Merituulivoimaa rakennetaan erityisesti Ahvenanmaan eteläpuolen ja Selkämeren talousvyöhykkeelle kauas rannikosta ympäristö ja kokonaistalous huomioiden (Porin ja Rauman edusta, Uudestakaupungista Poriin ja sieltä Merikarvialle). Valtio ohjaa rakentamista (mm. tukipolitiikka) mutta yritykset ovat myös heränneet merituulivoiman potentiaaliin. Vihreän teknologian kehitys on edennyt siten, että merituulivoimaloita on kannattavaa rakentaa yhä kauemmas merelle. Tämä ratkaisee ristiriidan merituulivoimasta aiheutuvan melun/näköhaitan ja alueen matkailun välillä, ja siten asenteet merituulivoimaa kohtaan parantuvat. Saariston sähköistäminen nousee kysymykseksi sähköveneiden ja saariston lisääntyneen asutuksen myötä.
Pienkuljetukset ja paikallisen lähituotannon kehittyminen tukevat saaristossa asumista ja alueen palveluja. Saaristossa on paljon mahdollisuuksia drone-kuljetusten ja erilaisen automatiikan testaamiseen ja kehittämiseen, mikä lisää alueen houkuttelevuutta meriosaamisen keskuksena entisestään ja parantaa mahdollisuuksia kehittää kiertotalouden ratkaisuja. Suurten telakoiden lisäksi pienimuotoisempi meriteollisuus on skenaariossa elinvoimainen. Merituulivoimasta löydetään synergiaetuja alueen meriteollisuuden kanssa. Kasvanut vapaa-ajan veneliikenne lisää turvallisuusriskejä merellä.
Meriympäristön tila on parantunut myös Saaristomerellä ja maa- ja metsätalouden vaikutuksia on saatu vähennettyä poliittisen ilmapiirin muutoksesta johtuen. Ihmiset huolehtivat ympäristöstä ja saaristossa liikutaan ja asutaan ekologisesti (kierrätys, sähköinen liikkuminen jne.). Yhdyskuntien ympäristökuormitusta vähennetään ja kaupat suosivat lähi- ja kestäviä tuotteita. Risteilymatkustamisen kuormitusta on saatu pienennettyä ja yhä useampi risteilijäalus seilaa Itämerellä uusien ympäristöystävällisten teknologioiden avustamana. Vesiliikenteen vedenalainen melu saadaan hallintaan.
Ammattikalastus säilyy ja vahvistuu saaristossa, etenkin rannikkokalastuksen muodossa. Kalastajan elinkeino monipuolistuu ja laajenee matkailu- ja virkistyspalveluiden sekä jalosteiden myyntiin. Kalojen poikaskasvatusta tehdään kiertovesilaitoksissa rannikolla, ja lisäkasvatus siirtyy Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan avomerialueille. Saaristomerellä paljon vapaa-ajan kalastajia. Kalastajat ja vesiviljelijät tarjoavat kalastusmatkoja yhteistyössä. Luonto- ja elämysmatkailun lisääntymisen myötä kiinnostus kalastusyrittäjyyttä ja vesiviljelyteknologiaa kohtaan kasvaa. Innovatiivisuuden lisääntymisen myötä kalojen, levien ja simpukoiden käyttömahdollisuudet kasvavat mm. lääketeollisuuden parissa. Alueen korkeakouluosaaminen tukee uusien tuotteiden t&k-työtä.
(ml. kulttuuriperintö)
Kestävyys korostuu alueen matkailussa ja ihmiset liikkuvat kestävillä yhteyksillä. Yksityisveneily sähköistyy ja sähköveneet ja lisääntynyt purjeveneiden suosio lisäävät painetta lisätä ja kehittää alueen vierassatamia ja parantaa jätteiden käsittelyä (mm. lajittelu, jätevedet). Luontomatkailu lisääntyy luonnon monimuotoisuuden parantuessa ja ihmisten luontoarvostuksen lisääntyessä. Matkailu kohdistuu saariston lukuisiin kyliin. Luontomatkailu on toteutettu hajautetusti, eivätkä ihmiset keskity liiaksi tietyille alueille. Herkimpiä alueita on rajoitettu liikkumiskielloin. Alueen saaristolaiskulttuuri ja pitkä historia kiinnostavat matkailijoita, ja kulttuuriperintö integroituu luontevaksi osaksi alueen imagoa.
Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
MEREN EKOLOGINEN TILA
Riskit
Mahdollisuudet
SINISEN TALOUDEN KESTÄVÄ KASVU
Riskit
Mahdollisuudet
IHMISTEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
Riskit
Mahdollisuudet