Yleinen selite

Merialuesuunnittelussa tunnistetaan ammattikalastuksen osalta rannikon verkkokalastuksen ja avomerialueen troolikalastuksen tärkeitä alueita.

Muu ammattikalastus kuten rysäpaikat on huomioitu osana suunnitteluprosessia, mutta niitä ei esitetä suunnitelmakartalla.

Merkinnän kuvaus

Merkinnällä osoitetaan keskeisiä verkkokalastukseen ja troolikalastukseen käytettäviä alueita, joiden tunnistamisen taustalla on hyödynnetty muun muassa verkkokalastus- ja troolausaineistoja.

Suunnitteluperiaate

Toimialaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon kalastuksessa hyödynnettävien alueiden vuotuiset ja vuodenaikaiset vaihtelut, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kalastukselle tärkeät satamat sekä virkistyskäyttömahdollisuudet. Lisäksi on tärkeä ottaa huomioon kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.

Suunnittelualueiden ominaispiirteet ja painopisteet

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri:

Ammattikalastuksen kannalta merkitystä on erityisesti saaristoilla ja rannikkovesillä. Rannikolla pyyntimuodoista merkittävimmät ovat verkko- ja rysäkalastus. Pohjoinen Selkämeri on silakan troolausalueena merkittävä. Kalasatamien verkosto on kattava. Perämeren alueella kalanjalostus on keskittynyt Ouluun.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa:

Suurin osa Suomen silakkasaaliista tulee tältä suunnittelualueelta. Saaristomeri on Suomen merkittävin elinkeinokalatalouden keskittymä.  Eteläisellä Selkämerellä sijaitsee merkittäviä troolikalastusalueita sekä avomerellä että rannikon läheisyydessä. Alueella on kattava kalasatamien verkosto. Alueen suurimpia kalasatamia ovat Reposaari, Uusikaupunki ja Kasnäs.

Suomenlahti:

Runsaat ja monipuoliset kalakannat luovat hyvät mahdollisuudet ammattikalastuksen lisäämiseen. Pienimuotoinen rannikon läheisyydessä tapahtuva ammattikalastus on useimmiten monilajikalastusta rysillä ja verkoilla.

Maan ja meren vuorovaikutus

Kalasatamat ja logistiikkayhteydet ovat kalastukselle keskeisiä saaliin purkamisen sekä jatkojalostusketjun kannalta.

Vaelluskalavesistöt, kalaväylät sekä kutualueet ovat keskeisiä kalojen lisääntymisen kannalta. Tornionjoki ja Simonjoki ovat valjastamattomia vaelluskalajokia

Lähtökohdat ja selvitykset

Luonnonvarakeskuksen avoin aineisto I-ryhmän ammattikalastajien tärkeimmistä rannikon verkkokalastusalueista (https://opendata.luke.fi/dataset/pyydyspaikat-rysapisteet-ja-verkkoalueet).

Aineisto käsittää I luokan kalastajien verkkokalastusalueet. Aineistoa on yleispiirteistetty merialuesuunnittelun mittakaavaan sopivaksi. Aineisto on noudettu 13.9.2019.

Avomerellä osoitettu troolikalastus perustuu ICES:n VMS-aineistoon vuodelta 2013, jossa yhdistyvät kaikkien kalastusmuotojen intensiteetti, sekä HELCOM:n keräämään aineistoon kalastusalusten liikkeistä (AIS) vuodelta 2016.  HELCOM-paikkatietorajapinta: 2016 Fishing AIS Shipping Density (http://maps.helcom.fi/website/mapservice/).

Rasteriaineiston päältä on digitoitu intensiivisimmän kalastuksen alueet.

Suunnitelmakartan tausta-aineistossa esitetään kalasatamat sekä I-ryhmän ammattikalastajien rysäpaikat.