Merialuesuunnitelmaehdotus

Voit tarkastella lähemmin merialuesuunnittelun lähtökohtia, kuten lainsäädännöllistä taustaa, osiossa Merialuesuunnittelu.

Merialuesuunnitelma on valmisteltu kolmessa osassa. Suunnitteluratkaisut on tehty rannikon maakuntien liitoissa yhteistyössä koko merialueen kattavasti ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ottaen huomioon alueelliset ominaispiirteet.

Merialuesuunnitelmassa tunnistetaan tasapuolisesti meriympäristön ja merellisten toimijoiden hyvinvoinnin tarpeita ottamatta kantaa niiden tärkeysjärjestykseen. Tarkasteltavilla toimialoilla on erilaisia yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä arvoja, joita suunnitelmalla vaalitaan.

Suunnitteluratkaisut pohjautuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kuten selvityksiin, mallinnuksiin, asiantuntija-arvioihin ja alueellisiin ominaispiirteisiin.

Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Karttamerkinnöillä kuvataan merialueiden arvoja ja nykyisten ja mahdollisten uusien toimintojen tulevaisuuden potentiaaleja ja niiden vaihtoehtoista sijoittumista koko Suomen merialueilla. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta sen välillisten vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi sisältyvät suunnitteluprosessiin.

1. Merialuesuunnitelma on yhdessä sidosryhmien kanssa muodostettu strateginen näkemys merialueen kestävästä käytöstä ja meriympäristön hyvän tilan tukemisesta.

2. Suunnitelma on strateginen kehittämisasiakirja, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti alueiden monikäyttömahdollisuuksia ja tuetaan merellisten toimintojen yhteensovittamista.

3. Suunnitelmat katsovat tulevaisuuteen ja kuvaavat vuoden 2030 tavoitetilaa.

4. Suunnitelma tunnistaa nykyhetken sekä tulevaisuuden merellisten toimialojen ja meriympäristön potentiaaleja ja synergioita. Suunnitelma on  luonteeltaan mahdollistava, ei poissulkeva.

5. Saumaton sektoreiden välinen, ylimaakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää suunnitelman valmistelussa.

6. Suunnitelmalla on välillisiä ohjausvaikutuksia; aluesuunnittelun työkaluna se tukee maakuntakaavoitusta ja aluekehitystä tuottamalla tietoa                    merellisten toimialojen ja meriympäristön mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Suunnitelma ei kuitenkaan ole oikeusvaikutteinen eikä kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään tai kaavahierarkiaan.

7. Suunnitelman vaikuttavuus syntyy suunnitteluprosessin myötä, eli sidosryhmien yhteisymmärryksen, sekä suunnitelmaan sitoutumisen ja sitä kohtaan koetun omistajuuden kautta. Merialuesuunnitelman vaikuttavuus syntyy myös kytköksestä kansallisiin, alueellisiin ja sektorikohtaisiin politiikkalinjauksiin sekä strategioihin, sekä maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamisen, maakuntakaavoituksen, aluekehityshankkeiden sekä luonnonvarasuunnitelmien ja merialueen muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien tavoitteiden tukemisesta.

8. Merialuesuunnitelmassa tarkastellaan meriympäristöä laajemminkin ekosysteemipalveluiden sekä maan ja meren vuorovaikutuksen kautta.

Käyttöohjeet

– Suunnitelma osoittaa merkittäviä ja potentiaalisia alueita. Suunnitelman merkinnät eivät ole aluevarauksia eikä niitä tule sellaisena tulkita. Toimintaa voi olla myös muilla kuin suunnitelmassa tunnistetuilla alueilla.

– Voit tarkastella lähemmin karttamerkintöjä klikkaamalla niitä. Saat tietoosi kohteen nimen ja tarkemman kuvauksen, sekä merkinnän selitteen.

– Huomaa, että merkinnät voivat olla päällekkäisiä.

– Voit avata suunnitelmakartan tarkastelun tueksi tausta-aineistoja, kuten suojelualueita.

– Kartallisen suunnitelman kiinteä osa on merkintäkorttikirjasto, jossa kuvataan karttamerkintöjen yleinen selite, merkinnän kuvaus, suunnitteluperiaatteet, suunnittelualueiden ominaispiirteet ja painopisteet, maan ja meren vuorovaikutus sekä lähtökohdat ja selvitykset.