Avomeri

Suunnitteluperiaatteet

Avomerivyöhykkeelle osoitetaan sille soveltuvia toimintoja niin, että suunnittelualueet voivat profiloitua omiin vahvuuksiinsa tukeutuen. Vyöhykettä suunnitellaan sen voimakkaasti merellisten olosuhteiden ohjaamana. Vyöhykkeellä pyritään tunnistamaan kestävän sinisen kasvun potentiaali. Avomerivyöhykkeellä huomioidaan toimialojen muutostarpeet ja mahdollisuudet. Vyöhykkeellä keskeisiä toimintoja ovat merituulivoima, merilogistiikka ja kaupallinen kalastus. Lisäksi vyöhykkeellä on tunnistettu meriluonnon suojelun tarpeet.

Vyöhykkeen suunnittelussa ja kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon turvallisen ja toimivan kauppamerenkulun toimintaedellytysten turvaaminen, kalastusalueet sekä energiantuotannon potentiaaliset alueet.

Ominaispiirteet

Avomerialueiden merkittäviä luontotyyppejä ovat vedenalaiset hiekkasärkät ja riutat. Lisäksi avomerialueilla esiintyy vedenalaisen kulttuuriperinnön alueita.

Yhteensovitettavat toiminnot

Vyöhykkeellä on tärkeä ottaa huomioon toimialojen yhteensovittamisen tarpeet, esimerkiksi merituulivoiman yhteensovittaminen merenkulun, kalastuksen sekä maanpuolustuksen kanssa.

Maan ja meren vuorovaikutus

Vyöhykkeellä on tärkeä ottaa huomioon yhteydet kuten voimansiirtojohdot, kaapelit ja putket mereltä mantereelle sekä kalatalouden vaatimat yhteydet.

 

Lähtökohdat ja selvitykset

Vyöhykejaon lähtökohtana on Suomen ympäristökeskuksen rannikkovesien pintavesityypittely (SYKE 2013), jossa rannikkovedet on tyypitelty 11 luokkaan. Rannikkovesien eri tyyppien keskeisimpinä rajausperusteina ovat veden suolapitoisuus, saariston avoimuus, jäätalven pituus, veden syvyys, veden vaihtuvuus (vallitsevat virtausolot), sekä tieto alueilla esiintyvästä eliölajistosta. Merialuesuunnittelussa avomerivyöhyke kattaa saaristojen ja rannikkovesien ulkopuolisen alueen, mukaan lukien talousvyöhykkeen.