header_1

Suunnitteluprosessi

Suunnittelun vaiheet

Merialuesuunnitteluprosessi jakautui viiteen vaiheeseen: aloitusvaihe, määrittely- ja tiedonkoontivaihe, suunnitteluvaihe, hyväksymisvaihe ja raportointivaihe.

Merialuesuunnitteluprosessin käynnistyttyä kansallisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen vuonna 2016 sovittiin suunnittelutavat ja koottiin aiempaa tietoa merialuesuunnittelun tueksi. Merialueiden suunnittelu Suomessa – nykytilanne ja kehittämishaasteita -selvitys tarjosi yleiskatsauksen merialueiden suunnittelutilanteeseen.  Merialuesuunnittelun lähtökohtia -selvityksessä tarkasteltiin merialueen nykykäyttöä, tulevaisuuden tarpeita sekä olemassa olevaa tietopohjaa meriympäristöstä, merellisistä elinkeinoista ja merialuesuunnittelusta.  

Määrittely- ja tiedonkoontivaiheessa laadittiin tilannekuva merialuesuunnittelun pohjaksi. Meriympäristön ekologista tilannekuvaa kartoittivat Suomen meriympäristön tila 2018 -selvitys, Suomen ympäristökeskuksen tuottama merialueen Zonation -analyysi sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) ja Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA-alueet). Suunnittelualueille laadittiin Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan sekä Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren ominaispiirreraportit, joiden avulla muodostettiin kuva merialueiden ominaispiirteistä, ekologisesta tilasta, kaavoitustilanteesta ja merellisistä toimialoista.  Suunnittelualueille muodostettiin sinisen talouden profiilit sekä kartoitettiin olemassa olevat sinisen talouden kansainväliset, kansalliset ja alueelliset strategiset tavoitteet. Sinisen talouden tilannekuva 2018 -selvityksessä kartoitettiin eri sektorien strategisia tulevaisuuden suuntaviivoja Itämeren alueella, sekä sinisen kasvun alueellisia vahvuuksia ja kehitystarpeita.

Tilannekuvaa täydennettiin Merellisen kulttuuriperinnön tilannekuvauksella, Suomen merenrannikon rakennetut ja rakentamattomat rannat, Ruoppausmassojen kestävät läjitysvaihtoehdot, sekä Merialuesuunnitelman vyöhykkeet, saaristo-merkinnän alueet ja YKR-data -erillisselvityksillä.

Tilannekuvien muodostamisen jälkeen keväällä 2018 käynnistyi varsinainen suunnitteluvaihe Merialueiden skenaariot 2050 -työllä, jossa arvioitiin sinisen talouden toimialojen potentiaalisia tulevaisuuskulkuja sekä niiden vaikutuksia meriympäristön tilaan. Skenaariotarkastelun tuloksena Itämerelle laadittiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa merialuesuunnitelmien tavoitekuvan asettelun pohjaksi, sekä suunnittelun varautumissuunnitelmat tukemaan kestävää kasvua merialueilla.

Tilannekuvasta ja skenaarioista järjestettiin sähköinen kuuleminen aikavälillä 10.4. – 10.5.2019.

Skenaariotarkastelun jälkeen suunnitteluvaihe jatkui visio- ja tavoitetyöskentelynä syksyllä 2019. Vuorovaikutteisen sidosryhmäyhteistyöjakson aikana merialueille laadittiin valtakunnallinen kestävän käytön visio vuodelle 2050, sekä alueelliset kehityskuvat ja toimialakohtaiset tiekartat vuodelle 2030. Vuorovaikutusta tukemaan järjestettiin kansallisia ja alueellisia toimialakohtaisia teematapaamisia, joissa kohdattiin 120 henkilöä.

Merialuesuunnitelman kirjallisen ja kartallisen osioiden valmistelu alkoi yhtäaikaisesti visio- ja tavoitetyöskentelyn kanssa. Merialuesuunnitelmien vaikutusten arviointi sekä Ekosysteemilähestymistavan soveltaminen merialuesuunnitelmien laadinnassa valmisteltiin merialuesuunnitelmien luonnosvaiheessa.

Suunnitelmaehdotusten sähköinen kuuleminen toteutettiin aikavälillä 17.5.-18.6.2020. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 87 kappaletta ja yleistä palautetta 54 kappaletta. Merialuesuunnitelmat viimeisteltiin saadun palautteen pohjalta päätöksentekoa varten syksyllä 2020. Samanaikaisesti valmisteltiin Merialuesuunnittelun monitorointi- ja evaluointimalli. Rannikon maakuntien liittojen maakuntavaltuustot hyväksyivät merialuesuunnitelmat marras-joulukuussa 2020.

Yhteistoiminnallinen prosessi

Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä koostuu suunnitelman laatimisesta vastaavista tahoista, eli maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista. Koordinaatioryhmä huolehtii suunnitelmien laatimisesta yhteistyössä ja niiden yhteensovittamisesta.

Suunnitteluprosessi on perustunut osallistavuuteen – mukana prosessissa on ollut ministeriöitä, alueellisia ympäristöviranomaisia (ELY-keskukset), kuntia ja kaupunkeja, kansallisella tasolla toimivia virastoja, laitoksia ja tutkimuskeskuksia, merellisiä ja rannikon elinkeinoja, sekä eri toimialojen edunvalvontajärjestöjä, liittoja ja yhdistyksiä, yksityisiä asiantuntija- ja tutkimuslaitoksia, satamia, museoita, yliopistoja sekä muita korkeakouluja.

Yhteistyön tiedonvälityksen kanavana on ollut Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto, johon kuka tahansa merialuesuunnittelusta kiinnostunut on voinut liittyä merialuesuunnittelu.fi –nettisivuilla. Yhteistyöverkostossa oli suunnitelman valmistumisvaiheessa kaikkiaan 380 henkilöä ja yhteistyöverkostoa tiedotettiin säännöllisin uutiskirjein.

Merialuesuunnittelun aloitus-, tiedonkoonti- ja suunnitteluvaiheessa sidosryhmät pohtivat muun muassa merialuesuunnittelun teemoja, suunnitelman sisältöä ja esittämistapaa, sekä itse suunnitteluprosessia. Näin syntyi yhteisymmärrys siitä, miten suunnitellaan ja mitä suunnitelman tulee sisältää. Työpajojen pohjalta laadittiin myös Vuorovaikutussuunnitelma, jossa annettiin yleiskuva merialuesuunnittelusta ja sidosryhmien ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Tulevaisuusskenaariot, visiot, tavoitekuvat ja tiekartat laadittiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Skenaariovaiheen aikana yhteistyöverkosto kokoontui valtakunnallisiin ja alueellisiin työpajoihin. Syksyllä 2019 laadittiin merialueen kestävän käytön visio sekä alueelliset tavoitekuvat ja toimialakohtaiset tiekartat. Lisäksi järjestettiin teemakohtaisia alueellisia ja kansallisia keskustelutilaisuuksia. Sidosryhmillä oli mahdollisuus osallistua skenaario- ja visiotyöhön myös digitaalisella alustalla, ja sidosryhmillä oli mahdollisuus esittää suunnitelmaluonnoksista oma mielipiteensä. Tilannekuvasta ja skenaariotyöstä järjestettiin kuuleminen keväällä 2019, ja visiotyöstä, suunnitelmaluonnoksesta ja vaikutusten arvioinnista puolestaan keväällä 2020.

Merialuesuunnitteluprosessin aikana ympäristöministeriö järjesti yhdessä koordinaatioryhmän kanssa vuosina 2016–2020 useita kansallisia ajankohtaistilaisuuksia ja kansallisia työpajoja. Maakuntien liitot järjestivät kymmeniä alueellisia työpajoja ja tiedottivat säännöllisesti maakuntahallituksia ja -valtuustoja merialuesuunnittelun etenemisestä.

Suunnittelun vaiheista ja valmistumisesta tiedotettiin merialuesuunnittelu.fi –sivustolla ja sosiaalisen median kanavissa. Suunnitteluaineistot olivat saatavilla www.merialuesuunnittelu.fi -sivuilla ja hyväksytty suunnitelma digitaalisena www.merialuesuunnitelma.fi-sivulla. Tietoa merialuesuunnittelusta julkaistiin myös maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön Internet-sivuilla.

Merialuesuunnitelmien yhteensovittamiseksi on suunnitteluprosessin aikana tehty tiiviistä yhteistyötä muiden Itämeren maiden kanssa. Erillisiä konsultaatiotapaamisia on järjestetty suunnittelun aikana kaksi kertaa, vuosina 2018 ja 2020. Yhteistyötä on lisäksi toteutettu eri hankkeissa, joihin maakuntien liitot ovat osallistuneet. Suomen merialuesuunnittelua on esitelty useissa kansainvälisissä tapahtumissa ja suunnitelmaluonnokset olivat kansainvälisesti kuultavana keväällä 2020.