Meriteollisuus
Visio 2030
Meriteollisuus edistää merialueiden kestävää ja tarpeen mukaisia käyttöä ja minimoi toimintojen haittavaikutuksia teknologiaa kehittäen ja hyödyntäen. Kasvava meriteollisuus tuottaa hyvinvointia paikallisesti ja kansallisesti.
Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030
Kuvaus
Meriteollisuus tuottaa teknologisia ratkaisuja ja palveluita merien hyödyntämiseen ja merikuljetuksiin. Ala koostuu meriteknisen alan laitevalmistajista, kokonaistoimittajista, suunnittelu-, ohjelmisto-, materiaali -ja järjestelmätoimittajista sekä laivanrakennus-, korjaus -ja offshore -telakoista (B22).
Meriteollisuudelle on ominaista laaja ja monitasoinen alihankintaverkosto. Alan veturiyritysten saamat tilaukset vaikuttavat lukuisten pääalihankkijoiden kautta koko alihankintaverkostoon. Esim. yhden risteilyaluksen rakentamiseen osallistuu n. 1800 yritystä (B23). Näitä ovat mm. konetoimittajat, laivanrakennuksen, risteilyalusten rakentamisen ja offshore-teollisuuden yritykset, teräsrakenteiden valmistajat, levyseppätyöt ja sähkö- ja asennustyöt. Alaan kuuluvat myös suunnittelu -ja konsultointitoimistot ja ohjelmistoyritykset, sekä esim. ravintola- ja hyttialueiden kokonaistoimittajat (B23). Telakat toimivat merkittävinä toimijoita yhdistävänä tekijänä (B11).
Meriteollisuuden toiminnan edellytyksiä ovat kysyntä tuotteille, esim. risteilijöille, sekä yritysten osaamisen, työvoiman, tuotteiden ja palveluiden saatavuus. Toiminta edellyttää myös luotettavia ja sujuvia liikenneyhteyksiä ja kuljetusketjuja. Meriteollisuutta ja logistiikkaa koskevat ympäristö- ja turvallisuusmääräykset luovat reunaehdot alan toiminnalle ja ohjaavat kehitystyötä huomioimaan esimerkiksi rikki- ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevia tavoitteita uusia tuotteita ja teknologisia ratkaisuja luotaessa (B7).
Tiekartta
Telakoiden muuttuvat tarpeet on huomioitu aluesuunnittelussa
– Ylläpidetään kattava infrastruktuuri telakoiden toimintaedellytysten turvaamiseksi (ml. liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet)
– Varaudutaan uusien infrahankkeiden rakentamiseen
– Varaudutaan telakoiden kasvavaan tilatarpeeseen alusten kasvaessa
– Valmistaudutaan sähköistyvään meriliikenteeseen sekä autonomisten ja kauko-ohjattavien alusten käyttöönottoon
– Parannetaan kykyä toimia digitalisoituvan meriliikenteen tukena (tiedon- ja sähkönsiirto)
Meriklusterin toimintaedellytykset on turvattu
– Luodaan edellytykset uusien investointien sijoittumiselle ja turvataan meriteollisuusklusterin kasvumahdollisuudet
– Autonomisen meriliikenteen testausmahdollisuuksien varmistaminen myös tulevaisuudessa
– Ennakoidaan alan muutoksia huomioiden meriteollisuuden riippuvuus muista toimialoista ja vientinäkymistä
Toimiala huomioi ympäristön paineet sekä meriliikenteen muutokset onnistuneesti omassa toiminnassaan
– Rajat ylittävä yhteistyö ja sitoutuminen kestävään kehitykseen kaikessa toiminnassa
– Implementoidaan päästövähennystavoitteita rannikon teollisuuteen
Yhteistyö toimii saumattomasti erityisesti merilogistiikan ja matkailun kanssa
– Syvennetään vuoropuhelua ja yhteistyötä eri sektoreiden välillä (ml. merilogistiikka, matkailu ja aluesuunnittelu)
– Meriteollisuuden innovaatioiden hyödyntäminen ja yhteiskehittäminen yhdessä muiden toimialojen kanssa
Kansainvälinen vaikuttaminen on lisääntynyt
– Vaikutetaan ja osallistutaan mahdollisuuksien rajoissa kansainvälisen sääntelyn kehitykseen
Toimialan selkeä tilannekuva tukee alan kehitystä
– Ylläpidetään tilannekuvaa toimialan kehityksestä, jotta sääntely pysyy mukana
– Kehitetään suomalaista meriteollisuusosaamista ja huomioidaan sen vientimahdollisuudet
Taustatietoa
Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa
Ekosysteemipalvelut
Meriteollisuus käyttää merta/ meriekosysteemiä kulku- ja testialustana, mutta hyödyntää myös seuraavia meriekosysteemin tuottamia ekosysteemipalveluita:
Ylläpito- ja säätelypalvelut: meren kysy sitoa ja neutraloida haitta-aineita, pienilmastonsäätely
Tämänhetkisiä kehityssuuntia
– Lisääntyvä liikenne ja merituulivoiman tuotanto vaikuttavat meriteollisuuteen positiivisesti. Uudisrakennus- ja korjaustelakoiden ja offshoretuotantolaitosten sekä niiden ympärillä toimivien yritysten kannattavuus paranee. Yleinen tehostamisen vaatimus edellyttää meriteollisuuden toimijoilta erikoistumista ja sopeutumista. Kasvavat laivakoot edellyttävät yhä suurempia telakka-alueita.
– Meriteollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan digitalisaation, innovaatioiden ja tutkimuksen tukemisen, yritysten kehittämistyön ja kansainvälisyyden kasvun myötä. Soveltuville ulkosaariston tai avomeren alueille luodaan testialueita, joilla voidaan kehittää mm. autonomista liikennettä ja muita teknologisia ratkaisuja.
– Päästövähennystavoitteet ja muut ympäristönormit asettavat toiminnalle reunaehtoja. Merenkulussa pyritään jätteettömyyteen ja päästöttömyyteen sekä kehitetään niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Teollisuuteen liittyvä raskas maaliikenne tuottaa päästöjä ja kuormitusta ympäristöön.
(B42)
