Aluekuvaus
ENERGIA
Jännitteinen ja konfliktoituva Itämeri työntää energiatuotantoa Suomenlahdelta Pohjanlahdelle. Huoltovarmuusnäkökulma tuo energiantuotannon monipuolisuuden esille ja hajautettu tuotantorakenne korostuu (myös mantereen hajautettu, monimuotoinen ja osin pienimittakaavainen tuotanto korostuu). Merituulipuistoja rakennetaan puolustusvoimien intressit huomioiden myös pohjoiselle alueelle (esimerkiksi Oulun, Raahen, Pietarsaaren ja Kaskisten leveysasteille). Perämeren tutkakompensaatioaluetta on laajennettu. Kansainvälisiä sähkönsiirtoyhteyksiä kehitetään myös turvallisuus ja huoltovarmuusnäkökulmasta ja kaapeleita tulee myös pohjoiselle alueelle. Perämeren turvallisuus korostuu, mutta puolustusvoimien intressit heijastuvat myös Perämerelle (huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen, esim. ydinvoimalat).
MERILOGISTIIKKA
Alueen satamat ovat turvallisia ja toimintakelpoisia eteläisempiin konfliktisatamiin verrattuna ja ne pyritään pitämään suomalaisessa omistuksessa. Meriväylät alueella ovat suhteellisen turvallisia ja toimivia. Alueen sisäinen liikenne kasvaa ja länsi-itä- ja rannikonsuuntainen laivaliikenne lisääntyy. Myös Koillisväylän liikenteen hankaloituminen tuo mahdollisuuksia alueen meriliikenteelle. Toisaalta pohjoisen ulottuvuuden merkitys korostuu Itämeren liikenteen rajoittuessa.
MERIYMPÄRISTÖN TILA
Melusaaste merialueella lisääntyy kun pohjoisen satamat korostuvat. Pohjoiselta merialueelta löytyvien kriittisten mineraalien tuotanto halutaan turvata, mikä vaikuttaa myös meriympäristön tilaan. Vesirakentaminen lisääntyy puolustusvoimien harjoitusalueella, satama-alueilla ja sähkönsiirtokaapeleiden läheisyydessä, mikä vaikuttaa merialueen tilaan negatiivisesti.
KALASTUS JA VESIVILJELY
Rannikkokalastusta on Merenkurkun alueella etenkin Vaasan seudulla sekä jonkin verran myös Perämeren pohjoisosassa. Troolikalastus vähenee puolustusvoimien intressien lisääntyessä. Vesiviljely lisääntyy alueella huomattavasti ja se painottuu erityisesti Kaskisten, Vaasan, Kalajoen, Oulun ja Kemin edustalle. Vesiviljelyyn runsas lisääntyminen lisää tarvetta myös rehun kalastukselle.
MATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ
Arktinen meri on matkailun lintukoto, mutta regulaation tiukentuminen vaikuttaa mm. lentojen hintoihin sitä kautta ulkomaisiin turistivirtoihin negatiivisesti. Matkailun kasvu nojaa kotimaan matkailun nousuun sekä Ruotsin ja Norjan matkailuvirtojen saamiseen ”Perämeren kierrokselle”. Perämeren risteilynmatkailu houkuttelee turvallisena risteilyreittinä. Valtakunnallisesti tärkeiden ampuma- ja harjoitusalueiden merkitys korostuu jännittyneessä tilanteessa (esim. Kokkolan Lohtajan Vattajanniemi).
MERITEOLLISUUS JA KAIVANNAISET
Mineraalien korkea kysyntä lisää investointeja kaivannaisteollisuuteen. Metallien hinnat nousevat ja terästehtaat saavat katetta, mikä osaltaan lisää investointeja näihin. Merihiekannostoa tehdään Perämeren alueella. Lisääntynyt ruoppaus ja vesirakentaminen vaikuttaa merialueen tilaan, jonka ylläpito ja parantaminen vaatii huomattavasti valvontaa ja sanktioita.
KULTTUURIPERINTÖ
Matkailun vähentyessä osa rakennetun ympäristön kulttuuriperintökohteista rapautuu. Toisaalta ympäristökohteet voivat paremmin matkailun ja sitä kautta liikenteen volyymin vähentyessä.
Riskit ja mahdollisuudet
Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri
MEREN EKOLOGINEN TILA
Riskit
- Perämeren melko rauhallinen toimintaympäristö ja suhteellisen hyvä tila hou-kuttaa uudenlaisia toimijoita, joiden riskejä ei välttämättä tunneta.
- Merihiekan lisääntyvä hyö-dyntäminen aiheuttaa haitall-isia vaikutuksia ympäristöön.
- Väestönkasvu rannikko-kaupungeissa muodostaa riskejä ympäristölle.
- Logistiikan voimistuminen lisää merionnettomuusriskejä ja väyläruoppauksien ja niiden vaikutusten kasvua.
Mahdollisuudet
- Paikallinen, puhdas energiantuotanto lisääntyy.
- Puolustusvoimien suljetuilla alueilla luontoarvot vahvistuvat.
SINISEN TALOUDEN KESTÄVÄ KASVU
Riskit
- Kotimaisen kalan kysynnän voimakas kasvu uhkaa kala-alan kestävyyttä.
- Uusien toimintojen välisiä konflikteja voi syntyä pohjoisella merialueella.
- Venäjän transitioliikenteen loppu olisi isku Kokkolan satamalle.
- Kansainvälinen kauppa on alueella haasteellista ja taloudellinen tilanne heikkenee.
Mahdollisuudet
- Useiden uusien toimijoiden intressi merellä voi mahdollistaa synergiaetuja.
- Merimatkailun kasvu mahdollistuu pohjoisen turvallisen toimintaympäristön myötä.
- Meriliikenne ja satamatoiminta keskittyy Pohjanlahdelle turvallisuussyistä.
IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
Riskit
- Investointien vähentyminen heikentää työllisyyttä.
- Demokratia kaventuu ja ihmisten osallistumismadollisuudet heikkenevät.
- Virkistysmahdollisuudet heikkenevät suljettujen alueiden myötä.
Mahdollisuudet
- Pohjoinen alue turvallisempi kuin muu Suomi, mikä heijastuu hyvinvointiin.
- Yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot voimistuvat.
- Kotimaisen tuotannon kasvu lisää mahdollisuuksia.
