Photo by Hulki Okan Tabak on Unsplash
Merilogistiikka
Visio 2030
Merilogistiikka on globaalisti kilpailukykyistä, turvallista ja kestävää.
Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030
Kuvaus
Merilogistiikka
Merilogistiikka käsittää kaiken meriliikenteen ja siihen liittyvät meriväylät, lossi- ja lauttareitit, ankkurointialueet sekä satamat ja osittain niihin johtavat maalogistiikan väylät.
Suomen viennistä ja tuonnista noin 80 % hoidetaan meriteitse. Merirahdin kokonaismäärä on suurin Suomenlahdella. Myös matkustajaliikenne keskittyy Suomenlahdelle. Suomen rannikon 36 satamasta vilkkaimmat ovat matkustajamääriltään Helsinki, Turku ja Maarianhamina (B11).
Laivaväylien ja satamien logistinen verkosto ulottuu avomereltä rannikolle ja nivoutuu osaksi kaikkien liikennemuotojen muodostamaa liikennejärjestelmää. Turvalliset ja toimivat laivaväylät mahdollistavat liikenteen ja rahdin kulkemisen sekä luovat perustan muille elinkeinoille, kuten matkailulle ja kalastukselle.
Jäänmurto on keskeinen osa väylien ylläpitoa. Lisäksi ruoppaus ja maamassojen läjitys kuuluvat väylien ja satamien rakentamiseen ja kunnossapitoon (B42).
Satamat
Satamat ovat olennainen osa merilogistiikkaa. Keskeiset vientisatamat ovat logistisia solmukohtia, joiden toimintoja ovat mm. alusten lastaus ja purku, hinaus ja jäänmurto sekä matkustajapalvelut. Myös varustamot ovat osa satamaekosysteemiä (Leino ym. 2018). Satamien kehittämiseen kuuluu myös esim. satamakenttien ja laitureiden rakentamista.
Satama-alueen laajuus vaihtelee ollen noin 1-15 kilometriä rannasta merelle. Meriväylien ja satamien rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät toistuvia ruoppaus- ja läjitystoimenpiteitä, koska turvalliset, luotettavat ja sujuvat väylät, satamat ja logistiset jatkoyhteydet sekä kalusto luovat perustan toiminnalle. Ympärivuotisen liikenteen luotettavuuden ja huoltovarmuuden perusedellytyksiä ovat mm. jäänmurto, luotsaus, satamatoiminnot ja maaliikenneverkon liikennöitävyys (B18). Suhdanneriippuvaisen alan yleinen toimintaedellytys on suotuisa taloudellinen tilanne.
Päästöjen sekä muiden haitallisten ympäristövaikutusten (esim. vieraslajit) hallinta herkällä merialueella asettaa reunaehtoja meriliikenteelle. Meriväylien ja satama-alueiden kehittämisen yhtenä ympäristöhaasteena on myös ruopattavan ja läjitettävän maa-aineksen sijoittaminen (B42). Onnettomuusriskien minimointi ohjaa myös keskeisesti alan toimintoja.
Tiekartta
Väyliä kehitetty vastaamaan meriliikenteen volyymin kasvua
- – Varaudutaan meriliikenteen volyymin kasvuun
- – Kehitetään väyliä palvelemaan paremmin lisääntyvää meriliikennettä
- – Huomioidaan väylien kunnossapidon tarpeen lisääntyminen
- – Hyödynnetään ruoppausmassoja mahdollisuuksien mukaan läjityksessä sekä muilla toimialoilla (ml. lintuluodot, keinosaaret tuulivoimalle, kaivannaisteollisuus)
- – Huomioidaan TEN-T verkoston kehittäminen
- – Helsinki-Tallinna tunnelin kestävä suunnittelu ja rakentaminen
Satamien muuttuviin aluetarpeisiin on vastattu onnistuneesti
– Parannetaan satamien jätteidenkäsittelyä
Pienveneilyyn liittyvän infrastruktuurin ylläpito mahdollistaa toiminnan kehittymisen
– Parannetaan pienvenesatamien kierrätysmahdollisuuksia
Suomi on meriliikenteen murroksen edelläkävijä
– Varaudutaan väylien digitaaliseen viitoitukseen
Luonnonsuojelutoimijoiden kanssa ollaan luotu toimiva dialogi
– Määritellään toimialan mahdolliset keinot ennallistamiselle ja kompensoinnille infrahankkeiden yhteydessä
– Selvitetään ja lievennetään merenkulun vaikutuksia herkille alueille
Merilogistiikka palvelee kasvavaa matkailusektoria
– Nostetaan pääväylien palvelutasoa matkailun edellytysten turvaamiseksi (suuret matkustaja-alukset tarvitsevat omat laiturit ja fasiliteetit)
– Tarkastellaan talviväylien mahdollisuutta saaristossa ympärivuotisen matkailun mahdollistamiseksi
Merilogistiikka toimii turvallisesti viranomaisten valvonnassa
– Huolehditaan meriliikenteen turvallisuudesta ja turvataan viranomaisten toimintaedellytykset (myös kriisitilanteissa)
– Korostetaan viranomaisvalvonnan merkitystä (ml. öljyntorjuntaonnettomuuksien ehkäisy ja torjunta)
Taustatietoa
Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa
Ekosysteemipalvelut
Merilogistiikan toimiala hyödyntää merta/ meriekosysteemiä ensisijaisesti kulkualustana. Matkustajaliikenteelle myös meriekosysteemin tila ja kulttuuriset palvelut kuten elämykset ja merimaisemat ovat merkittäviä.
Hyödynnettyjen ekosysteemipalveluiden saatavuuteen vaikuttaa meren pinnan korkeus, maankohoaminen (väylien ruoppaus) sekä toimivat ylläpito- ja säätelypalvelut.
Tämänhetkisiä kehityssuuntia
– Merilogistiikka muodostuu yhä keskeisemmäksi toimialaksi liikennemäärien lisääntyessä erityisesti Etelä-Suomessa. Toimialaan vaikuttavat mm. teknologian ja digitalisaation kehittyminen.
– Laivojen koko kasvanee, mikä edellyttää meriväylien ja satamien laajentamista ja syventämistä lisäten siten myös ruoppaus- ja läjitystoimenpiteitä.
– Automatisaatio, tiedonsiirto ja digitalisaatio lisääntyvät. Väylät ja laivat kommunikoivat keskenään ja liikenteenohjaus on yhä enemmän automatisoitua. Henkilökuntaa tarvitaan kuitenkin edelleen laivojen ohjauksessa.
– Satamat keskittyvät, niiden rooli vahvistuu ja palveluntarjonta lisääntyy. Satama-alueet laajenevat ja niiden toimintojen, kuten rahdin käsittelyn, automatisaatiota ja robotisaatiota kehitetään. Tekoäly ja langaton tiedonsiirto mahdollistavat kustannusten vähentämisen. Pienet satamat saattavat erikoistua tai muuttua matkailusatamiksi.
– Laivojen päästörajoitukset heijastuvat mm. polttoaineiden käyttöön ja uusien alusten rakentamiseen mm. rungon muotoilun ja potkuritekniikan osalta. Jäte- ja painolastivesien hallintaa parannetaan. Lisäksi kiertotalous otetaan paremmin huomioon panostamalla alusten huoltoon ja materiaalien uudelleenkäyttöö
– Meriliikenteen kasvun vuoksi ympäristöön kohdistuva paine kasvaa ja tarve yhteensovittamiselle muiden toimialojen ja meriekosysteemien kanssa lisääntyy. Ruoppauksen aiheuttamia haittoja pyritään hillitsemään paremmalla suunnittelulla. Maamassoja voidaan hyödyntää mm. lintuluotojen tai tuulivoimalle soveltuvien tekosaarten luomiseen.
– Lisääntyvä liikenne voi kasvattaa onnettomuusriskejä.
– Ilmastonmuutoksen myötä jäätön aika pitenee ja jäänmurron tarve vähenee.
– Meriliikenne mahdollistaa matkailun merialueella. Pääväylillä olevaa palvelutasoa parannetaan, ja myös luonnonsatamia tarvitaan. Talvimatkailua voidaan edistää saaristossa kiinnittämällä huomiota talviväylien tarjontaan ja huoltoon.
– Mahdollinen Helsinki-Tallinna -tunneli vaikuttaa merilogistiikkaan.
