Matkailu ja virkistys

Visio 2030

Paikalliset toimijat kehittävät merialueiden virkistyskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden saavutettavuutta kestävästi alueelliset erityispiirteet huomioiden. Erityisenä vetovoimatekijöinä ovat luonto, elämyksellisyys ja aitous.

Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030

Nykytila 2030

Kuvaus

Saaristo, rannikko- ja merialueet ovat keskeisiä luonnon virkistyskäytön ja matkailun kannalta. Matkailu- ja virkistyspalveluiden monipuolisin tarjonta sijoittuu rannikon tuntumaan, mutta matkailu- ja virkistystoimintoja kohdistuu kaikille merialueen vyöhykkeille.

Tärkeimpiä virkistystoimintoja ovat retkeily, uinti, veneily ja muu vesillä liikkuminen, kalastus, metsästys (vesilinnut ja hylkeet), rannalla oleskelu ja luonnonrauhasta nauttiminen. Myös kesämökkeily on yksi merkittävä virkistysmuoto, yli 90 prosenttia Suomen kesämökeistä sijaitsee vesistöjen läheisyydessä (Lankia 2010). Meri- ja saaristoalueiden keskeisiä matkailukohteita ovat mm. kansallispuistot sekä erilaiset kulttuuriympäristöt. Luonto- ja erämatkailu on merkittävä saaristoon ja rannikolle suuntautuvan matkailun muoto (B42). Suomen rannikkoalueet on yksi kansallisista matkailun teema-alueista (B38). Vuonna 2017 16 % Suomen kaikista yöpymisistä kohdistui rannikolle ja saaristoon (pois lukien pääkaupunkiseutu).

Meriympäristön tila vaikuttaa olennaisesti virkistyksen ja matkailuelinkeinon edellytyksiin. Meriympäristön hyvä tila edistää matkailun ja virkistyksen mahdollisuuksia esimerkiksi puhtaan luonnon tarjoaminen elämyksien kautta, lisäksi esimerkiksi virkistyskalastus ja kalastusmatkailu ovat riippuvaisia kestävistä kalakannoista.

Matkailun perusedellytyksiä ovat kiinnostavat matkailukohteet ja tietoisuus niistä, kohteiden saavutettavuus ja kulkuyhteydet, palveluinfrastruktuuri (B11, B42, B33). Yleisesti vakaa turvallisuus- ja taloustilanne luo raamit matkailuelinkeinolle. Virkistyskäyttö edellyttää riittäviä virkistys- ja luontoalueita ja niiden saavutettavuutta, reittejä ja kulkuväyliä. Merenrantojen virkistyskäytön osalta vapaat, saavutettavat ranta-alueet ovat tärkeässä roolissa. Matkailu- ja virkistystoimintojen reunaehtona on herkkien merialueiden huomioiminen sekä toiminnan yhteensovittaminen paikallisten luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kanssa.

Tiekartta

Taustatietoa

Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa

Tarkastele kaikkien toimialojen synergiat ja ristiriidat -taulukkoa

Ekosysteemipalvelut

Matkailu- ja virkistystoimiala hyödyntää ainakin seuraavia meriekosysteemin tuottamia ekosysteemipalveluita:

– Kulttuuriset palvelut: elämykset, inspiraatio, merimaisema

– Tuotantopalvelut: kalakannat, lähiruoka, lähienergia

– Ylläpito- ja säätelypalvelut: meriluontoa ylläpitävät prosessit, elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus

– Hyödynnettyjen ekosysteemipalveluiden saatavuuteen vaikuttava merkittävin tekijä on meriympäristön hyvä tila, etenkin sen luomat edellytykset ylläpito – ja säätelypalveluiden tuotantoon.

(Ekosysteemipalveluista voit lukea lisää esim. Merialuesuunnittelun lähtökohtia -raportista B42.)

Kehityssuuntia

– Kansallinen ja kansainvälinen matkailu lisääntyy Suomessa. Merialueen, saariston ja rannikon matkailu perustuu keskeisiin vetovoimatekijöihin: paikalliseen luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä rauhaan, laatuun, elämyksellisyyteen ja aitouteen.

– Matkailu- ja virkistyspalveluiden ja -kohteiden saavutettavuus ja matkaketjut kehittyvät ja sujuvoituvat. Toimivat ja turvalliset väylät ja reitit sekä maalla että merellä takaavat pääsyn kohteille. Matalan kynnyksen merelle pääsyä lisätään eri käyttäjäryhmille.

– Matkailu ja virkistyskäyttö suuntautuvat pääosin rannikolle ja sisäsaaristoon, kun taas avomeri ja ulkosaaristo korostuvat harvempien käyttäjien erityiskohteina.

– Matkailupalvelut muodostavat helposti saavutettavia, eri sesongit huomioivia kokonaisuuksia yritysten verkostoitumisen ja digitaalisten palveluiden ja työkalujen avulla.

– Vedenalaisia kulttuuriperintö- ja luontokohteiden saavutettavuutta parannetaan ja niihin kohdistuva matkailu- ja virkistyskäyttö lisääntyy.

– Matkailua yhdistetään selkeämmin muihin toimialoihin, kuten kalastukseen, metsästykseen, luonnonsuojeluun ja kulttuuriperintöön.

– Lisääntyvä matkailu- ja virkistyskäyttö edellyttää onnistunutta yhteensovittamista rannikkoalueiden luonnon ja kulttuuriympäristöjen kantokyvyn kanssa.

– Ilmastonmuutos voi vaikuttaa matkailun edellytyksiin sekä suosioon.

(B42, B11, B21)