Tanssia suuryritysten kanssa

Valtakunnallinen kuvaus

YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Globaalit kauppavirrat tiivistyvät ja markkinaliberaalissa EU:ssa sääntelyä puretaan. Kansainväliset suuryritykset investoivat Suomeen esimerkiksi logistiikkaan ja merenalaisiin datakeskuksiin. Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän ja yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen on vaikeaa. Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yritysten tarpeisiin. Resurssien kova kysyntä johtaa kaivannaisalan laajentumiseen Itämerelle, erityisesti Saaristomeren alueelle (esim. akku-teknologia, lääketeollisuus). Merkittäviä uusia innovaatioita saadaan aikaan merenpohjan tutkimisessa ja ravinteiden hyödyntämisessä. Yksilöiden ja pienten ryhmien ajama ympäristöradikalismi lisääntyy.

ENERGIA

Ympäristöpolitiikka on tehotonta kehityksen ollessa hyvin yritys- ja teknologiavetoista eikä fossiilisista polttoaineista päästä eroon toivotulla tavalla. Myös turpeen käyttö lisää meren ravinnekuormitusta. Yhteiskunnan sähköistyessä energian kysyntä kasvaa Itämeren alueella (esim. 5G-verkko, liikenne, älykaupungit) ja suuria tuotantolaitoksia suositaan. Merituulivoimaa rakennetaan globaalien suuryritysten toimesta erittäin laajoina kokonaisuuksina (avomerelle) melko sääntelemättömästi, mikä aiheuttaa konflikteja merialueiden käytön suhteen.

MERILIIKENNE

Tietoliikenteen ja autonomisen teknologian kehitys vaikuttavat nopeasti logistiikkaan. Autonomiset alukset yleistyvät merellä ja olemassa olevaa väylästöä laajennetaan ja syvennetään. Kaupungeissa ja kasvu-käytävillä ihmis- ja tavaravirrat liikkuvat saumattomasti, mutta harvaan asutuille alueille kuljetukset puolestaan hidastuvat ja kallistuvat. Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan kiinalaisten investointien turvin, mikä vaikuttaa erityisesti matkustajaliikenteeseen. Merilogistiikan määrä ja alusten koko kasvaa ja uusia ratkaisuja kehitetään yritysten ehdoilla (mm. yritysten omat logistiset verkostot). Myös liikennöinti Jäämerellä lisääntyy tasaisesti jääpeitteen sulaessa ja Koillisväylän logistinen merkitys kasvaa (Kiinan intressit, jäämeren rata).

KAUPUNGIT JA VÄESTÖ

Väestö keskittyy Itämeren alueen suuriin kaupunkeihin (ml. Pietari, Tukholma, Helsinki, Tallinna, Turku) ja muiden rannikkokaupunkien merkitys vähenee. Yhdyskunnat kasvavat erityisesti Helsingissä ja Turussa ja kaupunkien hulevedet lisääntyvät. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uupuminen EU-tasolla johtaa hallitsemattomaan pakolaiskriisiin. Ilmastopakolaisuus kasvattaa Itämeren yli meriteitse tulevia matkustajavirtoja ja edellyttää valtioilta uudenlaista yhteistyötä ja rajatoimintoja. Suurin osa meriliikenteestä suuntautuu Suomenlahdelle, metropoliseudun tuntumaan.

YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA

Itämeri on taantunut ongelmapotilaaksi meren rehevöitymisen ja hapettomuusongelman pahentuessa kaikilla merialueilla. Kasvava laivaliikenne ja vesirakentaminen vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja vieraslajit runsastuvat. Maatalouden päästöistä aiheutuvia ravinteita valuu runsaiden sateiden mukana entistä enemmän Itämereen ja ravinnekuormitus lisääntyy. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja rannikkoalueiden tulvat yleistyvät. Lisääntyneet sateet ja valumavedet vähentävät Itämeren suolapitoisuutta, mikä vaikeuttaa avainlajien ja -yhteisöjen elinoloja.. Merenpinta nousee ja vaikuttaa rannikkoalueisiin erityisesti myrskyjen aikana. Myös talvinen jääpeite on pienentynyt huomattavasti.

KALASTUS JA VESIVILJELY

Monet kalalajit ajautuvat ahtaalle elinympäristöjen muuttuessa ja lajisto muuttuminen vaikuttaa kalastukseen. Avainlajit, kuten rakkolevä, katoaa ja Itämeren ekosysteemi horjuu. Veden laadun kaupallinen ruokakalastus vähenee merkittävästi ja rehukalan pyynti lisääntyy. Tyypilliset makeanveden kalalajit yleistyvät ja kalastuslaivasto keskittyy (troolaus kauempana rannasta). Kalan kysyntä ulkomailta on voimakasta ja kalatuotteiden vienti kasvaa. Kohonnut veden lämpötila vaikeuttaa vesiviljelyä etelässä ja paine siirtyä pohjoiseen kasvaa. Vesiviljely lisääntyy sen mukaan kun se on kannattavaa ja yritykset keskittävät tuotantoaan entistä suurempiin yksikköihin. Suuret laitokset sijoittuvat ensisijaisesti erinomaisten kasvatusolosuhteiden mukaan (vrt. ravinnekuormituksen mukaan).

MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ

Matkailijoiden mielenkiinto kohdistuu Itämeren suuriin kaupunkeihin ja kulttuuriperintöön ja matkailu keskittyy kaupunkien läheisyyteen. Kulttuuriperintökohteita ostetaan valtiolta yksityiskäyttöön, mikä vaarantaa kulttuuriperinnön säilymisen (esimerkiksi Puolustusvoimilta vapautuvat alueet). Itämeren kaupunkien etuna nähdään nopea saavutettavuus ja alueen kulttuurihistoria kiinnostaa esimerkiksi aasialaisia turisteja. Ilmastonmuutoksen kasvavien vaikutusten vuoksi myös saksalaisturisteja siirtyy helteisen Välimeren sijasta Itämeren helposti saavutettaviin matkakohteisiin. Itämeren risteilymatkailu kasvaa voimakkaasti (esim. suuret hotellilaivat). Meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen (esim. merenalaiset datakeskukset) vähentävät luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa ja aiheuttavat kiellettyjen alueiden syntymistä. Myös aktivismiturismi lisääntyy.

Juonenkuvaus

2019-2025

  • Maiden välinen kasvava kilpailu ajaa Euroopan keventämään elinkeinoihin kohdistuvaa sääntelyä. Myös Suomessa ryhdytään sääntelynpurkutalkoisiin yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistuessa.
  • Kaupungistumisen tahti kiihtyy entisestään ja Itämeren alueen suurkaupungit, kuten Pietari, Tukholma ja Helsinki kasvavat hallitsemattomasti. Kaupunkien hulevedet ja roskaaminen (ml. mikromuovit, uudet kemikaalit) lisääntyvät.
  • Kiina lisää investointejaan eurooppalaisiin infrastruktuurihankkeisiin. Helsinki-Tallinna junatunnelin rakentaminen aloitetaan kiinalaisen rahoituksen turvin. Suunnitellut keinotekoiset saaret saavat myös rakennusluvan.
  • Yhteiskunnan sähköistyessä energian kysyntä kasvaa Itämeren alueella (esim. 5G-verkko, liikenne, älykaupungit) ja suuria tuotantolaitoksia suositaan. Myös Koillisväylän datakaapeli Barentsinmereltä Aasiaan valmistuu.
  • Merimineraalien (telluuri, koboltti, mangaani, fosfori) hyödyntäminen lisääntyy ja paine merenalaisen kaivostoiminnan kehittämiseen lisääntyy. Suuryritykset investoivat Suomeen myös merenalaisiin datakeskuksiin.
  • Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa yhä enemmän ja yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen on vaikeaa. Kansalaiset vierastavat ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitettuja ohjauskeinoja eikä yhteiskunnan päästöjä saada vähennettyä riittävästi.
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja rannikkoalueiden tulvat voimistuvat Itämeren alueella. Asenteet meriympäristön suojelua kohtaan ovat välinpitämättömät ja yhteistyö maiden välillä poukkoilevaa.
  • Sääntelyn keventyessä myös suuria vesiviljelylaitoksia kaavaillaan erityisesti pohjoisille merialueille.

2025-2035

  • Yhteiskunnallinen keskustelu painottuu talouskasvun edistämiseen ja EU:n ympäristöpolitiikka osoittautuu tehottomaksi kehityksen ollessa hyvin yritys- ja teknologiavetoista. Globaalien ilmastosopimusten toteutus takkuaa.
  • Erittäin suuria merituulivoimapuistoja rakennetaan avomerelle erityisesti globaalien suuryritysten toimesta melko sääntelemättömästi.
  • Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli avataan matkustaja-
    ja rahtiliikenteelle
    , mikä lisää merkittävästi kaupunkien välistä työmatkaliikennettä. Myös Rail Baltica-yhteys Varsovasta Tallinnaan valmistuu.
  • Satamia yhdistetään ja osa siirtyy ulkomaiseen omistukseen.
  • Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uupuminen EU-tasolla johtaa hallitsemattomaan pakolaiskriisiin, mikä kasvattaa myös Itämeren yli meriteitse tulevia matkustajavirtoja.
  • Myös saksalaisturisteja siirtyy helteisen Välimeren sijasta Itämeren helposti saavutettaviin matkakohteisiin ja risteilymatkailu Itämerellä kasvaa voimakkaasti.
  • Merimineraalien kasvava kysyntä johtaa kaivannaisalan laajentumiseen Itämerelle (esim. akkuteknologia, lääketeollisuus), erityisesti Saaristomeren alueelle.
  • Kuormitus Itämerellä lisääntyy merkittävästi kasvavan laivaliikenteen ja vesirakentamisen vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi vieraslajien lisääntymisenä. Lisääntyneet sateet ja valumavedet vähentävät Itämeren suolapitoisuutta ja ravinnekuormitus kasvaa.
  • Huono veden laatu ja voimakkaat myrskyt hidastavat vesiviljelyn kehitystä ja meren lämpeneminen siirtää kalankasvatuksen painopistettä pohjoiseen. Kaupallinen ruokakalastus vähenee merkittävästi ja rehukalan pyynti lisääntyy entisestään.

2035-2050

  • Ihmisten turhautuessa sääntelyn voimattomuuteen yksilöiden ja pienten ryhmien ajama ympäristöradikalismi vahvistuu. Suuret yritykset ja kaupungit ottavat vahvempaa roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
  • Saastunutta ja ruuhkaista Itämerta hyödynnetään pitkälti päästöttömän energian ja teollisuuden raaka-aineiden lähteenä digitalisoituneille yhteiskunnille.
  • Meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen jää ilmastopäästöjen minimoinnin jalkoihin ja luonnonsuojelualueet vähenevät.
  • Suuryritykset kehittävät entistä enemmän yksityisiä energiantuotannon ratkaisuja ja logistisia verkostoja. Myös autonominen rahtiliikenne lisääntyy Itämerellä ja uusia etäohjauskeskuksia perustetaan.
  • Jääpeitteen sulaessa liikennöinti myös Jäämerellä kasvaa tasaisesti ja Koillisväylän logistinen merkitys korostuu (Kiinan intressit, jäämeren rata).
  • Yritysten yksityiset merialueet yleistyvät (esim. merenalaiset datakeskukset, autonomisten alusten testialueet), mikä vaikuttaa mm. kulttuuriperinnön säilymiseen.
  • Meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua huomattavasti. Kasvanut turismi tuo elinvoimaa suurimmille kaupungeille, mutta saariston infrastruktuuri ja palvelut heikkenevät.
  • Itämeren ekosysteemi muuttuu merkittävästi ja monet avainlajit, kuten rakkolevä katoavat. Itämeri muuntautuu lämpimäksi ja rehevöityneeksi makean veden altaaksi.
  • Elintarvikkeeksi tuotetun kotimaisen kalan kysyntä laskee ja Suomessa syödään lähes täysin ulkomaista tuontikalaa.

Vaikutuksia

SININEN KASVU

  • Luonnonvarojen käyttö on voimakasta ja lyhytnäköistä. Toiminnot keskittyvät suuryksikköihin ja painopistealueille, kuten laajoille tuulivoima-alueille, matkailun hotspot-alueille sekä vilkkaille risteily- ja logistiikkareiteille.
  • Elinkeinot polarisoituvat ja keskittyvät, esimerkiksi kalankasvatus lisääntyy, mutta kalastuskulttuuri näivettyy; matkailu- ja virkistymismahdollisuudet painottuvat tietyille alueille ja varakkaille. Alueet polarisoituvat elinkeinoelämältään voittaja- ja häviäjäseuduiksi.
  • Toimintojen lisääntyessä ja säätelyn vähentyessä sektoreiden välille syntyy ristiriitoja. Toisaalta synergiaedut toimijoiden kesken mahdollistuvat. Kiertotalouden ja cleantechin innovaatiot luovat mahdollisuuksia.
  • Ekosysteemipalvelut heikkenevät, mikä heikentää sinisen talouden mahdollisuuksia, esim. meren tilan taantumisen negatiiviset vaikutukset kalanviljelyyn, ympäristön tilan heikkenemisen vaikutus matkailuun.

YMPÄRISTÖN TILA

  • Meriympäristön ekologinen tila järkkyy, ja veden laatu heikkenee, hapettomat alueet lisääntyvät, monimuotoisuus vähenee.
  • Syrjään jäävillä alueilla luontoarvot voivat vahvistua käytön vähentyessä.
  • Saaristo ja syrjäiset seudut autioituvat, jolloin alueiden kulttuuriympäristö ja -perintö on vaarassa näivettyä.
  • Voimakas meriliikenteen kehitys ja lisääntyvä matkailu lisää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
  • Suuren mittakaavan toiminnot mahdollistavat raaka-ainetehokkuuden maksimoinnin. Kansalaisliikehdintä saattaa aktivoitua ympäristön tilan heiketessä ja luoda painetta suuryritysten toimintaa kohtaan. On mahdollista, että suuryritykset alkavat investoida kestäviin toimintatapoihin ja tekniikkaan, mikä edistää ympäristön tilan kohentumista.

Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 1 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kasvuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

IHMISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS

  • Luonnonvaroista saatavat hyödyt ohjautuvat suuryrityksille paikallisympäristön tilan ja paikallisten toimijoiden kustannuksella.
  • Yritysvetoisuus tuo lisää työpaikkoja hotspot-alueille, kun taas saariston ja syrjäseutujen palvelut häviävät ja elinmahdollisuudet heikkenevät.
  • Jokamiehen oikeudet heikentyvät yksityistämisen myötä.

Tarkastele aluekuvauksia: