Yleinen selite

Merialuesuunnittelussa tunnistetaan energiantuotannon osalta merituulivoiman kehittämiselle potentiaalisia alueita. Merituulivoimalle soveltuvia alueita on myös
tässä merialuesuunnitelmassa osoitettujen potentiaalisten alueiden
ulkopuolella. Muut energiantuotantomuodot voidaan tarvittaessa ottaa merialuesuunnitelmaan mukaan seuraavilla suunnittelukierroksilla. Tällä suunnittelukierroksella on tunnistettu, että erityisesti Pohjanlahdella on hyvät edellytykset laajamittaiselle merituulivoimarakentamiselle.

Merkinnän kuvaus

Merkinnällä osoitetaan merituulivoimalle potentiaalisia alueita. Alueet sijoittuvat pääasiassa ulkosaariston ja ulompien rannikkovesien sekä avomeren vyöhykkeille vähintään 10 kilometrin päähän rannikosta ja 10–50 metrin syvyydelle. Potentiaalisia alueita osoitettaessa on huomioitu muun muassa merenkulun alueet, syvyys, Natura 2000 -alueet ja muut luontoarvot, maisema-arvot sekä maanpuolustuksen tarpeet.

Suunnitteluperiaate

Merituulivoimaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon muut merelliset elinkeinot, maisema-arvot, luontoarvot kuten merkittävät kalojen kutualueet, kulttuuriarvot, virkistyskäyttö, merenkulku ja maanpuolustus. Merituulivoiman kehittäminen voi laukaista tutkakompensaatiovaatimuksen. Lisäksi on huomioitava energiansiirron yhteystarpeet merialueilla sekä kytkentä valtakunnalliseen kantaverkkoon.

Suunnittelualueiden ominaispiirteet ja painopisteet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri:

Alueella on hyvät edellytykset merituulivoimarakentamiselle erityisesti Selkämeren pohjoisosan ja Perämeren avomerialueilla. Alueen ominaispiirteitä ovat merialueen mataluus ja jääolosuhteet. Maanpuolustuksen tarpeet saattavat rajoittaa suunnittelualueen energiatuotannon potentiaalien hyödyntämistä.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa:

Alueella on osoitettu merituulivoimalle potentiaalisia alueita sekä Selkämeren että Saaristomeren avomerivyöhykkeille. Maanpuolustuksen tarpeet saattavat rajoittaa Saaristomeren eteläosan ja Itämeren pohjoisosan energiatuotannon potentiaalien hyödyntämistä.

Suomenlahti:

Suomenlahdella muun muassa puolustusvoimien toiminta sekä Natura 2000 -alueet ja muut luontoarvot rajoittavat tuulivoiman laajamittaista kehittämistä. Pitkällä aikavälillä merituulivoiman tuotannolle potentiaalisimmat alueet sijaitsevat Suomenlahden läntisellä avomerivyöhykkeellä. 

Maan ja meren vuorovaikutus

Energiansiirtoyhteydet mereltä maalle ja liityntäpisteet mantereella ovat keskeisiä.

Maisema-arvot maalta merelle sekä mereltä maalle ovat keskeisiä toimialaa kehitettäessä.

Lähtökohdat ja selvitykset

Lappalainen, J. (2019). Merituulivoiman taloudellinen potentiaali Pohjanlahdella, Diplomityö, Aalto yliopisto. – Merituulivoiman elinkaarikustannusmallinnus, joka ottaa huomioon muun muassa paikan tuulisuuden, merenpohjan syvyyden ja pintamaalajin sekä etäisyydet satamiin ja sähkönsiirtoverkkoon.

SmartSea-hankkeessa tehty tutkimus tuulivoiman sijainninohjauksen optimoinnista, joka ottaa huomioon taloudellisia, ekologisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa paikan energiatuotannon kustannus, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus, lintujen muuttoreitit, merikotkien pesäpaikka-aineistot, Natura 2000 -alueet sekä muut luonnonsuojelualueet, etäisyys kesämökkeihin ja asutukseen, näkö- ja äänihaitat, vedenalainen kulttuuriperintö, ja intensiiviset veneilyyn käytetyt alueet.  Aineisto saatu 21.2.2020. Tutkimus on julkaistu 16.1.2022.

Virtanen, E.A., Lappalainen, J., Nurmi, M., Viitasalo, M., Tikanmäki, M., Heinonen, J., Atlaskin, E., Kallasvuo, M., Tikkanen, H., and Moilanen A.: Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design, Renewable and Sustainable Energy Reviews.

Maakuntakaavat ja niiden selvitykset.

Suunnitelmakartan tausta-aineistossa esitetään maakuntakaavoissa sekä luvitusprosessissa olevat merituulivoima-alueet.