Visiona on, että Suomen meriklusteri on maailman luovin, joustavin ja muuntautumiskykyisin meritoimintojen verkosto.
Meriteollisuus sisältää laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakat sekä meriteknisen alan osa- ja kokonaistoimittajat. Lisäksi meriteollisuuteen lasketaan mukaan suunnittelutoimistot sekä ohjelmointi-, järjestelmä- ja laitetoimittajat. Merialuesuunnittelua ajatellen tärkeimmät ovat telakat ja merkittävät telakat sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Porissa, Raumalla, Salossa, Kokkolassa ja Uudessakaupungissa.
Kansainväliset tavoitteet ja sopimukset
Meriteollisuuden kansainvälisiä tavoitteita ovat muun muassa innovaatioiden lisääminen Euroopan laivanrakennus- ja laivavarusteteollisuudessa, laivojen ympäristövaikutusten pienentäminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen ympäristö- ja turvallisuusmääräysten pohjalta.
Laivanrakennuksen kansainväliset standardit laaditaan ISOn komiteassa Ships and marine technology. Komitean toimialue kattaa laivanrakennuksessa ja laivojen toiminnassa käytetyt rakenteet ja laitteet, merenkulun ympäristökysymykset sekä kaikki muut Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vaatimusten alaiset meriteollisuuteen liittyvät kohteet. Valmiita standardeja on tällä hetkellä yli 200 kappaletta.
Direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta, eli Seveso III -direktiivillä voi olla suoria alueellisia vaikutuksia merialuesuunnitteluun.
Kansalliset tavoitteet ja sopimukset
Suomen meripolitiikassa tavoitteena on, että Suomi turvaa meriklusterin kasvun mahdollisuudet ja kilpailukykyisen toimintaympäristön, jotta meriklusteri voi tuottaa kilpailukykyisiä innovatiivisia ratkaisuja, palveluja ja tuotteita globaaleille markkinoille.
Suomen Itämeren alueen strategiassa sanotaan, että Suomi toimii aktiivisesti, jotta Itämeren alue on malliratkaisujen tuottaja turvalliseen ja puhtaaseen meriteollisuuteen ja verkottunut, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja uuden teknologian hyödyntämisen kärjessä.
Tavoitteena on meriteollisuuden kilpailukuvun vahvistaminen, meriä koskevaan tutkimukseen panostaminen sekä talvimerenkulkuun soveltuvien alusten rakentamisen mahdollistaminen energiatehokkuusindeksin määrittelyssä. Kilpailukyvyn vahvistamisessa tärkeätä on toimittajaverkoston yritysten jatkuva kehittäminen ja kansainvälistäminen sekä innovaatiotoiminnan ja digitalisaation kehittymisen tukeminen. Tavoitteena on, että Itämeri olisi autonomisen meriliikenteen edelläkävijä Itämeren maiden yhteistyötä edistämällä. Pitää myös huolehtia siitä, että kansainvälinen säädösympäristö luo globaalisti yhdenmukaisen toimintaympäristön ja suomalaiselle meriteollisuudelle mahdollisuuden kilpailla maailmanmarkkinoilla.
Meriklusterin Strategisen tutkimusagendan 2017–2025 vision mukaan Suomen meriklusteri on maailman luovin, joustavin ja muuntautumiskykyisin meritoimintojen verkosto vuonna 2025. Kehityspanoksia suunnataan erityisesti meriliikenteen päästöjen vähentämiseen, digitaalisuuden hyödyntämiseen sekä tuotannon verkostojen tehokkuuden parantamiseen.