| Energia-alat | | Merilogistiikka sekä infrastruktuuri mahdollistavat kulkemisen merituulivoimaloille (rakentaminen ja huoltokäynnit). Merenkulun sähköistyessä mahdollisuus merellisille latauspisteille.
 | Merituulivoimalan jalusta voi toimia keinotekoisena riuttana.
| Vesiviljely ja merituulivoima voivat mahdollisesti hyödyntää samoja huoltoyhteyksiä sijoittuessaan lähelle toisiaan.
| | Merituulivoimapuistojen rakennuttaminen luo kysyntää meriteollisuudelle (rakentamiseen ja huoltamiseen tarvittavien alusten kehittäminen ja rakentaminen).
| Merituulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä kaivettua maa-ainesta voidaan hyödyntää kaivannaisalalla.
| Merituulivoima-alueet voivat toimia tulevaisuudessa matkailukohteina.
| Merituulivoimanhankkeiden yhteydessä tehtävät selvitykset voivat edistää vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta (tuulivoimanhankkeiden infraselvitysten yhteydessä tehtävät selvitykset).
| Puhdas uusiutuva tuulienergia on yleisesti hyvä asia luonnon ja ilmaston kannalta.
| |
| | | Merituulivoimapuistojen ja energiakaapeleiden sijoittumisella sekä kalastuksen troolausalueiden välillä on mahdollisia ristiriitoja. Lisäksi tuulivoima-alueet voivat vaikuttaa vaelluskalojen reitteihin ja kutualueisiin.
 | | | | | Merituulivoima aiheuttaa matkailulle maisemahaittoja. Lisäksi toiminnot voivat mahdollisesti vaikeutua merituulivoimapuistojen lisääntyessä (ml. veneily ja muu virkistyskäyttö).
| Merituulivoiman rakentamisella on ristiriitainen vaikutus kulttuuriperinnön säilyttämiseen aavan merimaiseman vähentyessä sekä mahdollisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön tuhoutuessa.
| Merituulivoiman rakentaminen vaikuttaa luonnon ekosysteemiin kielteisesti (rakentaminen, kaapelit, huoltokäynnit). Avomerellä vaikutukset ovat vähäisempiä.
| Tietyillä alueilla puolustusvoimien ja merituulivoiman yhteensovittaminen on mahdotonta tällä hetkellä (tutkat).
|
| Merilogistiikka | | | | Merilogistiikka mahdollistaa kulkemisen vesiviljelylaitoksille.
| | Merilogistiikalla ja meriteollisuudella on yhteisiä väylätarpeita. Suomalainen meriliikenne luo kysyntää ja on testialusta meriteollisuudelle.
| Väylien kunnossapidon, ruoppauksen ja kuljetusten hyödyntäminen kaivannaisalalla voi luoda tulevaisuudessa synergiaa.
| Merilogistiikka ja meren infrastruktuuri tukevat matkailualaa ja mahdollistavat kulkemisen merellä. Matkailun edellytyksenä on reittiliikenne saaristoon.
| Merenkulku on osa elävää kulttuuriperintöä.
| | Toimiva merilogistiikan turvaa huoltovarmuutta.
|
| | | Väylien huollolla ja liikenteen aiheuttamalla rantaeroosiolla on kielteinen vaikutus meriluontoon ja kalakantoihin.
| | | Päästörajoitukset ovat mahdollisuus meriteollisuudelle mutta lisäkulu merilogistiikalle.
| | | Merilogistiikan maisemavaikutukset ovat mahdollisesti kielteisiä.
| Merilogistiikalla voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia meriluontoon ja -ympäristöön (ml. melu, päästöt, harmaat vedet, vieraslajit, ruoppaus, myrkkymaalit, rantojen eroosio)
| |
| Kalastus | | | | Vesiviljelyn poikasistutukset luovat pohjaa kalastukselle. Yhteisen vision kautta on synergioita lobbauksessa ja markkinoinnissa. Lisäksi synergiaa voisi olla jatkojalostuksessa ja logistisissa yhteyksissä.
| Sinisen bioteknologian mahdolliset synergiat aluksien ja pyyntitekniikan kehittämisessä sekä kalastuksen sivuvirtojen hyödyntämisessä.
| Meriteollisuuden innovaatiot tukevat myös kalastustoimialaa (ml. autonomiset alukset).
| | Kalastajien tarjoamat palvelut voivat tukea myös matkailualaa (ml. kuljetukset saaristossa). Metsästyksellä hoidetaan hyljekantoja.
| Kalastus on iso osa elävää kulttuuriperintöä. Saaristolaiskulttuurin säilyminen riippuvainen rannikkokalastuksesta.
| Suojelu ja hyvä meren tila edistää kalakantojen uusiutumiskykyä. Kalastus on osa ekosysteemin hoitoa ja poistaa ravinteita merestä.
| |
| | | | | | Telakkojen rakentamisvaiheessa vesi samenee ja aiheutuu haittoja kalojen elinympäristöön.
| Kaivannaisalalla on kielteisiä vaikutuksia meriluonnon ekosysteemeihin (kalakantoihin). Merihiekan nostossa vesi samenee ja lisääntymisalueet tuhoutuvat.
| Kaupallisen kalastuksen ja virkistyskalastuksen välillä on ristiriitoja.
| Vedenalainen kulttuuriperintö voi kärsiä troolaustoiminnassa.
| Lohikalojen mahdollinen ylikalastus, sivusaaliit, ankkurointi ja vedessä olevat haamuverkot vaikuttavat epäedullisesti meriluontoon.
| Puolustusvoimat saattavat kieltää kalastuksen alueillaan.
|
| Vesiviljely | | | | | Sininen bioteknologia kehittää uutta teknologiaa myös vesiviljelyn hyödynnettäväksi (ml. avo- ja kiertovesitekniikka sekä seurantajärjestelmät).
| Meriteollisuuden innovaatiot voivat vaikuttaa myönteisesti myös vesiviljelyalan kehitykseen.
| | | | Ravinteiden poisto merestä käyttämällä rehuna Itämerirehua. Kalatalous on myös kokonaiskuormitukseltaan parempi vaihtoehto meriluonnolle kuin maatalous.
| |
| | | | | | | Kaivannaisalalla on kielteisiä vaikutuksia meriluonnon ekosysteemeihin ja sitä kautta myös vesiviljlyn toimialaan.
| Vesiviljelyllä on kielteinen maisemavaikutus. Lisäksi laitokset lisäävät pistemäistä ravinnekuormitusta.
| | Vesiviljely aiheuttaa pistemäistä ravinnekuormitusta.
| |
| Sininen bioteknologia | | | | | | Sininen bioteknologia voi kehittää uusia ratkaisua vesien puhdistamiseen laivoilla.
| | | | Sininen bioteknologia voi kehittää meriluonnon tilan tarkkailua ja seurantaa sekä ravinteiden kierrätystä.
| |
| Meriteollisuus | | | | | | | Meriteollisuuden kehitys voi tuottaa mahdollisesti parempia ruoppausjärjestelmiä sekä kaivainnaisalalle sopivia erikoisaluksia.
| Meriteollisuus ja laivanrakennus luo edellytyksiä matkailulle. Matkailu luo kysyntää meriteollisuudelle ja puhtaammille ratkaisuille.
| | Uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien teknologioiden ja laivojen kehittäminen luo synergiaa meriteollisuuden ja luonnonsuojelun välille (ml. cleantech ja jätteen kierrätys).
| Maanpuolustus luo kysyntää erikoisaluksille.
|
| | | | | | | | Meriteollisuuden maisemavaikutukset voivat olla kielteisiä.
| | Teollisuuden ja satamien toiminnalla on kielteisiä vaikutuksia ekosysteemiin (haitta-aineet, läjityksen ympäristövaikutukset, harmaat vedet, ruokajätteet).
| |
| Kaivannaiset | | | | | | | | | | | Maanpuolustus tekee pohjankartoitusta, josta mahdollisesti etua myös kaivannaisalalle.
|
| | | | | | | | Vaikutukset meriluontoon voivat muuttaa alueita pysyvästi ja vaikuttaa virkistyskäytön mahdollisuuksiin.
| Kaivannaisala voi vahingoittaa vedenalaista kulttuurperintöä.
| Kaivannaisala tuhoaa merenpohjaa ja palautuminen on hidasta. Virtausolot muuttuvat ja samentunut vesi vaikuttaa lajistoon.
| Räjähteet pohjassa lisäävät riskejä.
|
| Matkailu ja virkistys | | | | | | | | | Matkailu ylläpitää elinvoimaisuutta ja tuo resursseja kulttuuriperinnön hoitoon. Vedenalainen kulttuuriperintö luo mahdollisuuksia matkailulle ja metsästys on merkittävä osa suomalaista rannikkokulttuuria.
| Matkailun ja luonnonsuojelun tavoitteet tukevat toisiaan. Suojelualueet ovat myös tärkeä matkailukohde, mikä myös lisää tietoisuutta suojelusta. Puhdas luonto on matkailun vetovoimatekijä. Vieraspetojen metsästys tukee vieraslajien hallintaa.
| Maanpuolustukselta vapautuneet alueet voivat toimia matkailukohteina.
|
| | | | | | | | | | Matkailu kuormittaa meriluontoa (ml. roskaaminen, kuluminen, matkailun päästövaikutukset).
| |
| Kulttuuriperintö | | | | | | | | | | Kulttuuriperinnön säilyttämisellä ja luonnonsuojelutoiminnalla on synergioita ja samoja intressejä.
| |
| | | | | | | | | | Osassa hylkyjä on vaarallisia aineita varastoituneina, joiden mahdollinen purkautuminen on ympäristöriski.
| |
| Luonnon-suojelu ja -hoito | | | | | | | | | | | Puolustusvoimien alueiden sulkemiselle on myönteisiä vaikutuksia meriluontoon. Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos tekevät ympäristövalvontaa ja tarjoavat resursseja öljyntorjuntaan.
|
