Johdanto

Merialueen tulevaisuusskenaariot ja niiden vaikutusten arvioinnit on laadittu merialuesuunnitelmia varten. Skenaarioissa tarkastellaan merialueen toimintaympäristön muutoksia sekä intressitahojen tarpeita ja näkemyksiä Suomen merialueen tulevaisuuden kehityksestä. Tarkastelu tehdään erityisesti energiaa, meriliikennettä, ympäristöä, kalastusta ja vesiviljelyä, kulttuuriperintöä, matkailua ja virkistyskäyttöä, puolustusta, meriteollisuutta, bioteknologiaa ja kaivannaisaloja koskien.


Ohessa esiteltävät skenaariot ovat kuvauksia Suomen merialueiden toimintaympäristön mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen 2050. Niiden avulla ei pyritä tulevaisuuden ennustamiseen vaan ajattelun ja näkemyksellisyyden kehittämiseen. Skenaarioiden tarkoituksena on ohjata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ja ymmärtää ajankohtaisia ilmiöitä sekä tehostaa toiminnan suunnittelua ja reagointikykyä.

Tässä kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Tässä dokumentissa esitetyt skenaarioiden merialuekohtaiset kuvaukset sekä riskit ja mahdollisuudet on koostettu keväällä 2019 järjestettyjen työpajojen aineistoista. Työ on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Konsulttina on toiminut Capful ja alikonsulttina WSP Finland.

Tutustu skenaariotyön yhteenvetoraporttiin: Merialueiden skenaariot 2050

Toimintaympäristön muutostekijät

Merialueskenaarioiden fokus

Merialueiden skenaariot 2050: Kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvaa Itämerellä

Itämeri energian ja kaivannaisten lähteenä

  • EU on liikkunut markkinaliberaaliin suuntaan ja sääntelyä puretaan. Yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän.
  • Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yritysten tarpeisiin.
  • Ympäristöpolitiikka on tehotonta eikä fossiilisista polttoaineista päästä eroon toivotulla tavalla. Merituulivoimaa rakennetaan globaalien suuryritysten toimesta erittäin laajoina kokonaisuuksina melko sääntelemättömästi
  • Autonomiset alukset yleistyvät Itämerellä. Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan kiinalaisten investointien turvin, mikä vaikuttaa erityisesti matkustajaliikenteeseen. Merilogistiikan määrä kasvaa, myös Jäämerellä (Koillisväylä).
  • Väestö keskittyy Itämeren suuriin kaupunkeihin. Ilmastopakolaisuus kasvattaa Itämeren matkustajavirtoja.
  • Itämeri on taantunut ongelmapotilaaksi meren rehevöitymisen ja hapettomuusongelman pahentuessa kaikilla merialueilla. Avainlajien- ja yhteisöjen elinolot ovat uhattuina.
  • Vesiviljely lisääntyy sen mukaan kun se on kannattavaa ja tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksikköihin.
  • Matkailijoiden mielenkiinto kohdistuu Itämeren suuriin kaupunkeihin ja kulttuuriperintöön. Meriympäristön huono tila vähentää luonto- ja kulttuurimatkailua saaristossa.

Itämeri virkistyksen ja elämyksien keitaana

  • Huoli ympäristön tilasta lisääntyy ja ilmastokysymykset nousevat politiikan keskiöön. Kuluttajat ovat ympäristötietoisia ja valinnat ohjaavat myös yrityksiä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja.
  • Uusiutuvia energiamuotoja edistetään vahvasti ja valtio tukee merituulivoiman verkkoliityntää. Tuotanto on kannattavaa myös kauempana merellä.
  • Liikenteen sähköistymiskehitys ulottuu myös vesille.
  • Pienkuljetusten määrä lisääntyy, mikä siirtää kuormitusta mereltä ilmaan ja parantaa myös saariston saavutettavuutta ja palveluja. Lähiliikenne ja -logistiikka korostuvat.
  • Ihmiset hakeutuvat entistä enemmän puhtaan luonnon äärelle. Uudet asumisen trendit sekä muuttunut työelämä lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana.
  • Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus Itämeren sää-oloihin jää odotettua maltillisemmaksi.
  • Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajankalastus lisääntyy ympäristön sallimissa rajoissa.
  • Tiukka ympäristösääntely rajoittaa laajan mittakaavan vesiviljelyn lisääntymistä merellä ja suljetun vesikierron kalankasvatus yleistyy, erityisesti maalla.
  • Rauhallinen ja puhdas ympäristö sekä lisääntynyt palvelutarjonta houkuttelevat Itämerelle uusia turisteja lähimaista. Suurin osa matkailusta sijoittuu Saaristomerelle ja ja saaristo- ja luontokohteisiin.

Itämeri vilja-aittana ja strategisena pelikenttänä

  • Maailman suurvaltojen välinen valtataistelu on yltynyt kauppasodaksi ja länsimaiden ja Venäjän väliset jännitteet kiristyvät Itämerellä. Epävakaa turvallisuustilanne vähentää investointeja.
  • EU-maiden välinen yhteistyö lisääntyy ja unioni tiukentaa ohjaustaan erityisesti ympäristö- ja energiapolitiikan osalta.
  • Energiaomavaraisuus Euroopan tasolla korostuu ja EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni. Uusiutuvaa energiaa, kuten merituulivoimaa tuetaan ja voimaloita rakennetaan siirtokaapeleiden varrelle.
  • Logististen reittien strateginen merkitys korostuu ja länsirannikon satamat vahvistuvat. Matkustajaliikenne erityisesti etelässä vähenee huomattavasti.
  • EU:n sisäinen liikkuvuus kasvaa ja Suomessa suurimmat rannikkokaupungit säilyttävät elinvoimansa. Saariston infrastruktuuri heikentyy.
  • Sääoloissa on havaittavissa ilmastonmuutoksen merkkejä, mutta Itämeri on edelleen suotuisa ympäristö monen elinkeinon harjoittamiseen.
  • Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on hankalaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti meriympäristön tilaan.
  • Pyrkimykset omavaraisuuteen proteiinin tuotannossa lisäävät vesiviljelyä ja tuotanto moninkertaistuu, keskittyen erityisesti Perämerelle ja Saaristomerelle.
  • Matkailu on hankaloitunut ja lähivirkistys korostuu. Matkailupotentiaali suuntautuu Perämerelle.