Energiantuotantoalueet valitaan ennen kaikkea huoltovarmuuden perusteella, johtaen mahdollisesti energiantuotannon hajauttamiseen. Ahvenanmaalla energiantuotantoa demilitarisoituna alueena omavaraisuutta tukien. Merituulivoima yleistyy eteläisen Selkämeren alueella. Energiaunionin myötä kaapeliyhteydet Ruotsin suuntaan länsirannikolta lisääntyvät.
Länsirannikon satamat vahvistuvat turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi ja meriliikenteen painopiste siirtyy osittain pois ruuhkaiselta Suomenlahdelta. Yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy, mikä näkyy mm. lisääntyneenä laivaliikenteenä. Kybervaikuttamisen uhka hankaloittaa meriliikennettä ja merivalvonnan rooli korostuu. Liikennemäärät lisääntyvät ja satamia laajennetaan. Alueen kaupungit kehittyvät ja satamien merkitys alueella korostuu. Laivastoa kehitetään ja ylläpidetään. Alueen vahva merilogistiikan osaaminen avaa uusia mahdollisuuksia meriteollisuudelle ja logistiikalle.
Meriympäristön tila on jatkumo nykypäivästä. Karjan tuotanto Varsinais-Suomessa vähenee, mutta peltoviljelyn alueet eivät pienene, koska paine tuottaa ravintoa pysyy entisellään tai kasvaa – osittain huoltovarmuussyistä. Selkämeri on ”unohdettu alue” ja siitä syystä meriympäristö voi siellä parhaiten. Puolustusvoimien läsnäolon myötä maanpuolustusalueiden luonnon tila paranee koska alueiden käyttö on rajoitettua. Vesiviljely lisääntyy, mikä uhkaa meriympäristön tilaa alueella.
Kalastettu kala on luksustuote ja vapaa-ajan kalastus yleistyy. Alueen isoimmat rannikkokaupungit tarjoavat kalastusmatkailua kalastusaluksilla lähivesillä. Meren huonontuneen tilan myötä uusia lajeja löytää tiensä alueelle, mm. ankeriasmonni. Vesiviljellystä kalasta tulee arkiruokaa lihan syönnin vähentyessä. Vesistökuormitusta on alettu ohjata osana ruokapolitiikkaa ruoantuotannon kokonaiskuormituksen näkökulmasta, ja tuotantolaitokset keskittyvät etenkin Selkämeren eteläosaan, kun sianlihan ja kanantuotanto on Varsinais-Suomessa hiipunut. Vero-ohjauksen lisäksi kuormituskiintiöitä jaetaan/ostetaan maatalouden ja kalatalouden välillä valuma-alueiden sisällä. Ravinnekuormituskiintiöt on määritelty kestävälle tasolle. Regulaation tiukentuessa turkistarhaus on kielletty, mikä pakottaa valtaviin muutoksiin silakkasaaliin hyödyntämisen osalta. Muutosta tuetaan valtion toimesta.
(ml. kulttuuriperintö)
Kaupunkien läheisyydessä olevat kohteet (esim. Ruissalo, Yyteri) ovat turismin kannalta tärkeässä asemassa ja alueella sisäsaariston merkitys korostuu. Luonnosta ja meren läheisyydestä haetaan pakoa arjesta sekä luksusta. Kuitenkin saariston matkailukohteet vähenevät ja jäljelle jääneet lähivirkistysalueet joutuvat ahtaalle turismin ylikuormituksen vuoksi. Saaristo tyhjenee vakituisista asukkaista, mikä heikentää alueen palveluja myös turismin näkökulmasta. Sisäsaariston ja Selkämeren kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet houkuttelevat edelleen, ja muuttuvassa maailmassa niiden arvostus kasvaa. Huono meriympäristön tila heikentää esimerkiksi luontomatkailua ja yksityisveneilyä. Selkämeren houkuttelevuus lisääntyy (puhtaus ja turvallisuus).
Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
MEREN EKOLOGINEN TILA
Riskit
Mahdollisuudet
SINISEN TALOUDEN KESTÄVÄ KASVU
Riskit
Mahdollisuudet
IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
Riskit
Mahdollisuudet