Yleinen selite

Merialuesuunnittelussa tunnistetaan vesiviljelyn osalta kalankasvatukselle potentiaalisia alueita. Kalankasvatukselle soveltuvia alueita on myös tässä merialuesuunnitelmassa osoitettujen potentiaalisten alueiden ulkopuolella. Muut vesiviljelymuodot voidaan tarvittaessa ottaa mukaan merialuesuunnitelmaan seuraavilla suunnittelukierroksilla.

Merkinnän kuvaus

Merkinnällä osoitetaan kalan jatkokasvatuksen kannalta potentiaalisia alueita. Alueiden tunnistamisessa on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen tuottamaa mallinnusta.

Suunnitteluperiaate

Vesiviljelyä kehitettäessä on tärkeää selvittää parhaiten soveltuvat alueet meriympäristön tila ja luontoarvot huomioiden. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon vesiviljelyn toimintaketjun kannalta oleelliset tarpeet, kuten infrastruktuuriyhteydet, satamat sekä eri tuotantovaiheiden vaatimat alueet. Vesiviljelyn kehittämisen lähtökohtana on uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet kalankasvatuksen sijoittumiselle niin, että mereen ja meriympäristöön kohdistuva kuormitus olisi mahdollisimman vähäistä. Vesiviljelyä kehitettäessä on tärkeää selvittää parhaiten soveltuvat alueet meriympäristön tila ja luontoarvot huomioiden. Vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteet saattavat rajoittaa potentiaalisten kalankasvatusalueiden hyödyntämistä.

Suunnittelualueiden ominaispiirteet ja painopisteet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri:

Alueella on tunnistettu nykyisten kalankasvatusalueiden ja niiden laajentumisalueiden lisäksi potentiaalisia alueita Merenkurkusta sekä Selkämeren ja Perämeren ulommilta rannikkovesiltä.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa:

Saaristomeri on perinteisesti merkittävä kalankasvatusalue.  Tulevaisuuden vesiviljelylle potentiaalisia alueita on tunnistettu ulkosaaristosta ja Selkämeren eteläosan ulommilta rannikkovesiltä.

Suomenlahti:

Suomenlahdella on tunnistettu uusia potentiaalisia kalankasvatusalueita.

Maan ja meren vuorovaikutus

Satamat ovat tärkeitä vesiviljelyn eri tuotantovaiheiden kannalta.

Logistiikkayhteydet ovat keskeisiä raaka-aineen ja tuotteiden siirtämisen ja jatkokäsittelyn kannalta.

Lähtökohdat ja selvitykset

Kalankasvatuksen sijainninohjausmalli FINFARMGIS, joka ottaa huomioon kahdeksan ympäristöllistä kriteeriä (virtaus, syvyys,  merialueen avoimuus (indeksi), etäisyys lintusaariin Natura 2000 -alueilla, etäisyys vedenalaisiin riuttoihin Natura 2000 -alueilla, ekologisesti tärkeät alueet, etäisyys muihin kalankasvatuslaitoksiin, rannikkovesien ekologinen luokitus 2016), yhden taloudellisen kriteerin (toiminnallinen etäisyys) ja kaksi sosiaalista kriteeriä (kasvatukselta poissuljetut alueet, vapaa-ajan asutuksen tiheys) (Luonnonvarakeskus 2020). Mallinnus on tehty osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittamaa Vesiviljelyn innovaatio -ohjelmaa. Mallinnuksen avulla tunnistettuja kalankasvatukselle potentiaalisia alueita on esitetty yleispiirteistettyinä strategisina merkintöinä. Aineisto saatu 5.2.2020.

Suunnitelmakartan tausta-aineistossa esitetään olemassa olevat ja luvitetut vesiviljelylaitokset.