Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja puolustuspoliittinen selonteko, joissa määritellään niin linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle kuin myös kokonaisturvallisuudelle ja sen sisältämälle huoltovarmuudelle.
EU-lainsäädännössä maanpuolustuksen erityistarpeet on kuitenkin tunnistettu ja huomioitu. Meristrategiadirektiivillä luodaan puitteet toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Meristrategiadirektiiviä ei kuitenkaan sovelleta toimintaan, jonka ainoana tarkoituksena on puolustus tai kansallinen turvallisuus (2 artikla 2 momentti). Jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että kyseinen toiminta toteutetaan meristrategiadirektiivin tavoitteiden kanssa yhteensovittavalla tavalla.
Laki puolustusvoimista
Kansallisella tasolla laki puolustusvoimista määrittelee Puolustusvoimien tehtäväksi huolehtia Suomen sotilaallisesta puolustamisesta, johon kuuluu muun muassa maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Lisäksi laissa annetaan sotilaallisten syiden tai ulkopuolisten suojaamiseksi mahdollisuus kieltää tai rajoittaa asiattomilta puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkuminen. Maankäyttö ja rakennuslaissa merialuesuunnittelua koskevassa osassa edellytetään, että monen muun käyttömuodon lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin.
Aluevalvontalaki
Aluevalvontalaissa säädetään Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Lain mukaan Suomen aluevesillä ei saa ilman lupaa harjoittaa merenpohjan tai sen sisustan muodon, rakenteen tai koostumuksen selvittämistä geologisilla tai geofyysisillä tutkimuksilla eikä merenpohjan topografisten muotojen järjestelmällistä mittausta ja tallennusta. Lisäksi turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä rajoiltaan tarkkaan määritettyjä Suomen aluevesien osia voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää suoja-alueiksi, joilla liikkumista ja muuta toimintaa rajoitetaan. Suoja-alue ei saa olla laajempi kuin valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen vuoksi on välttämättä tarpeen. Suoja-alueella ei saa ilman lupaa muun muassa harrastaa laitesukellusta eikä kalastaa pohjaa laahaavalla tai raskaalla pohjaan ankkuroitavalla pyydyksellä, kuten nuotalla, troolilla tai isorysällä. Luvan merenpohjan tutkimiseen antaa pääesikunta ja suoja-alueille määriteltyjen rajoituksien osalta merivoimien esikunta.
Aluevesirajan ulkopuolelle talousvyöhykkeelle Valtioneuvosto voi antaa suostumuksen hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvaroja sekä tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen (hyödyntämisoikeus). Valtioneuvos antaa talousvyöhykkeellä myös suostumuksen tekosaarien ja muiden rakennelmien tekemiseen sekä antaa suostumuksen myös Euroopan unionin yhteistä etua koskeviin energiahankkeisiin. Talousvyöhykkeellä tapahtuvan hyödyntämisoikeuden myöntämisessä huomioidaan kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustuksen liittyvät asiat. Sama koskee myös työ- ja elinkeinoministeriön meritieteellisen hankkeen lupaprosessia.
Rajavartiolaki ja meripelastus
Rajavartiolain perusteella Rajavartiolaitos ylläpitää rajaturvallisuutta yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajavartiolain perusteella voidaan määrittää rajavyöhyke, joka voi ulottua maalla enintään kolmen ja merellä enintään neljän kilometrin etäisyydelle Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetusta Suomen valtakunnanrajasta. Rajavartiolaitos on meripelastuslain mukaan johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Rajavartiolaitoksen lisäksi meripelastustoimintaan osallistuu myös muita viranomaisia ja vapaaehtoisia. Meripelastustoiminnan perustana ovat kansainväliset sopimukset ja kansallisesti sitä ohjataan lainsäädännöllä sekä Meripelastusohjeella. Kahdenvälisten sopimusten pohjalta merirajanaapureiden kanssa on sovittu vastuualueista ja yhteistoimintajärjestelyistä. Meripelastus on ihmishenkien pelastamista ja turvaamista hätä- ja vaaratilanteissa merialueella sisältäen monenlaisia tehtäviä. Kuitenkaan omaisuuden (esim. laivat ja veneet) pelastaminen ei ole meripelastusta, vaan sen pelastamisen hoitavat pääsääntöisesti kaupalliset yritykset.
Rajavartiolaitoksen lisäksi meripelastustoimintaan osallistuu myös muita viranomaisia ja vapaaehtoisia. Meripelastustoiminnan perustana ovat kansainväliset sopimukset ja kansallisesti sitä ohjataan lainsäädännöllä sekä Meripelastusohjeella. Kahdenvälisten sopimusten pohjalta merirajanaapureiden kanssa on sovittu vastuualueista ja yhteistoimintajärjestelyistä. Meripelastus on ihmishenkien pelastamista ja turvaamista hätä- ja vaaratilanteissa merialueella sisältäen monenlaisia tehtäviä. Kuitenkaan omaisuuden (esim. laivat ja veneet) pelastaminen ei ole meripelastusta, vaan sen pelastamisen hoitavat pääsääntöisesti kaupalliset yritykset.
Lähteet
https://turvallisuuskomitea.fi/
Turvallisuuskomitea, 25.9.2020
https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka/eu-yhteistyo#0f966864
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö.
https://puolustusvoimat.fi/kansainvalinen-toiminta/eu-yhteinen-turvallisuus-puolustuspolitiikka
EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
https://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/valtioneuvoston_puolustusselonteko_2017#0f966864
Valtioneuvoston puolustusselonteko. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2017. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2017.
https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-2017/
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös / 2.11.2017. Turvallisuuskomitea.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi), 2 artikla, 2 momentti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070551#L2P15
Laki puolustusvoimista 11.5.2007/551
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000755#L3P12
Aluevalvontalaki, 18.8.2000/755
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041058
Laki Suomen talousvyöhykkeestä, 26.11.2004/1058
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050578#L11
Rajavartiolaki, 15.7.2005/578
https://www.raja.fi/meripelastus
Rajavartiolaitos, Meripelastus. 25.9.2020.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011145
Meripelastuslaki, 30.11.2001/1145
https://www.raja.fi/ohjeita/sar_co-operation/meripelastusohje_2010
Meripelastusohje, 2014 (päivitetty)., Sisäministeriö ja Rajavartiolaitoksen Esikunta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L2P19
Maankäyttö- ja rakennuslaki, 5.2.1999/132. 4 a § 29.3.2019/467.
