Photo by Theodor Vasile on Unsplash

Energia

Visio 2030

Edistämme siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan lisäämällä merituulivoiman tuotantoa. Energiaa tuotetaan merialueilla kustannustehokkaasti huomioiden kestävä kehitys ja turvallisuus.

Kaavio kuvaa toimialan keskeisiä toimintoja merialueen eri vyöhykkeillä nykyisin ja vuonna 2030

Nykytila 2030

Kuvaus

Merituulivoima

Itämeren olosuhteet ovat otolliset tuulivoimalle, sillä merialueet ovat matalia, rannikko on lähellä ja liityntä sähköverkkoon kohtuullisen matkan päässä (B30). Voimaloiden lisäksi merelle ja maalle tarvitaan sähkönsiirtokaapeleita, sähköasemia ja muuta mahdollista infrastruktuuria. Voimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin ylläpito edellyttää toistuvia huoltokäyntejä (B9).

Merituulivoimalat perustetaan merenpohjaan tai tekosaarille. Pohjaperusteinen laitos sijoitetaan maksimissaan 40 metrin syvyydelle. Suomen kahdesta merituulipuistosta toinen on perustettu meren pohjaan ja toinen tekosaarille. Käynnissä on useita hankkeita (B30).

Toiminnan edellytyksiä ovat tuuliolosuhteiden lisäksi liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri, perustamisolosuhteet sekä toimintaan soveltuvien alueiden löytyminen (B39, B42). Muut maankäyttömuodot, kuten puolustusvoimien tarpeet, luontoarvojen turvaaminen sekä mahdolliset maisemahaitat rajoittavat tuulivoimaloiden sijoittelua. Yleisenä tavoitteena on sijoittaa voimaloita ensisijaisesti keskitetysti haitallisten vaikutusten minimoimiseksi (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet).

Merituulivoiman rakentaminen on kalliimpaa, mutta se tuottaa parempien tuuliolojen ansiosta enemmän sähköä kuin vastaavat maavoimalat (B42). Suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät talvisten sääolosuhteiden sekä merenpohjan tarkkaa huomiointia (B30). Suomen jääolosuhteet edellyttävät lisäksi merituulivoimaloiden rakenteilta erityisiä teknisiä ratkaisuja.

 

Muut energialähteet

Merivettä voidaan käyttää lämpö- ja viilennysenergian tuottamisessa. Esimerkiksi ydinvoimalat hyödyntävät merivettä jäähdytykseen, jonka jälkeen vesi palaa lämmenneenä jäähdytysaltaisiin ja mereen (YM 2017). Myös yksittäiset kiinteistöt voivat hyödyntää vesialueita lämmönlähteenä. Tätä kokeiltiin esimerkiksi Vaasan Suvilahden asuntomessuilla, jossa merenpohjan sedimenttilämpöä hyödyntävä matalaenergiaverkosto tuottaa lämpö- ja viilennysenergiaa 42 pientalon tarpeisiin (B42).

Tiekartta

Merituulivoimarakentaminen huomioidaan joustavasti aluesuunnittelussa

– Aluesuunnittelussa varaudutaan suuren mittakaavan merituulivoimarakentamiseen 2020-luvulla
– Tunnistetaan merituulivoima-alueiden tarpeita ja kehitetään myös muita edellytyksiä merituulivoimanrakentamiselle (ml. satamat, huolto, logistiset pisteet)
-Pidemmällä aikavälillä selvitetään ja varaudutaan vaihtoehtoisten merellä tapahtuvien energiantuotantomuotojen hyödyntämiseen (ml. aalto- ja aurinkoenergia)
 

Kantaverkon kehittämisellä tuetaan merituulivoimarakentamista

 

– Kantaverkon suunnittelussa varaudutaan merituulivoimatuotannon liittämiseen verkkoon
– Käydään keskustelua kantaverkon kehittämiseen ja laajentamiseen liittyen
– Onko kantaverkko yritysten vai valtion omistuksessa ja kuinka laajentamiseen liittyvät kustannukset katetaan?
– Haetaan toimivia toimintamalleja kantaverkon kehityksestä muista maista

Merituulivoima sijoitetaan sille parhaiten sopiville aluille

– Osoitetaan merituulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet maakuntakaavoissa (ml. tuulisuus, infra sekä suotuisat jää- ja aalto-olosuhteet)
– Huomioidaan suunnittelussa aina rakentamisen vaikutus meriympäristön ja ekosysteemin tilaan.
– Tutkitaan merituulivoiman vedenalaisia vaikutuksia sekä rakentamisesta aihetutuvan melun vaikutuksia ekosysteemiin 

Yhteistyö ja dialogi eri toimijoiden välillä lisääntyy

  • – Valtion, maakuntien, kuntien sekä tuulivoimatoimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen
  • – Pidetään yllä tiivistä vuoropuhelua puolustusvoimien kanssa intressien yhteensovittamiseksi
  • – Avataan suunnittelun käytäntöjä merituulivoiman rakennukseen liittyvän prosessin selkiyttämiseksi
  • – Lisätään kansainvälistä yhteistyötä suuren mittakaavan merituulivoimahankkeissa
  • – Pidemmällä aikavälillä varaudutaan kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen myös yhteisiin merituulivoimapuistoihin

Poliittiset päättäjät ovat tunnistaneet merituulivoiman merkittävän roolin Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kannalta

  • – Muodostetaan kunnianhimoiset merituulivoimatavoitteet ja kansalliset merituulivoimapolitiikan linjaukset
  • – Kehitetään valtion roolia merialueen aktiivisena vuokraajana

 

Merituulivoiman investointiympäristö on kehittynyt houkuttelevammaksi

  • – Pyritään lisäämään valtion tukitoimia merituulivoimarakentamisen käynnistämiseksi Suomessa (tulevaisuusinvestointi ja murrosvaiheen tuki)
  • – Sujuvoitetaan talousvesialueiden merituulivoimapuistojen rakentamista ja suunnittelua.

Taustatietoa

Synergiat ja ristiriidat muiden toimialojen kanssa

Energia

 Energia-alatMerilogistiikkaKalastus VesiviljelySininen bioteknologiaMeriteollisuusKaivannaisetMatkailu ja virkistysKulttuuriperintöLuonnonsuojelu ja -hoitoMaanpuolustus
Energia-alatMerilogistiikka sekä infrastruktuuri mahdollistavat kulkemisen merituulivoimaloille (rakentaminen ja huoltokäynnit). Merenkulun sähköistyessä mahdollisuus merellisille latauspisteille.

Merituulivoimalan jalusta voi toimia keinotekoisena riuttana.

Vesiviljely ja merituulivoima voivat mahdollisesti hyödyntää samoja huoltoyhteyksiä sijoittuessaan lähelle toisiaan.

Merituulivoimapuistojen rakennuttaminen luo kysyntää meriteollisuudelle (rakentamiseen ja huoltamiseen tarvittavien alusten kehittäminen ja rakentaminen).

Merituulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä kaivettua maa-ainesta voidaan hyödyntää kaivannaisalalla.

Merituulivoima-alueet voivat toimia tulevaisuudessa matkailukohteina.

Merituulivoimanhankkeiden yhteydessä tehtävät selvitykset voivat edistää vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimusta (tuulivoimanhankkeiden infraselvitysten yhteydessä tehtävät selvitykset).

Puhdas uusiutuva tuulienergia on yleisesti hyvä asia luonnon ja ilmaston kannalta.

Merituulivoimapuistojen ja energiakaapeleiden sijoittumisella sekä kalastuksen troolausalueiden välillä on mahdollisia ristiriitoja. Lisäksi tuulivoima-alueet voivat vaikuttaa vaelluskalojen reitteihin ja kutualueisiin.

Merituulivoima aiheuttaa matkailulle maisemahaittoja. Lisäksi toiminnot voivat mahdollisesti vaikeutua merituulivoimapuistojen lisääntyessä (ml. veneily ja muu virkistyskäyttö).

Merituulivoiman rakentamisella on ristiriitainen vaikutus kulttuuriperinnön säilyttämiseen aavan merimaiseman vähentyessä sekä mahdollisesti vedenalaisen kulttuuriperinnön tuhoutuessa.

Merituulivoiman rakentaminen vaikuttaa luonnon ekosysteemiin kielteisesti (rakentaminen, kaapelit, huoltokäynnit). Avomerellä vaikutukset ovat vähäisempiä.

Tietyillä alueilla puolustusvoimien ja merituulivoiman yhteensovittaminen on mahdotonta tällä hetkellä (tutkat).

 

Ekosysteemipalvelut

Energiatoimiala hyödyntää lähinnä meriekosysteemin tuottamaa energian tuotantopalvelua, jonka taustalla on meriekosysteemin abioottisia tekijöitä, kuten aurinko, tuuli, aallot tai vuorovesivaihtelu.  

Muut energialähteet

– Merivettä hyödynnetään yhä enemmän lämpö- ja viilennysenergian lähteenä ja tähän liittyvä teknologia kehittyy. Merivettä voidaan käyttää esimerkiksi voimalaitosten lämpöpumppujen lämmönlähteenä sekä kausivarastoissa, joista kesän aikana varastoidun veden lämpöä voidaan käyttää talvella.

– Merivettä käytetään myös edelleen voimalaitosten jäähdytyksessä. Lauhdevesien lämpöenergiaa hyödynnetään ja niiden johtaminen sellaisenaan takaisin mereen vähenee.

– Aaltovoimaan ja meribiomassoihin liittyvää potentiaalia selvitetään ja testataan.

(B42, B11, B21)

Tämänhetkisiä kehityssuuntia

Merituulivoima

– Merituulivoiman tuotanto ja sen rooli osana energiajärjestelmää kasvaa. Perusedellytyksenä on kantaverkon ja siirtoyhteyksien kehittyminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

– Merituulivoimapuistot sijaitsevat pääosin avomerellä, jossa aluevaraukset ovat suurempia ja ympäristö- ja maisemahaitat lievempiä. Sijoittelu edellyttää kuitenkin yhteensovittamista muun muassa lintujen muuttoreittien kanssa.

– Teknologian kehittyessä voimalat voidaan sijoittaa syvemmälle ja myös jääolosuhteet osataan paremmin huomioida. Kelluvien voimalaitosten kehittymisen myötä tuulisähköä voidaan tuottaa syvemmillä merialueilla.

– Merituulivoiman tuotanto keskittyy alueille, joiden lähellä on aktiivisia satamia, sillä voimaloiden rakentamisen ja pystyttämisen lisäksi huolto edellyttää säännöllisiä ylläpitokäyntejä. Voimaloiden lisäksi merellä ja maalla on sähkönsiirtokaapeleita, muuntoasemia sekä muuta infrastruktuuria.

– Lisääntynyt tietopohja meriluonnon arvoista ja niiden sijainnista auttaa ohjaamaan voimaloiden sijoittamista vähiten herkille alueille. Tuulivoimapuistojen yhteyteen rakennetut tekoriutat luovat elinolosuhteita lajistolle hyödyntäen mm. kalojen poikastuottoa.

– Merituulivoimalla on synergioita erityisesti meriteollisuuden ja -logistiikan (voimaloiden asennus- ja pystytysalusten rakentaminen) kanssa. Myös mahdollisuuksia yhdistää tuulivoima-alueita vesiviljelyyn selvitetään.

– Puolustusvoimien tarpeet rajoittavat tuulivoiman rakentamista, mutta toimintoja voidaan yhteensovittaa mm. teknologian kehittymisen avulla.

(B42, B11, B21)