Skenaariomenetelmä
Merialueiden skenaariot 2050 eli vaihtoehtoiset tulevaisuuden kehityskulut muodostettiin induktiivisella menetelmällä, jossa lähdettiin liikkeelle keskeisimpien epävarmuustekijöiden tunnistamisella. Kullekin epävarmuustekijälle määriteltiin tiedonhaun pohjalta ns. tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen mahdollisia kehitysvaihtoehtoja, analysoiden miten tekijä voisi eri tavalla kehittyä vuoteen 2050. Tämän jälkeen eri kehitysvaihtoehtojen keskinäistä riippuvuutta ja yhteensopivuutta testattiin skenaarioiden rakentamiseen käytettävän Scenario BuilderTM -työkalun avulla. Tämän analyysin avulla pystyttiin tunnistamaan erilaisia, sisällöltään loogisia ja merialuesuunnittelulle olennaisia skenaarioita. Skenaariot, niiden kehitysvaiheet ja syy-seuraus-suhteet kuvattiin vuoteen 2030 ja 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Skenaarioita konkretisoitiin, kommentointiin ja niiden vaikutuksia analysoitiin useassa työpajassa. Aluekohtaisissa työpajoissa skenaariot kuvattiin suunnittelualueella keskeisten toimialojen (energia-ala, meriliikenne ja -teollisuus, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö, kulttuuriperintö) näkökulmasta. Näiden tuotosten perusteella määriteltiin skenaarion toteutumisen varalle valtakunnalliset teemakohtaiset varautumissuunnitelmat sekä skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet merialuesuunnitteluprosessin seuraavia vaiheita varten.