Alueen maatuulivoimakapasiteetin ollessa käytössä ja energian hinnan noustessa intressit merituulivoimaa kohtaan lisääntyvät. Merituulivoimaa rakennetaan Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosaan, joskin suojeluarvot jäävät vähemmälle huomiolle. Alueen etuna merituulivoiman rakentamisessa on matala syvyys. Merituulivoimaa sijoitetaan Selkämerellä Porin ja Rauman edustalla ja väljästi Uudestakaupungista Poriin, ehkä myös Merikarvialle. Maanomistus siirtyy yhä vahvemmin suuryritysten nimiin, mikä voi tällä alueella tarkoittaa meriteollisuusyritysten kiinnostusta ostaa maakaistaleita rannikolta.
Sekä autonomisia että perinteisiä aluksia nähdään merialueella, mikä lisää meriliikenteen valvontaa. Saaristomeren alue hyötyy uusista etäohjauskeskuksista, sillä alueella on laajaa osaamista ja koulutusta merenkulkuun liittyen. Toisaalta alue on merenkulun kannalta haasteellinen automatisoidulle meriliikenteelle. Meriteollisuus ja meriliikenteen uudet ratkaisut tuovat alueelle paljon elinvoimaa ja alan korkeakoulutuksen myötä alueesta tulee kansainvälisesti tunnustettu sinisen teknologian ja modernin merenkulun keskus. Jääpeitteen väheneminen lisää liikennöivien laivojen määrää alueella ja tulevaisuudessa laivojen on mahdollista liikennöidä ilman jääluokitusta ja pienemmillä moottoreilla, aiheuttaen näin vähemmän päästöjä. Lisääntyneen meriliikenteen myötä onnettomuusriski saaristossa kasvaa. Satamia yhdistetään ja osa siirtyy ulkomaiseen omistukseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alueella merkittävät. Kuivakaudet ja sadekauden valumat lisääntyvät. Maatalouden vaikutus saaristoon kasvaa. Meriympäristön tuhoutuminen jatkuu ja etenkin merenpohjan tila heikkenee. Pohja on täynnä rihmalevää ja suurin osa pohjasta on kuollut.
Mahdollinen yritysten ehdoilla tapahtuva kiintiösääntelyjärjestelmän purkautuminen uhkaa kalakantojen kestävää kalastusta. Kalavarojen hyödyntämistä ohjaa yritysten pitkän aikavälin tuoton maksimoinnin näkökulma. Suuryritysten ajamana logistiikka kehittyy ja tuotantovolyymit kasvavat, mikä mahdollistaa uusien kalapohjaisten tuotteiden lanseeraukset paikallisen yliopistoyhteistyön kautta. Turun yliopistojen osaaminen tukee korkean lisäarvon tuotteiden (kuten levien käyttö biopolttoaineisiin) kehittämistä. Saaristomerellä vesiviljelyn potentiaali on jo pitkälti käytössä, joten fokus siirtyy eteläiselle Selkämerelle ja suuriin viljely-yksiköihin. Alueen vesiviljelylaitokset herättävät kiinnostusta ulkomaisissa sijoittajissa. Rannikon merkitys elinkeinojen näkökulmasta vähenee, mikä heikentää aluetaloutta.
(ml. kulttuuriperintö)
Saariston kulttuuriperinnön säilyminen ja perinteiset elinkeinot ovat uhattuna. Turistit suuntaavat isoille risteilyille, jotka eivät juuri hyödytä saariston satamia tai matkailuyrittäjyyttä. Massamatkailu keskittyy muutamiin helposti saavutettaviin kohteisiin (esim. Örö ja Utö). Lisäksi luodaan ”keinotekoisia” matkailukohteita. Merialueen muut käyttömuodot rajoittavat matkailua. Saariston pysyvä asutus vähenee, mikä entisestään heikentää palveluntarjontaa. Toisaalta, Itämeren alueen kaupunkien elinvoima ja houkuttelevuus kasvaa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia mm. Turun lähisaaristolle. Myös muut kaupungit kiinnostavat kulttuuriperinnön osalta (esim. Rauma), mutta edellytyksenä on hyvät kulkuyhteydet – joko risteilyn kautta tai maitse. Toisaalta aktivismituristi saa ihmisiä liikkeelle saaristoon erilaisiin luonnonhoitotöihin.
Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
MEREN HYVÄ TILA
Riskit
Mahdollisuudet
SININEN KASVU
Riskit
Mahdollisuudet
IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
Riskit
Mahdollisuudet