Kannattavasti ympäristön ehdoilla
Valtakunnallinen kuvaus
YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA
Huoli ympäristön tilasta lisääntyy ja ilmastokysymykset nousevat politiikan keskiöön. Valtio osallistuu aktiivisesti erilaisiin suojelukeinoihin ja myös yksityiset henkilöt, kunnat, seurakunnat ja yritykset aktivoituvat luonnonsuojeluun. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja ekologinen jalanjälki ohjaa kulutusta (esim. risteilykompensaatiot). Ihmisten henkilökohtaiset valinnat ohjaavat vahvasti myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja. Uusia liike-toimintamalleja haetaan vihreyden ehdoin ja Suomi on kestävän teknologiakehityksen edelläkävijöitä. Nykyiset cleantech ja bioteknologiaklusterit vahvistuvat (mm. levänkasvatus). Itämeren turvallisuustilanne on vakaa suurvaltojen huomion kiinnittyessä muualle.
ENERGIA
Uusiutuvan energiantuotannon muodot (ml. aurinko- ja tuulivoima) yleistyvät merkittävästi ja päästöttömät energiamuodot halpenevat. Energiantuotanto hajautuu varastointiteknologian kehittyessä ja parantunut varastointikyky lisää myös tuulivoiman kysyntää. Uusiutuvia energiamuotoja edistetään vahvan ympäristöpolitiikan keinoin ja valtio tukee merituulivoiman verkkoliityntää (esim. Tanska). Merituulivoimalle suotuisan investointiympäristön, vakaan turvallisuustilanteen ja teknologiakehityksen myötä tuotanto on kannattavaa myös kauempana merellä. Tuulivoiman ja muiden energiamuotojen yhdistäminen tarjoaa integrointietuja muun muassa sähköisen meriliikenteen lisääntyessä. Tuulivoimaloista tulee kasvavissa määrin myös turistinähtävyyksiä.
MERILIIKENNE
Merilogistiikan haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät lisääntyneen ympäristötietoisuuden, teknologian kehityksen, puhtaampien polttoaineiden, paikallisen tuotannon sekä kiertotalousratkaisujen seurauksena. Laivaliikenne siirtyy kasvavissa määrin polttokennoihin sekä ydinvoimaan. Pienkuljetusten määrä lisääntyy, mikä siirtää kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saavutettavuutta ja palveluja. Teknologiakehitys, kuten esimerkiksi teollisen mittakaavan 3D-tulostus, ja uudet kiertotalouden ratkaisut parantavat resurssien saatavuutta, mutta lisäävät kuitenkin jätteiden kuljetusta merellä. Lähiliikenne ja –logistiikka korostuvat.
KAUPUNGIT JA VÄESTÖ
Kaupungistuminen jatkuu, mutta ihmiset hakeutuvat entistä enemmän puhtaan luonnon äärelle. Uudet asumisen trendit (kuten monipaikkainen asuminen, kompakti pientaloasuminen, ympärivuotiset mökit) sekä muuttunut työelämä (etätyöt yms.) lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana. Saariston infrastruktuuri, liikenneyhteydet ja palvelut kehittyvät ja kevyt liikenne lisääntyy.
YMPÄRISTÖ JA MERIALUEEN TILA
Itämeren tila nähdään kansainvälisenä ympäristöongelmana ja puhtaan meren kokonaishyödyt tunnustetaan pääosin kaikissa Itämeren maissa. Suojelutoimia edistetään huomattavasti ja yhtenäisiä ja vaikuttavia seurantamenetelmiä rakennetaan. Myös ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus Itämeren sää-oloihin jää odotettua maltillisemmaksi. Maatalouden ravinnekuormitukset ja muu kuormittava toiminta maalla vähenee (ml. muuttuvat ruokatottumukset, maatalouden vesiensuojelutoimien tiukentaminen, yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen tehostaminen, kiertotalouden ratkaisut), mikä edistää merialueen tilan parantumista. Rehevöityminen saadaan hallintaan eikä sinilevä ei ole enää joka kesäinen ongelma. Lisääntyneen tietoisuuden myötä myös Itämeren roskaaminen vähentyy. Myös (matkustaja)laivojen jätevesikäsittely parantuu ja vieraslajien leviäminen saadaan hallintaan.
KALASTUS JA VESIVILJELY
Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajan kalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa, kun villikalan kysyntä kasvaa. Luonnonkalan lisääntynyt kulutus ja kalastus poistaa puolestaan Itämerestä sinne jo päätyneitä ravinteita. Myös silakan suosio ruokakalana kasvaa myrkkypitoisuuksien laskun myötä ja särkikalat vähenevät. Saariston elinvoimaisuus takaa hyvät mahdollisuudet kalastusyrittäjyydelle, mutta myös yksityis- ja rannikkokalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa etenkin saaristossa ja Perämerellä. Tiukka ympäristösääntely rajoittaa laajan mittakaavan vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesikierron kalankasvatus yleistyy, erityisesti maalla. Vesiviljelyn yhteenlaskettu tuotannon taso pysyy nykyisellään ja painottuu avomerialueille, joilla niistä on meriympäristölle vähiten haittaa. Vesiviljelyä liitetään enenevissä määrin myös avomerellä olevien tuulivoimapuistojen yhteyteen.
MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ
Rauhallinen ja puhdas ympäristö sekä saaristoasukkaiden digitaalisilla alustoilla tarjoamat palvelukokonaisuudet houkuttelevat Itämerelle uusia turisteja lähimaista (ml. kulttuuri- ja luontomatkailu). Yhteiskäyttökulttuuri kukoistaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa digitaaliset vertaispalvelut ovat muovautuneet osaksi arkea (esim. skipperi.com ja doerz.com). Myös suomalaiset alkavat suosia ilmastotietoisuuden lisäännyttyä lähimatkailua, mikä lisää saariston suosiota virkistysalueena. Paikallisia kulttuuri- ja luontomatkailupalveluita arvostetaan ja perinteisetkin elinkeinot vahvistuvat. Matkailuyrittäjyyden lisääntyessä suurin osa matkailusta sijoittuu Saaristomerelle ja luontokohteisiin.
Juonenkuvaus
2019-2025
- Ilmastoahdistus ja huoli ympäristön tilasta kasvaa ja yhä useampi yksilö on halukas pienentämään hiilijalanjälkeään. Ilmastokysymykset nousevat myös poliittisen keskustelun keskiöön ja regulaatio lisääntyy.
- Puhtaat energian tuotantomuodot halpenevat entisestään ja uusiutuvaa energiaa edistetään myös vahvan ympäristöpolitiikan keinoin.
- Valtio ottaa käyttöön tuen merituulivoiman verkko-liityntään (vrt. Tanska). Myös sähköisen liikenteen kehitystä (ml. infrastruktuuri) tuetaan vahvasti.
- Kuluttajien kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille ohjaa vahvasti myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja. Erilaiset yhteisöt, alueet, järjestöt ja yritykset aktivoituvat luonnonsuojeluun (ml. Itämeri).
- Henkilökohtaisia ruokailutottumuksia onnistutaan muuttamaan ja kotimaisen luonnonkalan kysyntä kasvaa myös lihan verotuksen kiristyessä. Kulutuksen kompensoinnista tulee yhä yleisempi toimintatapa myös Itämeren suojelun näkökulmasta.
- Itämeren heikko tila nousee entistä enemmän keskusteluun sinileväkukintojen voimistuessa ja helteisten kesien yleistyessä. Tietoisuutta meren tilasta lisää myös merkittävä öljy- tai kemikaalionnettomuus.
- Investoinnit bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin tutkimus- ja kehitystoimintaan lisääntyvät merkittävästi. Resurssi-tehokkuuden korostuessa paikallinen tuotanto (esim. 3D-tulostus) yleistyy ja uusia innovaatioita syntyy haitallisten materiaalien korvaamiseen.
- Lentomatkailun verotuksen kiristyessä ja talouskasvun hidastuessa kaukomatkailu menettää suosiotaan ja kotimaisia matkailukohteita kehitetään laajasti.
2025-2035
- Itämeren tila nähdään kansainvälisenä ympäristöongelmana ja puhtaan meren kokonaishyödyt tunnustetaan valtaosassa Itämeren maita. Suojelutoimia edistetään huomattavasti ja yhteisiä seurantamenetelmiä rakennetaan.
- Monet Itämeren maat, kuten Tanska, Ruotsi ja Suomi onnistuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden jo 2030-luvulla päästöttömän energiantuotannon merkittävän lisäämisen ja radikaalin kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä.
- Energiantuotanto hajautuu varastointiteknologian kehittyessä ja parantunut varastointikyky lisää myös tuulivoiman kysyntää.
- Merituulivoimalle suotuisan investointiympäristön ja (turbiini)teknologiakehityksen myötä merituulivoiman kannattavuus parantuu merkittävästi ja useita uusia tuulivoimapuistoja rakennetaan avomerelle. Myös kelluvia tuuli- ja aurinkovoimaloita kehitetään.
- Merituulivoiman lisääntyessä merkittävästi sähkön hinta alenee ja (meri)liikenne sähköistyy. Liikenteen sähköistymiskehitys ulottuu myös vesille ja saariston vierasvenesatamissa voi ladata sähköveneitä.
- Myös pienkuljetusten määrä lisääntyy huomattavasti, mikä siirtää kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saavutettavuutta ja palveluja. Lähimatkailun suosio kasvaa.
- Uudet asumisen trendit sekä muuttunut työelämä lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana.
- Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajan kalastus lisääntyy. Luonnonkalan lisääntynyt kalastus poistaa Itämerestä sinne jo päätyneitä ravinteita.
- Tiukka ympäristösääntely rajoittaa laajan mittakaavan vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesikierron kalankasvatus yleistyy energian saatavuuden parantuessa.
2035-2050
- Maatalouden ravinnekuormitukset ja muu kuormittava toiminta maalla vähenee (ml. muuttuvat ruokatottumukset, vesien puhdistuksen tehostaminen, kiertotalouden ratkaisut), ja Itämeren rehevöityminen saadaan hallintaan.
- Teollisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia saadaan merkittävästi pienennettyä lisääntyneen sääntelyn, paikallisen tuotannon ja kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönotolla. Suojelualueita on laajennettu ja ympäristövaatimuksia tiukennettu merkittävästi.
- Meriympäristön hyvän tilan ylläpitäminen ohjaa toimintojen kehittämistä (vrt. perustetut keskuspuhdistamot ja keskittyneet satamatoiminnot). Ympäristölle haitalliset merenpohjaa koskevat toiminnot on keskitetty taajamien lähelle sekä väylien varteen.
- Uusiutuvia energianlähteitä (ml. aurinko, maalämpö, aaltoenergia) käytetään laajamittaisesti ja merituulivoiman kustannuskilpailukyky ajaa ydinvoiman ohi. Energian varastointiteknologian kehittymisen myötä tuulivoimapuistoja käytetään myös energian varastointiin.
- Asumiseen, virkistykseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvät elintavat ja kulutustottumukset ovat muuttuneet perusteellisesti. Jakamistalous, digitaaliset alustat ja yhteiskäyttö leimaavat arkea.
- Monipaikkainen asuminen (ml. kaksoiskuntalaisuus) on yleistynyt huomattavasti ja saaristossa on palvelutarjontaa ja asutusta ympärivuotisesti.
- Parantunut infrastruktuuri mahdollistaa myös työliikenteen saaristosta käsin (vrt. Tukholma) ja päästötön matkustaja- ja pienliikenne lisääntyy. Osittain hallitsematon matkailun aiheuttama kuormitus lisääntyy erityisesti saaristossa.
- Kalaa kasvatetaan pääosin kiertovesilaitoksissa maalla.
Vaikutuksia
SININEN KASVU
- Paikallinen elinkeinoelämä vahvistuu, esimerkiksi lähi- ja luontomatkailun lisääntyessä ja paikallisten kalastuselinkeinojen vahvistuessa.
- Sinisen kasvun mahdollisuudet ovat monella alalla hyvä. Mahdollisuus toimia cleantech-ratkaisujen edelläkävijänä ja viedä osaamista maailmalle.
- Aurinko- ja tuulivoimahankkeiden rakentaminen lisääntyy poliittisen tahtotilan ja ympäristötietoisuuden myötä. Energiantuotannossa on nähtävissä hajautumista, mutta toisaalta rakennetaan myös isoja yksiköitä. Energiantuotannon osalta omavaraisuuden on mahdollista lisääntyä.
- Pienimuotoiset elinkeinot eivät välttämättä ole elinvoimaisia.
- Teollisuuden ja satamien sekä isojen yritysten toiminta saattaa taantua.
YMPÄRISTÖN TILA
- Ympäristöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset vähenevät yleisesti laajassa mittakaavassa, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen ja laivojen päästöjen vähentyessä sekä energian tuotannon hiilijalanjäljen pienenemisen myötä. Meren tila parantuu yleisesti.
- Haitalliset ympäristövaikutukset saattavat kasvaa paikallisesti esimerkiksi luonnon kulumisena toimintojen laajalle hajautumisen seurauksena, esim. saaristoasumisen ja –matkailun sekä paikallisen liikenteen lisääntymisen myötä. Tuulivoimalat aiheuttavat haittaa rannikkoekosysteemeille, kulttuuriympäristölle ja maisemalle.
IHMINEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
- Paikallisten toimintojen ja toimijoiden rooli vahvistuu.
- Saaristo elävöityy paitsi paikallisten elinkeinojen vahvistumisen myös digitalisaation mahdollistaman saariston asumisen ja palveluiden kehittymisen myötä. Yhteisöllinen saaristokulttuuri vahvistuu, mikä puolestaan tukee kulttuuriympäristöjen säilymistä.
- Omavaraisuuden ja lähi- ja pientuotannon kasvulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.
Työpajojen perusteella tunnistettuja skenaarion 2 suuntaa-antavia mahdollisia vaikutuksia suhteessa ympäristön tilaan, siniseen kasvuun sekä ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.