Valtakunnallinen kuvaus
Globaalit kauppavirrat tiivistyvät ja markkinaliberaalissa EU:ssa sääntelyä puretaan. Kansainväliset suuryritykset investoivat Suomeen esimerkiksi logistiikkaan ja merenalaisiin datakeskuksiin. Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän ja yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen on vaikeaa. Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yritysten tarpeisiin. Resurssien kova kysyntä johtaa kaivannaisalan laajentumiseen Itämerelle, erityisesti Saaristomeren alueelle (esim. akku-teknologia, lääketeollisuus). Merkittäviä uusia innovaatioita saadaan aikaan merenpohjan tutkimisessa ja ravinteiden hyödyntämisessä. Yksilöiden ja pienten ryhmien ajama ympäristöradikalismi lisääntyy.
Ympäristöpolitiikka on tehotonta kehityksen ollessa hyvin yritys- ja teknologiavetoista eikä fossiilisista polttoaineista päästä eroon toivotulla tavalla. Myös turpeen käyttö lisää meren ravinnekuormitusta. Yhteiskunnan sähköistyessä energian kysyntä kasvaa Itämeren alueella (esim. 5G-verkko, liikenne, älykaupungit) ja suuria tuotantolaitoksia suositaan. Merituulivoimaa rakennetaan globaalien suuryritysten toimesta erittäin laajoina kokonaisuuksina (avomerelle) melko sääntelemättömästi, mikä aiheuttaa konflikteja merialueiden käytön suhteen.
Tietoliikenteen ja autonomisen teknologian kehitys vaikuttavat nopeasti logistiikkaan. Autonomiset alukset yleistyvät merellä ja olemassa olevaa väylästöä laajennetaan ja syvennetään. Kaupungeissa ja kasvu-käytävillä ihmis- ja tavaravirrat liikkuvat saumattomasti, mutta harvaan asutuille alueille kuljetukset puolestaan hidastuvat ja kallistuvat. Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan kiinalaisten investointien turvin, mikä vaikuttaa erityisesti matkustajaliikenteeseen. Merilogistiikan määrä ja alusten koko kasvaa ja uusia ratkaisuja kehitetään yritysten ehdoilla (mm. yritysten omat logistiset verkostot). Myös liikennöinti Jäämerellä lisääntyy tasaisesti jääpeitteen sulaessa ja Koillisväylän logistinen merkitys kasvaa (Kiinan intressit, jäämeren rata).
Väestö keskittyy Itämeren alueen suuriin kaupunkeihin (ml. Pietari, Tukholma, Helsinki, Tallinna, Turku) ja muiden rannikkokaupunkien merkitys vähenee. Yhdyskunnat kasvavat erityisesti Helsingissä ja Turussa ja kaupunkien hulevedet lisääntyvät. Yhteisen maahanmuuttopolitiikan uupuminen EU-tasolla johtaa hallitsemattomaan pakolaiskriisiin. Ilmastopakolaisuus kasvattaa Itämeren yli meriteitse tulevia matkustajavirtoja ja edellyttää valtioilta uudenlaista yhteistyötä ja rajatoimintoja. Suurin osa meriliikenteestä suuntautuu Suomenlahdelle, metropoliseudun tuntumaan.
Itämeri on taantunut ongelmapotilaaksi meren rehevöitymisen ja hapettomuusongelman pahentuessa kaikilla merialueilla. Kasvava laivaliikenne ja vesirakentaminen vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja vieraslajit runsastuvat. Maatalouden päästöistä aiheutuvia ravinteita valuu runsaiden sateiden mukana entistä enemmän Itämereen ja ravinnekuormitus lisääntyy. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja rannikkoalueiden tulvat yleistyvät. Lisääntyneet sateet ja valumavedet vähentävät Itämeren suolapitoisuutta, mikä vaikeuttaa avainlajien ja -yhteisöjen elinoloja.. Merenpinta nousee ja vaikuttaa rannikkoalueisiin erityisesti myrskyjen aikana. Myös talvinen jääpeite on pienentynyt huomattavasti.
Monet kalalajit ajautuvat ahtaalle elinympäristöjen muuttuessa ja lajisto muuttuminen vaikuttaa kalastukseen. Avainlajit, kuten rakkolevä, katoaa ja Itämeren ekosysteemi horjuu. Veden laadun kaupallinen ruokakalastus vähenee merkittävästi ja rehukalan pyynti lisääntyy. Tyypilliset makeanveden kalalajit yleistyvät ja kalastuslaivasto keskittyy (troolaus kauempana rannasta). Kalan kysyntä ulkomailta on voimakasta ja kalatuotteiden vienti kasvaa. Kohonnut veden lämpötila vaikeuttaa vesiviljelyä etelässä ja paine siirtyä pohjoiseen kasvaa. Vesiviljely lisääntyy sen mukaan kun se on kannattavaa ja yritykset keskittävät tuotantoaan entistä suurempiin yksikköihin. Suuret laitokset sijoittuvat ensisijaisesti erinomaisten kasvatusolosuhteiden mukaan (vrt. ravinnekuormituksen mukaan).
Matkailijoiden mielenkiinto kohdistuu Itämeren suuriin kaupunkeihin ja kulttuuriperintöön ja matkailu keskittyy kaupunkien läheisyyteen. Kulttuuriperintökohteita ostetaan valtiolta yksityiskäyttöön, mikä vaarantaa kulttuuriperinnön säilymisen (esimerkiksi Puolustusvoimilta vapautuvat alueet). Itämeren kaupunkien etuna nähdään nopea saavutettavuus ja alueen kulttuurihistoria kiinnostaa esimerkiksi aasialaisia turisteja. Ilmastonmuutoksen kasvavien vaikutusten vuoksi myös saksalaisturisteja siirtyy helteisen Välimeren sijasta Itämeren helposti saavutettaviin matkakohteisiin. Itämeren risteilymatkailu kasvaa voimakkaasti (esim. suuret hotellilaivat). Meriympäristön huono tila ja alueiden yksityistäminen (esim. merenalaiset datakeskukset) vähentävät luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa ja aiheuttavat kiellettyjen alueiden syntymistä. Myös aktivismiturismi lisääntyy.
SININEN KASVU
YMPÄRISTÖN TILA
Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 1 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kasvuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.
IHMISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS