Kalankasvatus_header

Vesiviljely

Kotimainen kalankasvatus on pudonnut yli 20 miljoonasta kilosta noin 13 miljoonaan kiloon, vaikka kalan kysyntä on kasvanut. Kaksi kolmannesta Suomessa syödyistä lohikaloista on kasvatettu ulkomailla, lähinnä Norjassa ja Ruotsissa.

EU on velvoittanut jäsenmaitaan selvittämään vesiviljelyn kasvumahdollisuuksia, koska EU haluaa vähentää kalan tuontiriippuvuutta ja lisätä omaa kalantuotantoa.

Kansallinen vesiviljelystrategia

Suomi on valmistellut kansallisen vesiviljelystrategian, joka tähtää Suomen vesiviljelyn kestävään kasvuun. Strategiassa määritellään keskeiset toimet, joilla kasvu mahdollistetaan ja ympäristövaikutuksia hallitaan. Strategian lähtökohtana on, että kestävä kasvu tapahtuu sopusoinnussa veden laatua koskevien velvoitteiden ja muiden ympäristötavoitteiden kanssa. Manner-Suomen vesiviljelyn kasvutavoitteeksi on strategiassa asetettu 13,9 miljoonaa kiloa. Lisäystavoitteesta pääosa on arvioitu mahdolliseksi toteuttaa merialueella. 

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on ohjata vesiviljelytuotantoa ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Suunnitelman tekeminen perustui kansalliseen vesiviljelyohjelmaan, jonka valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksenään kesällä 2009. Ohjelman tavoitteena oli sovittaa yhteen vesiviljelyyn liittyvää elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa siten, että toimialaa voidaan kehittää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Luvitusprosessi

Merialueen vesiviljelyä ohjataan luvituksella. Toiminta tarvitsee ympäristöluvan ja vesitalousluvan. Vesiviljelyhankkeiden osalta luvan tarve perustuu ympäristönsuojelulain liitteeseen listattujen luvanvaraisten toimintojen kohtaan 11 e), jonka kuvaus on seuraava:

Kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä.

Lisäksi toiminta voi vaatia ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 28 §:n nojalla (luvanvaraisuus pohjavesialueilla), jos sen mukainen luvanhakukynnys ylittyy.

Kalankasvatuslaitosten ympäristölupahakemukset käsittelee aluehallintovirasto (AVI). ELY-keskukset toimivat valtion valvontaviranomaisena ja lausunnonantajina ympäristölupa-asioissa. ELY-keskukset toimivat myös valvontaviranomaisina. Kalankasvatuslaitokset tarvitsevat ympäristöluvan lisäksi vesilain mukaisen vesitalousluvan. Vesilaissa on säädetty luvanvaraisia vesitaloushanketyyppejä, mutta kalankasvatuksen osalta tarve perustuu vesilain yleiseen luvanvaraisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi vesistön tilan huononeminen toiminnan seurauksena. Merelle sijoittuvissa vesiviljelyhankkeissa kyse on käytännössä aina yhdistetystä ympäristö- ja vesitalouslupamenettelystä. Ratkaisu tehdään molemmissa lupa-asioissa yhdellä päätöksellä.

Maalle sijoitetut rakennukset edellyttävät lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Kalankasvatuksen ympäristölupamenettelyssä voidaan ottaa huomioon kaavoitus ja kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Lisäksi vesien- ja merenhoitosuunnitelmat on aina ympäristönsuojelulain 51 §:n ja vesilain 3 luvun 6 §:n mukaisesti otettava huomioon. 

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 3 §:n mukaisissa hankkeissa on tehtävä erityinen YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kalankasvatuslaitokset lisättiin YVA-lain hankelistaan vuonna 2019. Merialueella sijaitsevat kalankasvatuslaitokset, joissa kalan lisäkasvu on vähintään 1 Mkg vuodessa, tulee aina tehdä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely.

Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA-menettelyn tulokset tulee huomioida hankkeen ympäristö- ja vesitalousluvituksessa. 

Päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta tekee YVA-yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus. Päätöksentekoa varten voidaan pyytää lausuntoa viranomaisilta YVA-menettelyn tarpeesta. Myös toiminnasta vastaava voi esittää yhteysviranomaiselle perustellun näkemyksensä siitä, edellyttääkö toiminta YVA-menettelyä.

Jos toiminta todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluarvoja, tulee suorittaa luonnonsuojelulain mukaisesti näiden vaikutusten arviointi eli ns. Natura-arviointi. Natura-arvioinnin tarpeesta säädetään luonnonsuojelulain 65 §:ssä ja sen mukaan lupaviranomaisen on valvottava, että arviointi tehdään. ELY-keskus antaa lausunnon Natura-arvioinnin tarpeesta. Jos toiminta edellyttää sekä YVA:aa että Natura-arviointia, voidaan nämä menettelyt yhdistää.

Avi tekee päätöksen ympäristölupa-asiassa. Päätös sisältää määräyksiä, joita luvanhakijan on noudatettava. Vesiviljelyssä lupamääräykset voivat koskea muun muassa käytettävän rehun määrää ja ravinnesisältöä, jätteiden käsittelemistä, tarkkailusta ja toiminnasta raportoimista. Avi:n päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. 

Mikäli yrittäjä haluaa testata uutta teknologiaa tai tuotantotapaa, on hänen mahdollista laissa määriteltyjen ehtojen puitteissa tehdä ilmoitus ympäristönsuojelulain mukaisesta koeluontoisesta toiminnasta. Viranomaisen hyväksyessä ilmoituksen voi toiminta alkaa.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1380/2013 yhteisestä kalastuspolitiikasta

Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

Maa- ja metsätalousministeriö (2009) Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015. Valtioneuvoston periaatepäätös. 

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö (2014) Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

Setälä J ym. (2018) Meriviljelyn luvituspilotit. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2018.

Vesilaki (587/2011)

Vesiviljelystrategia 2022. Kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Valtioneuvoston periaatepäätös 4.12.2014.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki (252/2017)