Skenaarioprosessi ja menetelmä
Projektin organisoituminen
Ympäristöministeriön, kahdeksan rannikkomaakunnan, Ahvenanmaan maakunnan ja konsulttitoimistojen Capful ja WSP Finlandin yhteistyönä toteutettu skenaarioprojekti alkoi tammikuussa 2019 ja jatkui aina syyskuuhun 2019 asti. Skenaariotyö muodostaa yhden vaiheen merialuesuunnitteluprosessissa ja toimii taustamateriaalina kolmen merialuesuunnitelman laadinnalle. Työ koostui pääosin merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän ja konsultin edustajista koostuvan projektitiimin tapaamisista, keskeisille toimialoille tehdyistä asiantuntijahaastatteluista sekä laajemmalle joukolle järjestetyistä työpajoista ja aluetyöskentelystä. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko eri suunnittelualueiden ja maakuntaliittojen edustajia, keskeisiä sidosryhmiä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.
Skenaariomenetelmä
Merialueiden skenaariot 2050 eli vaihtoehtoiset tulevaisuuden kehityskulut muodostettiin induktiivisella menetelmällä, jossa lähdettiin liikkeelle keskeisimpien epävarmuustekijöiden tunnistamisella. Kullekin epävarmuustekijälle määriteltiin tiedonhaun pohjalta ns. tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen mahdollisia kehitysvaihtoehtoja, analysoiden miten tekijä voisi eri tavalla kehittyä vuoteen 2050. Tämän jälkeen eri kehitysvaihtoehtojen keskinäistä riippuvuutta ja yhteensopivuutta testattiin skenaarioiden rakentamiseen käytettävän Scenario BuilderTM -työkalun avulla. Tämän analyysin avulla pystyttiin tunnistamaan erilaisia, sisällöltään loogisia ja merialuesuunnittelulle olennaisia skenaarioita. Skenaariot, niiden kehitysvaiheet ja syy-seuraus-suhteet kuvattiin vuoteen 2030 ja 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Skenaarioita konkretisoitiin, kommentointiin ja niiden vaikutuksia analysoitiin useassa työpajassa. Aluekohtaisissa työpajoissa skenaariot kuvattiin suunnittelualueella keskeisten toimialojen (energia-ala, meriliikenne ja -teollisuus, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö, kulttuuriperintö) näkökulmasta. Näiden tuotosten perusteella määriteltiin skenaarion toteutumisen varalle valtakunnalliset teemakohtaiset varautumissuunnitelmat sekä skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet merialuesuunnitteluprosessin seuraavia vaiheita varten.
Skenaarioiden lukuohjeet
Skenaariokuvausten avulla ei pyritä ennustamaan yksiselitteistä tulevaisuutta. Tavoitteena on ohjata ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja siten parantaa edellytyksiä tulkita ajankohtaisia ilmiöitä sekä tehostaa toiminnan suunnittelua ja reagointikykyä. Tarkoitus ei ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys-, toivottavuus- tai tärkeysjärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.
Skenaariotyön tulokset ovat ladattavissa myös PDF-muotoisena raporttina.
