Yleinen selite

Matkailun ja virkistyksen osalta merialuesuunnittelussa tunnistetaan aluekehittämisen kannalta keskeisiä potentiaalisia alueita.

Saaristo- ja rannikkoalueet ovat vetovoimaisia luonto- ja kulttuurimatkailukohteita. Näiden lisäksi matkailu ja virkistys -merkintä sisältää vapaa-ajankalastukselle ja metsästykselle merkittäviä alueita.

Merkinnän kuvaus

Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen potentiaalisia alueita. Alueet sisältävät olemassa olevia matkailu- ja virkistystoimintoja sekä luonto- ja kulttuuriarvoja.

Suunnitteluperiaate

Matkailu- ja virkistystoimintoja kehitettäessä on tärkeää edistää merellisen matkailun toimintaedellytyksiä, saavutettavuutta, sekä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista, joiden avulla ympäristöön aiheutuvia paineita voidaan ohjata, sekä turvata paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten virkistysmahdollisuudet luonnossa kulkemisen, vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen osalta.  Matkailun ja virkistyksen kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon toimintojen kestävyys.

Maanpuolustuksen tarpeet saattavat rajoittaa matkailulle ja virkistyskäytölle tunnistettujen alueiden hyödyntämistä.

Suunnittelualueiden ominaispiirteet ja painopisteet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri:

Alueella matkailu on nykytilassa keskittynyt pääasiassa rannikolle, muun muassa Kalajoelle ja Kemi-Tornion rannikolle. Merialueelle sijoittuvista kohteista tunnetuin on Merenkurkun maailmanperintökohde. Useisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin liittyy merkittävää matkailu- ja virkistyskäytön kehittämispotentiaalia. Vapaa-ajan kalastus ja metsästys ovat osa merialueen virkistyskäyttöä. Tornionjoki on kansainvälisestikin merkittävä kalastusmatkailukohde. 

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa:

Saaristomeri sekä suunnittelualueen rannikko ovat suosittuja matkailu- ja virkistysalueita, joilla on merkittävä potentiaali. Merkittäviä kohteita ovat muun muassa Vanharauma ja Rauman saaristo, Luvian Laitakari ja Säppi, Porin Yyteri ja Reposaari, Merikarvian Ourat, Isokarin majakka, Saariston rengastie, Jurmo, Örön linnakesaari, Bengtskärin majakka, Rosalan viikinkikeskus ja Utö. Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat alueen matkailua.

Suomenlahti:

Alueella on suurimmat matkailijamäärät Suomen merialueista. Saaristo-, rannikko- ja luontomatkailun potentiaali on suurta.  Kansainvälisen matkailun tärkein solmukohta alueella on Helsingin ympäristö merialueineen. Matkailun kärkikohteita ovat lisäksi muut merelliset kaupungit Hanko, Raasepori, Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina sekä niiden läheinen saaristo. Merelliset kaupungit toimivat porttina saariston matkailu- ja virkistyskohteisiin ja merellisiin kansallispuistoihin sekä kansallisiin kaupunkipuistoihin.

Maan ja meren vuorovaikutus

Saavutettavuus on matkailulle ja virkistykselle keskeistä, kuten myös logistiikka-, infra-, sähkö-, vesi- ja tietoliikenneyhteydet, vierasvenesatamat ja satamat, sekä majoituskapasiteetti ja palvelut saarissa sekä rannikolla.

Kulttuuriarvot sekä matkailu ja virkistys ovat usein toisiinsa linkittyneitä.

Kalojen kutu-, vaellus- ja syönnösalueet ovat keskeisiä, sillä kalastusmatkailu ja vapaa-ajankalastus ovat riippuvaisia hyvinvoivista kalakannoista.

Meriympäristön hyvä tila edistää matkailun ja virkistyksen toimintaedellytyksiä.

Lähtökohdat ja selvitykset

Maakuntakaavat ja niiden selvitykset

Laurila L. & R. Kalliola (2019). Seurantatutkimus ´Suomen merenrannikon rakennetut ja rakentamattomat rannat´

Leino ym. (2018). Sinisen talouden tilannekuva merialuesuunnittelun lähtökohtana. Gaia Consulting Oy.

Kansallispuistot

UNESCO:n maailmanperintökohteet