Alueelliset kehityskuvat
Suomenlahti
Suomenlahden alueella yhteensovitetaan onnistuneesti merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Alue on sinisen talouden osaaja erityisesti merilogistiikan ja kestävän matkailun sektoreilla.
– Resurssitehokkuuden ja hiilineutraalisuuden edistäminen ovat merkittäviä kehittämiskohteita sekä rannikkokaupunkien että koko merialueen osalta.
– Suomenlahti on elinvoimainen meriliikenteen alue, jossa liikennöinti jatkuu vilkkaana. Alueella sijaitsevat Suomen merkittävimmät kansainväliset satamat, jotka ovat globaalisti kilpailukykyisiä. Satamat luovat kasvua ja ovat tärkeitä maan ja meren vuorovaikutuksen pisteitä. Merenkulun ja merilogistiikan innovaatiot muodostavat pohjan kilpailukyvylle ja alan kestävälle kehitykselle.
– Mahdollisesti toteutuva rautatietunneli Suomen ja Viron välillä avaa uusia logistisia ja matkailuyhteyksiä Eurooppaan.
– Pääkaupunkiseutu on matkailijoiden portti alueelle. Matkailun kärkikohteita ovat lisäksi muut merelliset kaupungit Hanko, Raasepori, Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina sekä niiden läheinen saaristo. Ainutlaatuisen saariston palvelutarjonta on monipuolista, mikä houkuttaa matkailijoiden lisäksi myös uusia asukkaita ja toimijoita.
– Matkailu ja virkistys ammentavat rannikon kaupunkien merellisyydestä ja koko rannikkoseudun merellisestä luonnosta. Virkistyspalveluita on kehitetty paikallisten asukkaiden tarpeista lähtien. Kalastuksen toimintaedellytykset on turvattu. Alueella tuotetaan lähiruokaa kestävästi ja vastuullisesti.
– Merialueisiin, siniseen bioteknologiaan ja siniseen biotalouteen liittyvää tutkimusyhteistyötä on kehitetty. Se on mahdollistanut innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.
– Merialueen toimintoja toteutetaan edistäen meren hyvää tilaa ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta. Luonto- ja kulttuuriarvot nähdään pääomana.
Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
Keskeinen sijainti on mahdollistanut alueen kehittymisen merkittäväksi Itämeren toimijaksi ja suunnittelualue on vahvistanut asemaansa Itämeren markkina-alueella. Merellisiä toimintoja kehitetään alueella edistäen meriympäristön hyvää tilaa ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta.
– Alueella sijaitsee kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, johon liittyy laaja alihankintaverkosto. Meri- ja teknologiateollisuudessa on panostettu meriympäristön tilaa parantaviin teknologisiin ratkaisuihin, tuotekehitykseen sekä seuraavan sukupolven tuotteisiin ja palveluihin.
– Kalastus on elinvoimainen elinkeino merialueella, ja sen rinnalla vesiviljely on kasvattanut merkitystään. Elintarviketeollisuudella on suuri merkitys alueella ja sen kasvu- ja tuotekehitysmahdollisuuksia on hyödynnetty tuottavasti.
– Uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut ovat olleet alueellisen kehityksen keskiössä. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä on edistetty ja alueen laaja energiaosaaminen on mahdollistanut toimialan kasvun. Merituulivoimapuistojen rakentaminen on yhdistänyt energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole enää sidoksissa perinteisiin toimialarajoihin.
– Alueella sijaitsee kansainvälisesti ainutlaatuinen luonto- ja maisemakokonaisuus. Alueen saaristo- ja rannikkoluonto ja kulttuuriperintö ovat elinvoimaisia, hyvin säilyneitä ja ovat pääömaa ja vetovoimatekijöitä matkailulle. Matkailua koordinoidaan ja kehitetään maakunnallisesti.
– Elinvoimaisessa saaristossa on laadukkaat palvelut asukkaille ja saaristo on hyvin saavutettavissa.
Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri
Pohjoisen merialueen kestävällä käytöllä tuetaan alueen vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä sekä edistetään siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
– Kehittyvä satamaverkosto ja toimivat logistiset yhteydet ovat avainasemassa alueen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Yhteydet Ruotsiin tukevat useiden toimialojen kehitystä.
– Kalataloutta on kehitetty huomioiden koko arvoketju kalastuksesta ja ruokakalan kasvatuksesta jalostukseen. Rannikkokalastuksen toimintaedellytykset on turvattu. Alue tunnetaan myös vapaa-ajankalastukseen liittyvistä mahdollisuuksista.
– Alueen vahva energiaosaaminen ja uusiutuvan energian potentiaali ovat luoneet alueelle uusia mahdollisuuksia: uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja kiertotalouden ratkaisut kehittyvät. Merituulivoimarakentaminen on sovitettu yhteen merialueen muiden käyttömuotojen sekä luonto- ja maisema-arvojen kanssa.
– Merialueen käytössä edistetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamista ohjaamalla ympäristöä muuttavat toiminnot alueille, joiden ympäristö ja luonto kestävät niitä parhaiten. Vedenalaista luontoa ja kulttuuriperintöä koskeva tieto on lisääntynyt. Pohjoisen alueen ainutlaatuisen merellisen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on edennyt.
Pohjoista meriympäristöä hyödynnetään vetovoimatekijänä saariston, rannikon kaupunkien ja matkailukeskusten kehittämisessä. Merenkurkun maailmanperintöalueen sekä muiden luonto- ja kulttuurikohteiden matkailu- ja virkistyskäyttöä on kehitetty.
– Matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuus ja palveluiden hyvä tarjonta tukevat toimialan kehitystä. Ainutlaatuisen talvimatkailun merkitys on lisääntynyt ilmastonmuutoksen voimistuessa.
– Merialueen, rannikon ja jokisuistojen käytössä tuetaan vaelluskalakantojen elvyttämistä ja huomioidaan maankohoamisrannikon erityisolosuhteet.